Teksti: Riku Mesiniemi, Etelärannikon Kalaleader. Kuva: Vaparetket. Famenetin henkilökuntaa ja Suomen kalaleader-ryhmien aktivaattorit Rautaveden jäällä.
Richard Freeman ja Helle Breindahl toivat Suomen aktivaattoreille raikkaan tuulahduksen kansainväliseltä kalatalouden kehittämiskentältä. Freeman ja Breindahl saivat vastaavasti kuulla Suomen kalatalouden erityispiirteistä sekä kalaleader-ryhmien toiminnasta ja tuloksista. Tiedonvaihdon kruunasi vierailijoille ennenkokematon pilkkiretki Rautaveden jäällä.
Aina ei tule ajatelleeksi, että Kalaleader-toiminta – ja Leader-toiminta yleensä – on eurooppalainen toimintatapa. Vaikka sen ilmentyminen käytännössä eroaa valtioiden välillä, niin hyödynnämme saman Euroopan meri- kalatalous- ja vesiviljelyrahaston tukea kalataloutemme kehittämisessä.
Tämän toiminnan eräänlaisena kattojärjestönä toimii Famenet, joka seuraa ja arvioi rahaston tavoitteiden toteutumista, kouluttaa ja kehittää tukien viemistä käytäntöön ja kommunikoi niistä saaduista tuloksista. Famenetilla toimii lähes pari tusinaa asiantuntijaa näissä tehtävissä, joista kullakin on oma maansa.
Tästä tehtävästä Suomen kohdalla vastaa Famenetin Richard Freeman, joka oli kollegansa Helle Breindahlin kanssa vastikään Suomessa pitämässä aktivaattoreille työpajakoulutusta teemalla ”capacity building workshop”. Käytännössä tämä tarkoittaa aktivaattorien kykyä toimia paremmin tehtävässään, tunnistaa alueen tarpeita ja löytää tapoja sitouttaa toimijoita alueen kalatalouden kehittämiseen.
Koulutuspäivät käynnistyivät Suomi-edustuksen voimin Sastamalassa sijaitsevalta Kalaneuvoksen tehtaalla, jossa pääsimme iltakierrokselle tutustumaan Hukkasen yrittäjäperheen kalanjalostuslinjastoihin, yrityksen toimintaan ja sen historiaan. Kiinnostavan ja monien kysymysten pitkäksi venyttämä vierailumme oli kuitenkin vain pintaraapaisu vuosikymmenten aikana pienestä kalansavustamosta kansainväliseksi toimijaksi kehittyneeseen kalajättiin. Kokoustilan ikkunasta näimme vielä yrityksen kehityksen ensiaskeleet. Pellon pielessä pieni punainen hieman navetalta näyttävä ensimmäisenä jalostustilana toiminut rakennus seisoi edelleen vanhalla paikallaan liputtamassa paikallisen kalatalouden kehittymisestä.
Ulkomaantulijat liittyivät mukaan menoon läheisellä Ellivuorella, jossa myös kokoustilana toimivassa mökissämme vietimme illan tutustuen ja vaihtaen kuulumisia. Erityisesti pidempään aktivaattoreina toimineille Famenetin edustajat ovat vanhoja tuttuja ja keskusteltavaa riitti myöhään yöhön.
Varsinaiseen ohjelmaan pääsimme kiinni seuraavana aamuna. Kävimme läpi Suomen Kalaleader-toiminnan sekä eri alueiden erityispiirteitä ja esittelimme toimintaamme ja tuloksia puolin ja toisin. Tehtävät aamupäivän osalta keskittyivät yhteistyön ja verkostoitumisen parantamiseen sekä Kalaleader-alueiden toimijoiden sitouttamiseen kehittämistyöhön. Merkille pantavaa on, että Suomessa ensi sijassa elinkeinokalatalouden kehittämiseen keskittynyt Kalaleader-toiminta painottuu muualla Euroopassa vahvemmin kalastuskulttuuria ympäröiviin toimiin ja muuhun kehittämiseen. Tähän on useita syitä, joista yksi on kalakantojen elinvoimaisuuden tila – vertaa esim. Välimeri ja Suomen rannikko.
Aamupäivän keskustelujen päätteeksi saimme nauttia annoksen kevätaurinkoa ja raitista ilmaa, kun kalastusmatkailutoiminnallaan mainetta niittänyt paikallinen yrittäjä, Mikko Ollila vei seurueen kevätpilkille. Vaikka kala söi heikosti, oli kokemus varmasti ikimuistoinen Famenetin asiantuntijoille, jotka eivät ennen olleet vastaavaa kokeneet.
Ohjelman toisessa osiossa syvennyimme kommunikaatioon ja siihen, miten ja minkälaisin viestein saamme asiakkaamme ja viestin vastaanottajan kiinnostumaan. Hyvän hengen provokaatiolla maustetut keskustelunaloitteet olivat Famenetin puolesta omiaan nostattamaan sananvaihtoa osallistujien keskuudessa. On myös huomattavissa, että verkoston ytimessä toimivat aktivaattorit ovat vähitellen kehittyneet viestinnässä ja verkostomainen työtapa on omaksuttu osaksi arkea. Tämän huomasivat myös työpajaa vetäjät Richard ja Helle. Edelleen on kuitenkin paljon viestinnällisiä asioita, joissa huomaamme parantamisen varaa. Olemme tottuneet toimimaan omissa lokeroissamme, kukin omalla tyylillämme ja tavallamme ja joskus sen ulkopuolelle kurkistaminen tuo paljon uutta ja mieltä avartavaa näkymää oman työn tekemiseen ja toiminnan kehittämiseen.
Tuoreet näkemykset kansainväliseltä kalatalouden kehittämiskentältä toivat tervetulleen raikkaan henkäyksen omaan tuttuun alueelliseen toimintaamme, jossa usein painimme missä, milloinkin tuttujen ongelmien ja haasteiden keskellä. On merkille pantavaa, että suomalainen Kalaleader-toiminta on onnistunut mainiosti sille asetetuissa tavoitteissa, vaikka muuhun Eurooppaan peilatessa tämä ei tulisikaan esille jokaisen mittarin kohdalla. Aktivaattorin toimenkuva kotimaamme kalatalouden kentällä sisältää esim. paljon neuvontaa ja opastusta, joka ei tule esille tavanomaisilla EU-alueen paikalliskehittämisen mittareilla.
Olemme kuitenkin osa eurooppalaista lähestymistapaa, toimien sen rahastojen ja lainsäädännön puitteissa. Eurooppalaisesta näkökulmasta meillä katsotaan usein menevän hyvin. Ainakin olemme joidenkin mittarien mukaan kovinkin onnellisia täällä kylmässä pohjolassa. Helposti suuressa Euroopassa ajatellaankin, että me emme tarvitse mitään erityistä huomiota. Tästä ehkä osasyy, että EU:n kalastuspolitiikka onkin joillekin kalastajille enemmän kirosana kuin erilaisten tukien ja toimien mahdollistaja. Siksi meidän onkin aina kun mahdollista hyvä tuoda esille tällaisissa kansainvälisissä yhteyksissä Suomen kalatalouden ominaispiirteitä, sen erityistä alueellista merkitystä sekä tarpeita ja toiveita.
Mielenkiintoisena liitteenä uusi kartta EU:n Kalaleader-ryhmistä
Vain kirjautuneet käyttäjät voivat kommentoida
Kirjaudu sisään Luo uusi tili