Kohti luotettavampia ruokatuotteiden ympäristöjalanjälkiä

Miten elintarvikkeiden ympäristöjalanjäljet tulisi laskea? Miksi yhdenmukainen laskenta on tärkeää? 

Ruokatuotteiden ympäristöjalanjäljet, kuten hiilijalanjäljet, lasketaan tällä hetkellä vaihtelevilla menetelmillä. Tämä hankaloittaa vertailua ja saattaa heikentää kuluttajien luottamusta yritysten ympäristöväittämiin.

”Yhdenmukaiset menetelmät edistävät ympäristön kannalta aidosti parempien ruokatuotteiden erottumista markkinoilla ja tukevat vastuullisempia kulutusvalintoja. Tämä avaa mahdollisuuksia myös ruokatuotteiden hiilimerkintäjärjestelmän kehittämiseksi ja mahdollistaa julkisten elintarvikehankintojen kilpailutuksen todellisin ympäristökriteerein. Tämä tukee yritysten reilua kilpailua ja auttaa kuluttajia tunnistamaan ympäristön kannalta parhaat tuotteet”, erikoistutkija Juha-Matti Katajajuuri kertoo.

Maankäytön päästöt huomioon

Luonnonvarakeskuksen (Luke) Ruoka-LCA-laskentaohjeistus antaa tukea entistä luotettavamman ja läpinäkyvämmän elinkaariarvioinnin (LCA) toteuttamiseen. Ohjeistus auttaa suomalaisia yrityksiä valmistautumaan tulevaan EU:n Green Claims-direktiivin vaatimuksiin, jotka edellyttävät ympäristöväittämien perustuvan todennettaviin tietoihin.

Ohjeistuksessa yksi keskeisimmistä uudistuksista on maankäytön ja maankäytön muutosten päästöjen huomioiminen. Tämä sisältää turvepeltojen hiilidioksidipäästöt, jotka ovat aiemmin jääneet laskennan ulkopuolelle. Myös metsän raivaukseen ja kivennäispeltoihin liittyvät päästöt sisällytetään arviointiin. 

”Arviomme mukaan esimerkiksi turvemaalla viljellyn kauran hiilijalanjälki voi olla monikertainen verrattuna kivennäismaalla viljeltyyn kauraan. On tärkeää, että tuotekohtaiset päästöt tuodaan selkeästi esille sekä kotimaisten että tuontituotteiden osalta”, tutkija Anniina Lehtilä korostaa.

Ruoka-LCA-laskentaohjeistus
Ruoka-LCA-viestintäohjeistus