
Kalatalouden ympäristöohjelma, Kymppi, keskittyy parantamaan kalavarojen elinvoimaisuutta, tuottoa ja kestävää hyödyntämistä sekä tukemaan kalavarojen luontaisen lisääntymisen edellytyksiä. Tässä julkaisussa on esitetty hankkeen viimeisimpiä kuulumisia referaatteina hankkeen esityksistä eri foorumeilla.
Suomenlahden siikatuotannon elvyttäminen-tavoite (Antti Lappalainen, Luke)
Taustaa
Siika on tärkein kalavesien hoitolaji Suomenlahdella, ja saaliit perustuvatkin pääosin istutuksiin Suomenlahden kaupalliset siikasaaliit ovat kuitenkin pudonneet alle puoleen kymmenessä vuodessa. Siika on tärkeä kohdelaji myös vapaa-ajan kalastukselle. Siksi KYMPPi-ohjelmassa on päätetty ryhtyä toimiin Suomenlahden siikatuotannon elvyttämiseksi.
Langinkosken haaran luonnonpoikastuotanto
Langinkosken haara (Kymijoki) on ainoa ilmeisen merkittävä luonnonpoikasten tuotantoalue Suomenlahdella. Luonnonpoikastuotantoa arvioitiin keväällä 2024. Metodina käytettiin alitsariinivärjäystä, joka on yleisesti käytetty joukkomerkintämenetelmä. Siinä vastakuoriutuneet poikaset värjätään ja merkkiä etsitään saaliskalojen otoliitista fluoresenssimikroskoopilla. Värjäystä voidaan siis käyttää myös pienpoikasten luonnontuotannon arviointiin (merkintä – takaisinpyynti). Langinkosken alimmalle padolle istutettiin huhtikuun lopulla 300 000 värjättyä poikasta. Takaisinpyynti suoritettiin jokisuussa. Siinä värjättyjen poikasten osuus saaliissa oli 20 %. Tällä perusteella voidaan päätellä, että joessa kuoriutui arviolta 1,4 miljoonaa luonnonpoikasta, mikä on merkittävä määrä.
Vastakuoriutuneiden poikasten istutuskäytäntöjen kehittäminen – Kaunissaaren pilottitutkimus
Vastakuoriutuneita poikasia istutetaan itäiselle Suomenlahdelle vuosittain useita miljoonia. Tämä on luonnonmukaisempi menetelmä kuin yksikesäisten istuttaminen. Vastakuoriutuneita siikoja istutetaan myös muualle kuin jokisuualueelle, jossa niiden voi olettaa pärjäävän hyvin. Keväällä 2024 pyrittiin selvittämään, miten poikaset menestyvät ulkosaariston istutuspaikoilla. Kaunissaareen istutettiin 200 000 värjättyä poikasta huhtikuun lopulla. Näistä yhteäkään ei saatu saaliiksi viikkoa myöhemmin suoritetuissa takaisinpyynneissä. Tähän johti todennäköisesti väärä istutuspaikan valinta. Epäonnistuneen järjestelyn vuoksi koe pyritään uusimaan keväällä 2025.
Tavoitteen muita toimenpiteitä
Kaikki Suomenlahteen istutetut vastakuoriutuneet siianpoikaset (9 M) värjättiin alitsariinilla keväällä 2024. Toimenpide toistetaan vuonna 2025. Näin tulevina vuosina on mahdollisuus saada tarkkoja tietoja istukkaiden osuuksista saaliissa. Suomenlahdella on myös Saalisnäytteiden keruu käynnissä. Tavoitteena on saada näytteiksi 300 siikaa, joiden otoliiteista selvitetään, ovatko kalat peräisin luonnonravintolammikoista. Tämä on tärkeä tieto istutusten kannattavuuden selvittämiseksi. Näiden toimien lisäksi jatketaan Suomenlahden karisiian tilanteen selvittämistä yhteistyössä LIFE IP Biodiversea-hankkeen kanssa. Työn alla on myös taustaraportti koko Suomenlahden siiankalastuksesta, istutuksista ja niiden kannattavuuteen liittyvistä tiedoista. Raportti julkaistaan alkuvuodesta 2025 Luken raporttisarjassa. Siihen kootaan tietoa myös naapurimaista.
Vaelluskalojen palautusistutuksien kehittäminen (Pekka Hyvärinen, Luonnonvarakeskus)
Ongelmana istutuskalojen laitostuminen
Taustalla ovat olleet vaikeudet emokalastojen uudistamisessa luonnosta pyydetyillä yksilöillä. Tästä johtuen emokalastoja on jouduttu pitämään yllä laitoskierrolla. Tämä on johtanut sisäsiittoisuuteen ja monimuotoisuuden heikentymiseen, mikä on puolestaan johtanut kalojen vastustuskyvyn heikkenemiseen ja heikkoon eloonjääntiin luonnossa.
Hankkeen toimet kalojen hyvinvoinnin edistämiseksi (Jarno Turunen, SYKE)
- Monipuolistetaan taimenen ja lohen laitoskantoja villiyttämällä – tuotetaan tietoa läheisten kalakantojen risteyttämisen hyödyistä ja riskeistä, toteutetaan Oulujoen vesistön järvitaimenella ja Vuoksen vesistön järvilohella
- Sovelletaan virikekasvatusmenetelmää tuotantoyritysten kanssa – testataan virikepoikasten kustannustehokkuutta käytännössä. Ounasjoen kolmella sivujoella on käynnissä suuren mittakaavan istutuskoe lohen mädillä, esikasvatetuilla 0+- ja 1-vuotiailla poikasilla
- testataan stressittömämpiä istutusmenetelmiä – istutuskokeilla selvitetään vapautusaltaiden hyödyt ja kustannukset. Istutustestejä on tehty Iijoella ja Oulujoella vuosina 2021–2023. Näistä saadaan tuloksia vuonna 2026
- tuotetaan tietoa palautusistutusten onnistumisista ja haasteista – Oulun Hupisaarten puroihin istutettujen sukukypsien taimenten ensimmäiset jälkeläiset ovat nousseet puroihin kutemaan. Hyrynsalmen reitillä tulokset eivät ole olleet aivan yhtä hyviä.
Ympäristövirtaaman ekologiset hyödyt (Jarno Turunen, SYKE)
Ympäristövirtaaman määrittely
- Ympäristövirtaamalla tarkoitetaan määrällisesti, laadullisesti ja ajallisesti riittävää veden virtaamaa virtavesiekosysteemin ylläpitämiseen, sekä siitä riippuvaisten elinkeinojen ja hyvinvoinnin ylläpitämiseen (Brisbanen julkilausuma, 2007)
- Ympäristövirtaaman määrittelyssä huomioidaan ekologisten tavoitteiden lisäksi veden yhteiskunnalliset käyttötarpeet ja virtaaman sosioekonomiset vaikutukset
Ympäristöohjelman ympäristövirtaamaselvitys
- KYMPPI-ohjelmassa Syke laatii toteutuneiden hankkeiden ja niiden seuranta-aineistojen perusteella yhteenvedon ympäristövirtaamatoimenpiteiden ekologisesta vaikuttavuudesta
- Paimionjoen alaosan ympäristövirtaamahankkeen seuranta on aloitettu vuonna 2023. Ympäristövirtaamakokeilu on aloitettu vuonna 2024, ja sen seurannasta saadaan ensimmäiset tulokset vuonna 2025.
Oppia toteutukseen! -webinaarisarja ja koulutusta kala-alan toimijoille (Juha-Pekka Vähä, LUVY)
TP1: KALOJEN MONIPUOLISET ELINYMPÄRISTÖT, Elinympäristön kunnostaminen – tieto, osaaminen ja verkostot
Hankkeessa järjestetään valtakunnallinen vesistökunnostuksiin ja vesienhoitoon keskittyvä webinaarisarja, laaditaan koulutusmateriaaleja, järjestetään ajankohtaisia koulutuksia ja vierailuja kunnostuskohteisiin. Yhteistyössä ammattiopisto LIVIAn kanssa kehitetään kalavesienhoidon osaamisalan ja kalatalouden erikoisammattitutkinto-opintoihin soveltuvaa koulutuspakettia.
Taustaa:
- Kalavesiä tulisi hoitaa laajoina kokonaisuuksina huomioiden myös niiden valuma-alue, kehittää uusia kunnostus- ja seurantamenetelmiä sekä varmistaa riittävä kunnostajien ja erityisesti kalatalousalueiden osaamistaso (Huusko ym. 2021).
- Kalakantojen elinympäristökunnostushankkeiden toteuttamista ja onnistumista rajoittavat esimerkiksi toteutuksen sirpaleisuus ja pienimuotoisuus, valuma-alueiden riittämätön huomiointi sekä osaavien kunnostajien puute (Innovaatio-ohjelmien politiikkasuositus 6/2023).
- Käytännön vesistökunnostustyö on monipuolista erikoisosaamista. Merkittävä osuus todellisesta osaamisesta on työssä kerrytettyä osaamista ja mallioppimista, jolle oppilaitosten koulutusohjelmat luovat vain perustan.
Kalavedet, -varat ja niiden hoito – webinaarisarja
- Webinaarisarjan teemana vesien- ja kalakantojen hoito
- Kohderyhmä: Valtakunnallisesti eri kalataloustoimijat, osakaskunnat/ vesialueen omistajat, hoitoyhdistykset
- Webinaarisarja järjestetään 1,5–2 h tilaisuuksina kahden viikon välein tiistaisin klo 13-15, alkaen 28.1.2025 (parittomat viikot)
Webinaarisarjan sisältöluonnos teemoittain:
Vko 5 (28.1.): Historian näkökulma kalavesienhoitoon – Miten tähän on päädytty ja nykytila?
Vko 7 (11.2.): Kalavarojen hoito: istutukset – mitä ja minne – istutusten kohdentaminen ja tuottavuus
Vko 9 (25.2.): Kalavarojen hoito: Kalastuksen ohjaus- Miten säädellään kestävästi?
Vko 11: Osakaskuntien yhdistäminen – Hyödyt, kustannukset ja kokemukset
Vko 13: Ranta-alueiden toimenpiteet vedenlaadun ja kalakantojen kannalta
Vko 15: Hoitokalastus ja ravintoketjukunnostus
Vko 17: Valuma-aluelähtöinen näkökulma kalataloudellisiin kunnostuksiin
Vko 19: Hankkeistaminen – Hankkeiden toteutus ja rahoituksen järjestäminen
Tarkemmat tiedot, webinaarilinkit ja materiaalit löytyvät kootusti tapahtumasivuilta:
Kalavedet, -varat ja niiden hoito -webinaarisarja – Valonia
Työ jatkuu
- Toteutetaan elinympäristökunnostusteemainen opintokokonaisuus yhteistyössä Ammattiopisto Livian kanssa
- Osaamista ja verkostoitumista edistäviä koulutusvierailuja ajankohtaisiin elinympäristökunnostuskohteisiin Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla
Vain kirjautuneet käyttäjät voivat kommentoida
Kirjaudu sisään Luo uusi tili