Kalatalouden yrittäjäpäivä kokosi alan toimijat – viennin kehittäminen keskiössä

Kalatalouden yrittäjäpäivä järjestettiin 26.3. osana Kevään 2026 Kalapäiviä Tampereella. Päivä kokosi yhteen alan toimijoita ja tarjosi kattavan katsauksen kalatalouden ajankohtaisiin teemoihin yritystoiminnasta ilmastonmuutokseen ja vientimahdollisuuksiin.

Kalatalouden yrittäjäpäivä järjestettiin 26.3. osana Kevään 2026 Kalapäiviä Tampereella. Päivä kokosi yhteen alan toimijoita ja tarjosi kattavan katsauksen kalatalouden ajankohtaisiin teemoihin yritystoiminnasta ilmastonmuutokseen ja vientimahdollisuuksiin.

Kalapäivien ensimmäinen päivä keskittyi kalaterveyteen ja keräsi runsaasti osallistujia myös etäyhteyksien päähän. Ohjelmassa käsiteltiin muun muassa kalaterveystilannetta, PRV-tartuntoja sekä vesihomeen torjuntaa. Kalaterveyspäivän esitykset löytyvät Suomen Kalankasvattajaliiton kotisivuilta: https://kalankasvatus.fi/kalapaivat-2026/

Yrittäjäpäivän avasi Kalatalouden innovaatio-ohjelman uusi toiminnanjohtaja Malin Lönnroth. Päivän puheenvuoroissa korostui kotimaisen kalan merkitys sekä alan haasteet. Kansanedustaja Arto Satonen nosti esiin tuontikalan suuren osuuden, byrokratian haasteet sekä kuluttajien varovaisuuden. Samalla huoltovarmuuden merkitys ja kotimaisen kalan rooli ruokaturvassa nähtiin entistä tärkeämpänä.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät kalataloudessa muun muassa veden lämpenemisenä ja lisääntyvinä tauti- ja kuolleisuusriskinä. Sopeutumiseen on kuitenkin tarjolla ratkaisuja ja uusia tukimahdollisuuksia vesiviljelyyn.

Yritystoiminnan näkökulmasta esiin nousivat riskienhallinta sekä tavoitteellinen tekeminen. Ilman selkeitä tavoitteita työ helposti hajautuu, kun taas tavoitteet auttavat suuntaamaan toimintaa ja ajankäyttöä. Tutkimuspuolella kerrotiin mahdollisesta tulevasta ratkaisusta vesihomeen torjuntaan, joissa kehitetään biohajoavia ja biologisia menetelmiä kestävämmiksi vaihtoehdoiksi.

Päivän keskeiseksi teemaksi nousi kalan viennin kehittäminen. Suomella nähdään olevan hyvät edellytykset kasvattaa vientiä, mutta haasteina ovat markkinatuntemus ja logistiikka. “Kalatie Eurooppaan” -hanke selvittää Kainuun ja Koillismaan kala-alan vientimahdollisuuksia Keski-Euroopan markkinoille.

Vientiin liittyvissä puheenvuoroissa todettiin, että vienti perustuu tällä hetkellä pääosin kokonaiseen kalaan, mutta alan tavoitteena on siirtyä kohti korkeamman jalostusasteen tuotteita, joissa arvo ja tuotto ovat merkittävästi suurempia. Muutos edellyttää kuitenkin uusia jalostusratkaisuja, investointeja ja toimivaa yhteistyötä.

Päivän yhteenvedossa todettiin, että vienti tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia suomalaiselle kalataloudelle, mutta sen kehittäminen vaatii lisää yhteistyötä, investointeja ja uusia ratkaisuja. Suomen vahvuuksina nähtiin puhtaat vedet, kestävä kalastus ja laadukas raaka-aine. Haasteena ovat logistiikka, suomalaisten kalatuotteiden huono tunnettuus ja korkeat tuotantokustannukset.

Kalapäivät toteutettiin osana Vesiviljelyn kehittämisohjelmaa sekä Kansallisen kalatalousverkoston koulutusta. Tapahtuman järjestivät yhteistyössä Kalankasvattajaliitto, Ruokavirasto, Luonnonvarakeskus ja Kalatalousverkosto, ja se oli osittain EU-rahoitteinen.

Esitykset

Tilaisuuden esitykset ovat ladattavissa alta:

• Miten kalankasvatuksessa voi varautua muuttuvaan ilmastoon? – Pia Lehmusvuori, Elinvoimakeskusten ilmastoyksikkö & Jouni Vielma, Luonnonvarakeskus (Luke)
• Riskien hallinta yritystoiminnassa – Teppo Raininko, LähiTapiola Palvelut Oy
• Tavoitteilla tuloksiin – missä haluat olla vuonna 2030? ja Innostusta etsimässä; tavoitteilla tuloksiin – Ilkka Raukola, Suomen Yrittäjäopisto
• Vesihomeen torjunta uusin keinoin – Raimo Timonen, Helsingin yliopisto
• Kalatie Eurooppaan – Mari-Johanna Korkeela, Naturpolis
• Ahventa markkinoille – kalakauppa, vienti ja kannattavan pyynnin kehittäminen – Petri Suuronen, International Seafood Consulting Group
• Huoltovarmuutta lisää kalalla – Tea Nousiainen, Itä-Suomen Kalaleader