Uutinen
28.08.2023

Kastelu peltoviljelyssä -opas julkaistiin avuksi kastelun suunnitteluun 

Kastelu peltoviljelyssä -opas julkaistiin avuksi kastelun suunnitteluun

Kuivuus aiheutti viljelijöille päänvaivaa tänäkin vuonna, ja ilmastonmuutoksen myötä kuivuusjaksot todennäköisesti vain lisääntyvät lähivuosina. Tähän mennessä Suomessa on kasteltu lähinnä korkean tuoton erikois- ja puutarhakasveja. Kastelun tarve on kuitenkin kasvava myös perinteisessä peltoviljelyssä ja siksi aiheesta päätettiin tehdä kattava opas.

Suomessa vettä sataa vuosittain enemmän kuin haihtuu, minkä vuoksi maataloudessa vesitalouden säätely on keskittynyt lähinnä kuivatukseen. Sadannan ja haihdunnan vaihtelun vuoksi Suomessa on kuitenkin myös kuivia jaksoja – ja jos ne osuvat kriittisiin kasvuvaiheisiin, vaikutus satotasoon voi olla merkittävä.

Tällä hetkellä Suomen maatalousmaasta kastelun piirissä on vasta noin 3 %. Luonnonhoidon koulutusyhdistys LUOKO ry julkaisi kesällä 2023 Kastelu peltoviljelyssä -oppaan, josta on tehty myös verkkojulkaisu.

Oppaan kirjoitustyöstä on vastannut Jenna Bergholm.

– Opas on tarkoitettu viljelijöiden avuksi kastelutarpeen pohdintaan. Oppaassa on tietoa muun muassa kasteluveden hankinnasta, erilaisista kastelumenetelmistä ja kastelun kustannuksista, hän tiivistää.

Kastelujärjestelmä voidaan myös nähdä vakuutuksenomaisena investointina, sillä kastelun avulla satotaso voidaan saada todennäköisemmin pidettyä hyvänä myös kuivina vuosina. Sitä kautta kasteluun panostamisella voisi olla mahdollista kasvattaa ruuantuotannon kannattavuutta sekä koko Suomen ruokaturvaa ja huoltovarmuutta.

Kastelujärjestelmän hankkiminen on kuitenkin suuri investointi, jonka kannattavuus tulee pohtia jokaisen tilan kohdalla erikseen. Investoinnin kannattavuutta arvioidessa tulee pohtia, kuinka usein kastelulle voidaan odottaa olevan tarvetta, mikä on viljelyssä olevien kasvien sato- ja hintaodote, onko maan kasvukunto hyvä, kuinka helposti vettä on saatavilla, tarvitaanko veden hankintaan lupia ja mitkä ovat tilalle valittavan kastelumuodon kustannukset.

EU:n maaseuturahoitusta voi tällä hetkellä hakea ELY-keskuksesta esimerkiksi kasvihuoneissa käytettäviin suljetun kierron kastelujärjestelmiin, mutta peltoviljelyssä käytettäviin kastelujärjestelmiin maatalouden investointitukea ei ole tarjolla.

Kastelulla positiivisia ympäristövaikutuksia

Kasvit saavat ravinteita maaperästä veden mukana. Kastelulla voidaan siis edistää ravinteiden ja lannoitteiden tehokkaampaa hyödyntämistä. Kun kasvit sitovat maasta enemmän ravinteita, kuten typpeä, sillä on kustannustehokkuuden lisäksi positiivisia ympäristövaikutuksia.

Satotason kasvaessa kasvit pystyvät sitomaan myös enemmän hiiltä ilmakehästä. Vastaavasti, jos maaperä on kuiva, kasvit eivät pysty hyödyntämään ravinteita, vaan ne jäävät maaperään ja voivat herkemmin huuhtoutua vesistöihin sadonkorjuun jälkeen.

– Pitkällä tähtäimellä kastelun mahdollistama satotason kasvu parhailla lohkoilla voisi myös vapauttaa heikkotuottoista maatalousmaata muuhun käyttöön, esimerkiksi luonnon monimuotoisuuden edistämiseen, Bergholm muistuttaa.

Mikä on paras kastelumenetelmä?

Kastelua pellolla.
Sadetuskastelu on tällä hetkellä Suomessa yleisin kastelumenetelmä.

Oppaassa käydään läpi sadetuskastelun, tihkukastelun, tippukastelun ja altakastelun tarjoamat mahdollisuudet. Kastelumenetelmän valinta vaikuttaa kastelun onnistumiseen ja kannattavuuteen, joten perusteellinen suunnittelu kannattaa. Suomessa sadetuskastelu on tällä hetkellä yleisin käytössä oleva menetelmä. Sitä käytetään esimerkiksi varhaisperunan viljelyssä myös hallantorjuntaan. Alta-, tihku- ja tippukastelua käytetään myös jonkin verran, mutta maailmalla yleisessä käytössä olevia valutus- ja upotuskastelumenetelmiä ei Suomessa juurikaan nähdä.

– Altakastelua harrastetaan Suomessa varsinkin Pohjanmaalla, jossa pellot soveltuvat ominaisuuksiltaan siihen hyvin. Altakastelua toteutetaan pumppaamalla kasteluvettä padottavaan salaojastoon, josta vesi sittemmin imeytyy maahan, kertoo Olle Häggblom Salaojayhdistyksestä.

Oppaassa käydään läpi myös, millainen kastelumäärä sopii millekin maaperälle ja millekin kasville. Lupaosiossa kerrotaan, millaisia määriä kasteluvettä voi ottaa luonnonvesistä ja mitä lupia siihen tarvitaan. Oppaasta saa apua myös investoinnin kannattavuuden arviointiin.

Kone ottaa vettä joesta.
Oppaassa kerrotaan myös luonnonvesien hyödyntämisestä kastelussa.

Merivesikin käy kasteluun!

Kun tarkastellaan Suomen kokonaisvesitasetta, kasteluveden riittävyys ei näyttäisi aiheuttavan haasteita. Kuitenkin kuivaan aikaan veden riittävyys voi alueellisesti aiheuttaa haasteita, erityisesti, jos veden hyödyntäjiä on samalla alueella useita. Kasteluun käytetään Suomessa yleensä pintavettä, jota voidaan pumpata läheisestä joesta, järvestä, purosta tai ojasta. Joissain tapauksissa kasteluun voidaan käyttää myös merivettä.

– Itämeressä on suhteellisen vähän suolaa ja siksi sitä on mahdollista tietyin ehdoin hyödyntää kasteluvetenä, kommentoi Bergholm.

Oppaassa olevasta taulukosta näkee, kuinka paljon eri kasvit kestävät suolaa. Esimerkiksi öljykasvit, sokerijuurikas, punajuuri ja ohra kestävät suolaa hyvin. Kasvien lisäksi suola vaikuttaa maan rakenteeseen. Savimailla suolapitoisella vedellä kastelu voi aiheuttaa maaperän vedenläpäisevyyden heikkenemistä, sillä suola hajottaa maan mururakennetta. Pääosin Suomen kosteissa ilmasto-oloissa suola kuitenkin huuhtoutuu pois aiheuttamatta ongelmia.

Julkaisun ovat rahoittaneet Salaojituksen Tukisäätiö sr, MTK ja Salaojayhdistys. Julkaisun toimituskuntaan kuului edustajia Luokon ja Salaojayhdistyksen lisäksi MTK:lta, Helsingin Yliopistolta, Sitralta ja Salaojituksen Tukisäätiöltä.

 

Teksti: Janica Vilen

Kuvat: Jani Bergholm