Uutinen
29.06.2023

Keski-Suomen luomuala väheni kymmenesosalla

Keski-Suomen luomuala väheni kymmenesosalla

Keski-Suomen luomuviljelty peltoala väheni tänä vuonna yli kymmenen prosenttia viime vuoteen verrattuna. Luomualan kehitys kääntyi myös valtakunnallisesti laskuun pitkään jatkuneen kasvun jälkeen.

Keski-Suomen luomuviljelty peltoala on tänä vuonna noin 10 500 hehtaaria, mikä on yli kymmenen prosenttia vähemmän kuin viime vuonna. Luomuviljellyn alan osuus maakunnan koko peltoalasta on nyt noin 11 %. Tiedot perustuvat keskisuomalaisten viljelijöiden tänä kesänä jättämiin peltotukihakemuksiin.

Luomutilojen määrä Keski-Suomessa väheni suhteellisesti vielä enemmän kuin peltoala, noin viidenneksellä. Luomuvalvontajärjestelmästä erosi tänä vuonna noin 40 keskisuomalaista maatilaa, ja siihen liittyi viisi uutta tilaa. Keski-Suomen ELY-keskuksen tilastojen mukaan maakunnassa on nyt noin 150 luomutilaa.

Asiantuntija Kari Alatalo Keski-Suomen ELY-keskuksesta toteaa, että luomusta luopui paljon pieniä maatiloja.

– Lisäksi osa luomutuotannosta luopuneista tiloista on vuokrannut peltonsa tuotantoa jatkaville luomutiloille. Siten luomuala ei vähentynyt samassa suhteessa kuin luomutilojen määrä, hän selventää.

Ruokaviraston ennakkotietojen mukaan koko Suomen luomuviljelty ala väheni tänä vuonna kahdeksan prosenttia edellisvuodesta ja on nyt noin 310 000 hehtaaria. Luomutiloja Suomessa on noin 4 300, mikä on yli 500 tilaa vähemmän kuin viime vuonna.

Myyntikasvivaatimus sai useat luopumaan

Keski-Suomen ja samoin koko maan luomupeltoala on lisääntynyt varsin tasaisesti 2010-luvun alusta lähtien tähän. Alatalo arvioi, että suurin syy nyt koettuun alamäkeen on luomuehtojen ns. myyntikasvivaatimuksen tiukentuminen. Se tarkoittaa, että luomutilan on tuotettava vuosittain vähintään 30 %:lla sitoumusalastaan ns. myyntikasveja.

Myyntikasvivaatimuksen tiukennus on EU:n lainsäädännön kansallinen tulkinta. Sen tavoitteena on, että markkinoille saataisiin aiempaa enemmän luomutuotteita.

– Vaatimus on ongelmallinen etenkin pienille karjatiloille, joilla pellot ovat luomussa, mutta eläimet kasvatetaan tavanomaisina. Näiden tilojen koko kasvintuotanto saattaa mennä oman karjan ruokintaan. Lisäksi karjatiloilla ei välttämättä edes ole kalustoa viljan tai palkokasvien viljelyyn, Alatalo taustoittaa.

Monet peltojaan luonnonmukaisesti viljelevät eläintilat eivät ole siirtäneet eläimiään luomuun siksi, että se ei ole tilalla taloudellisesti kannattavaa, jos eläinsuojiin pitäisi tehdä isoja investointeja.

Taustalla voi olla monia muitakin syitä

Luomutilojen vähenemiseen vaikuttaa todennäköisesti moni muukin seikka. Osa tiloista on saattanut luopua luomusta siksi, että maksullisen luomuvalvonnan veloitus muuttui viime vuonna tuntiperusteiseksi, kun se aiemmin oli hehtaariperusteinen. Alatalo toteaa, että muutoksen myötä luomuvalvontaan kuulumisesta saattoi tulla hyvin pienille luomutiloille taloudellisesti kannattamatonta.

– Luomutilalla on paljon enemmän kirjanpitovelvollisuuksia kuin tavanomaisella tilalla, ja pienellä tilalla se voi viedä taloudelliseen tulokseen suhteutettuna kohtuuttoman paljon aikaa, hän pohtii.

Tämä vuosi oli vedenjakaja myös siksi, että kaikilla luomutuottajilla oli mahdollisuus päättää, jatkavatko vai lopettavatko he luomusitoumuksensa. Normaalisti luomusitoumus tehdään viideksi vuodeksi kerrallaan.

– Monet iäkkäät tai sivutoimiset luomuviljelijät lopettivat siksi juuri nyt, Alatalo sanoo.

Myös markkinoiden luomukysynnän hiipumisella saattaa olla tekemistä luomutuotannon vähenemiseen. Esimerkiksi monien luomuviljojen hinnat ovat laskeneet lähes tavanomaisen viljan tasolle, kun luomulaadusta vielä muutama vuosi sitten maksettiin huomattavasti korkeampaa markkinahintaa.