Uutinen
16.12.2025

Katiskojen erot syynissä Ähtärissä

Katiskoilla todella näyttää olevan eroja, osoitti viime torstaina Ähtärissä julkistetun hankkeen tulosseminaari. Muutamanlaisia katiskoita testattiin pohjoisella Toisvedellä useammassa kalastusjaksossa, jotta erot tulisivat ilmi.

Katiskakuorma Pirkka Nahkalan veneessä.
Katiskakuorma kalastaja Pirkka Nahkalan veneessä. Veneeseen mahtui noin 40 katiskaa.
Kuva: P. Suuronen ISCG, Ahvenen katiskapyynnin tehostaminen ja pyyntikauden pidentäminen -hanke

Katiskoilla todella näyttää olevan eroja, osoitti viime torstaina Ähtärissä julkistetun hankkeen tulosseminaari. Muutamanlaisia katiskoita testattiin pohjoisella Toisvedellä useammassa kalastusjaksossa, jotta erot tulisivat ilmi.

Hankkeen testikatiskoiksi oli valittu kolme eri katiskamallia, ja bonustuotteena pienellä otoksella mukana oli myös kokoontaittuva lokka-mallinen katiska. Kaikki testatut mallit olivat ammattikalastajien suosimia kantikkaita malleja, yhtään perinteistä hertta- tai weke-tyyppistä katiskaa ei ollut vertailussa.

Hanke tuotti pelkkien saalistietojen lisäksi satoja tunteja videomateriaalia kalan käytöksestä katiskojen nieluissa ja pesässä. Päälajina selvityksessä oli ahven, mutta sivuosumia oli runsaasti.

Keskeisinä tuloksina hankkeessa todettiin, kuinka vaativa laji katiskakalastus on; koentaväliä ei voi pitkittää, katiskojen paikkaa on vaihdettava ja kannattava pyynti voi tapahtua yllättävänkin syvässä vedessä. Näiden seikkojen takia katiskan helppo käsiteltävyys nouseea kalastuksessa erittäin merkittäväksi.

Eroja löytyi kaluston laadussa ja pyytävyydessä

Verailussa oli kolme lokka-tyyppistä katiskaa ja yksi näistä poikkeava, kahdella eri suuntiin olevalla nielulla varustettu katiska. Katiskojen työn laatu nousi esittelyssä merkille, samoin yksityiskohtiin, kuten tyhjennyksen ja muun käsittelyn sujuvuuteen liittyvät seikat.

Ahmatti-katiska
Perinteisen lokka-mallin parempi versio tässä testissä oli Ahmatti, joka vakuutti joka testisssä pyytävyydellä ja helpolla käsittelyllä.
Kuva: P. Suuronen ISCG, Ahvenen katiskapyynnin tehostaminen ja pyyntikauden pidentäminen -hanke 2025

Vähemmän yllättävää oli, että huolella suunniteltu ja kasattu katiska osoittautui olevan myös pyynniltään kärkiluokkaa. Kaksinieluinen katiska ei vielä vakuuttanut, mutta tutkumuksen vastuumies, International Seafood Consulting Groupin tutkija Petri Suuronen löysi katiskasta paljon hyvääkin.
”Ahvenparvi ei näytä juuri kiertelevän, vaan ohittaa katiskan yhdeltä puolelta. Siinä mielessä oikealle puolelle sattuva nielu on todella merkittävä seikka”, tuumasi Suuronen.

Sepe-katiska
Kaksinieluinen Sepe-katiska jäi pyytävyydessä hopealle, mutta hankkeen toteuttajat löysivät ratkaisusta hyviäkin puolia.
Kuva: P. Suuronen ISCG, Ahvenen katiskapyynnin tehostaminen ja pyyntikauden pidentäminen -hanke 2025

Syötti vaikuttaa myös ahvensaaliiseen

Hankkeen aikana testattiin myös syötin vaikutusta kalastavuuteen nimenomaan ahvenella. Aiemmin on tiedetty erityisesti särkisaaliin paranevan syötityksellä, mutta kertynyt aineisto osoitti selvästi että syötittäminen kannattaa myös ahvenelle. Oikea syöttiresepti ahvenelle sentään ei ollut jaossa.

Selvityksen tulokset on mahdollista kerrata esitysaineistosta. Esitys keräsi 50 hengen kuulijajoukon, osin paikan päälle Ähtäriin, osin suoraan nettilähetykseen. Selvitys rahoitettiin Kuha-Suomen kalaleaderin osoittamalla EMKVR-rahoituksella. Katso mielenkiintoinen tallenne alta!

190 000 eurolla katiskoita

Katiskat on tulkittu valikoiviksi ja kestäviksi kalanpyydyksiksi, minkä vuoksi niihin on mahdollista saada EMKVR-investointitukea, jos muut rahoituksen ehdot täyttyvät. Sisävesillä katiskoihin on myönnetty 50% tukitaso. Merellä on edellytetty kalliimpaa, ruostumattomasta teräksestä valmistettua katiskaa. Hinnan kompensaatioksi katiskoille on myönnetty jopa 80% tukitaso. Muista rahoituksen ehdoista opastavat paikalliset kalatalousaktivaattorit.
Katiskojen hankintainvestointeja on tuettu 10 hankkeessa sisävesialueella ja 6 hankkeessa merialueella. Kaikkiaan investointien kokonaisarvo on liki 190 000 euroa. Arvioiden mukaan tämä tarkoittanee noin 2100-2200 katiskaa ympäri Suomen. Tiedot on koostettu KAJU-tukijulkaisujärjestelmästä.