Uutinen
13.07.2023

Kasvutavoitteista huolimatta luomun peltoala ja tilalukumäärä laskivat – Kaakkois-Suomessa luomuala pysyi kuitenkin edellisvuoden tasolla

Kasvutavoitteista huolimatta luomun peltoala ja tilalukumäärä laskivat – Kaakkois-Suomessa luomuala pysyi kuitenkin edellisvuoden tasolla

Luomuviljelty peltoala väheni koko maassa, mutta Kaakkois-Suomessa luomun peltoala pysyi kuitenkin samana ja Kymenlaaksossa luomuala jopa hiukan kasvoi viime vuoteen verrattuna. Ruokaviraston ennakkotietojen mukaan Kaakkois-Suomessa on tällä hetkellä 21 264 hehtaaria luomuviljeltyä peltoa. Luomun osuus koko viljelyalasta Kaakkois-Suomessa on 17,4 %.

luomupeltoa Etelä-Karjalassa
Luomupeltoa Etelä-Karjalassa.

Luomuviljelty peltoala väheni koko maassa 8 % vuoteen 2022 verrattuna ja tilalukumäärä noin 600 tilalla. Kaakkois-Suomessa luomun peltoala pysyi kuitenkin samana ja Kymenlaaksossa luomuala jopa hiukan kasvoi viime vuoteen verrattuna. Suhteellisesti eniten luomuviljelty peltoala laski Pohjois-Savossa, Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa.
Kaakkois-Suomi oli ainoa ELY-keskus, jonka alueella pinta-ala ei vähentynyt.

Ruokaviraston ennakkotietojen mukaan Kaakkois-Suomessa on tällä hetkellä 21 264 hehtaaria luomuviljeltyä peltoa. Luomun osuus koko viljelyalasta Kaakkois-Suomessa on 17,4 %, kun taas koko maassa osuus on 13,7 %. Tiedot perustuvat Ruokaviraston vuoden 2023 ennakkotilastoon.

Luomutilojen määrä väheni myös Kaakkois-Suomessa

Kevään 2023 aikana luomuvalvonnasta erosi Kaakkois-Suomessa noin 25 tilaa. Uusia tiloja ilmoittautui luomuvalvontaan neljä. Tällä hetkellä luomutiloja Kaakkois-Suomessa on noin 250, joista kasvinviljelytiloja noin 210 ja kotieläintiloja noin 40. Eniten luomuna viljellään nurmea, kauraa, vehnää, hernettä, ruista ja rypsiä.

Luomuvalvonnasta eronneiden tilojen pelloista osa on siirtynyt luomutuotantoa jatkaville tiloille. Luomusta luopuneissa on kuitenkin myös niitä, jotka ovat siirtyneet tavanomaiseen tuotantoon. Uuden EU:n maatalouspolitiikan rahoituskauden mukanaan tuomat muutokset sekä luomun markkinatilanne ovat vaikuttaneet luomutilojen määrän laskuun.

Kaakkois-Suomessa luomualan muutos oli muuta maata pienempi

Suomessa EU:n maatalouspolitiikkaa toteutetaan kansallisella suunnitelmalla, jossa tavoitteena on kasvattaa luomuviljeltyä peltopinta-alaa 25 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Luomutilojen määrä sekä pinta-ala vähenivät kuitenkin vuoteen 2022 verrattuna huomattavasti, vaikka Suomen kansallisen suunnitelman kasvuodotukset ovat reilut. Alueellisesti myönteisenä asiana voidaan nähdä, että tilalukumäärän laskusuunnasta huolimatta Kaakkois-Suomessa luomuviljelty pinta-ala pysyi samana edellisvuoteen verrattuna.

Kaakkois-Suomessa pitkään luomuneuvojana toiminut Pekka Terhemaa ProAgria Etelä-Suomesta kertoo, että Kaakkois-Suomessa luomuviljelijät tekevät aktiivisesti yhteistyötä ja alueella on ollut pitkään sitoutunutta luomuneuvontaa, mikä on tukenut tilojen vakiintumista luonnonmukaiseen tuotantoon.

Luomutuotteiden kulutus

Tutkimustiedon mukaan luomutuotannolla on positiivisia vaikutuksia maatalousluonnon monimuotoisuuteen. Lisäksi luomueläinten tulee päästä laiduntamaan, mikä lisää eläinten hyvinvointia sekä vaikuttaa maatalousympäristöön ja maaseutumaisemaan. Pro Luomu ry:n vuonna 2022 tekemän kyselyn mukaan luonnon monimuotoisuus kiinnostaa kuluttajia. Kyselyn mukaan yli puolet suomalaisista (54 %) luottaa vähintään melko paljon siihen, että EU:n luomumerkki vaikuttaa myönteisesti luonnon monimuotoisuuteen. Nämä seikat huomioiden luomutuotteiden osuus ostoskorissa voisi olla nykyistä suurempikin.

Lisätietoja Kaakkois-Suomen ELY-keskuksesta:
Maaseutupalvelut -yksikkö
Marjut Henttonen, asiantuntija, p. 0295 027 329
etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi

Uutinen on julkaistu 13.7.2023.