Kalastuskiintiöitä esitetään lainojen vakuuksiksi

Samassa yhteydessä varaudutaan myös entistä pienempiin kiintiöihin ja lievennetään kiintiön käyttämättömyyden seurauksia poikkeustilanteissa.

Maa- ja metsätalousministeriö esittää lakimuutosta, joka mahdollistaisi kalastuskiintiöiden käyttämisen vakuutena rahoituksessa. Tämä tarkoittaisi erityisesti sitä, että luottolaitokset voisivat toimia kiintiöiden pantin haltijoina. Tällä hetkellä panttioikeutta ei ole määritetty, eikä kalastuskiintiön haltijana voi toimia muu kuin kaupallinen kalastaja. Muutoksen jälkeen luottolaitos voisi toimia kiintiön haltijana puolen vuoden määräajan, jona aikana kiintiö täytyisi myydä kaupalliselle kalastajalle.

2017 alkaen kalastuskiintiöt ovat olleet toimijakohtaisia ja yleensä kalastajalta toiselle siirrettäviä. Kalastuskiintiöistä on tullut yleinen kaupan ja vaihdon väline sekä troolikalastuksessa että lohen pyynnissä. Kalastajille kiintiön kasvattaminen on tiennyt rahan menoa, minkä seurauksena mahdollisuudet investointeihin ovat pienentyneet.

Lakimuutoksen perusteluissa vedotaan erityisesti alusten nykyaikaistamisen tarpeeseen, mikä on muutoin lähes mahdoton tuettava, ja usein iso osa yrityksen pääomasta on sidottu kiintiöihin.

Luottomarkkinoiden avautuminen edellyttää lakimuutoksen lisäksi myös luottolaitosten mahdollisuutta arvioida pantin arvoa. Suomessa kiintiökauppa on myyjän ja ostajan välistä, mutta naapurimaissa Ruotsissa ja Tanskassa on kehitetty arvon määrittämiseen menetelmät, niillä on käytössä meklarimenettely, jossa auktorisoitu meklari. Tanskassa kiintiöiden kaupasta pidetään erillistä rekisteriä, Ruotsin mallissa meklari selvittää kauppojen arvon kalastajilta.

Luonnonvarakeskuksen selvityksen mukaan Ruotsissa käyttöoikeuden arvo on noin kahdeksan kertaa saaliin arvo, kun Tanskassa se on noin kymmenen kertaa saaliin arvo.

Pienet kiintiöt ja kalastusrajoitukset ravistavat kiintiölakia

Pienenevät kiintiöt ja heikossa tilassa olevien kalakantojen suojelutoimet aiheuttavat päänvaivaa samaisen yhteisen kalastuspolitiikan täytäntöönpanolain toteuttamisessa.

Rysäkalastukseen on silakkakiintiöstä varattu tonnimäärinä määritetty osa. Laissa ei huomioida sitä, että kiintiö voisi joskus olla jopa heikompi kuin pelkkärysäkalastukseen varattu osa, mikä nyt halutaan korjata.

Kiintiösäännöissä määritetään myös kalastajakohtaisia minimitavoitteita, jotta kiintiöt pysyisivät aktiivisten kalastajien omistuksessa ja hallinnassa. Erilaisten kuturauhoitusten ja muiden rahoitusaikojen takia käyttöaste jää kuitenkin usein näitä rajoja alhaisemmaksi, ja koska rauhoituksia näyttää tulevan jatkossakin. Lakimuutoksella siis kohtuullistetaan kiintiön käyttövaatimuksia.

Lakimuutoksien tarkemmat muutokset selviävät lausuntopyynnön liitteenä julkaistusta esitystekstistä.