Kotimainen kalankasvatus ohitti vapaa-ajan saaliin suomalaisten lautasilla

Vapaa-ajan kalastuksen saaliista häipyi neljännes lautasilta. Kotimainen kalankasvastus vahvistuu, mutta tuontikala on edelleen lautasen ykkönen.

Vuoden 2024 kalan kulutustilastot tarjoavat muutamia yllätyksiä, muttei pelkästään positiivisia. Vaikka kasvatetun kotimaisen kalan suosion nousu ja kaupallisten kalastajienkin saaliin käytön nousu ovat todella hyviä juttuja, isojen tilastoheilahtelujen takana on kuitenkin vapaa-ajan kalastuksen saaliin kokkauksen romahtaminen peräti neljänneksellä.

2011 alkaneessa tilastoinnissa on aiemminkin ollut nousuja ja laskuja, mutta ensimmäistä kertaa vapaa-ajan kalastuksen käyttö lautasilla on pienempi kuin kalankasvatuksen tai kalastuksen.

Kotimaisen kalan kulutus tippui alle 4 kilon

Kotimaisen kalan osuutta piti yllä kasvatettu kirjolohi. Erityisesti vapaa-ajan kalastuksen tuottamat ahven, hauki ja kuha olivat tärkeimmät luonnonkalat. Muikku ja silakka olivat ainoat kaupallisen kalastuksen lajit jotka olivat kotimaiselle kulutukselle merkittävämpiä kuin vapaa-ajan kalastuksen saaliit.
Viime vuonna kotimaisen kuluttajan ruokalautasille päätyi keskimäärin 1,62 kg kasvatettua kalaa. Tästä suurin osa oli kirjolohta. Kaupallisen kalastuksen saaliista kertyi lautasille 0,66 kg, mikä on juuri ruokalusikallisen verran enemmän kuin edellisvuonna. Saalista lautasille päätyi eniten muikkua, silakkaa, kuhaa ja ahventa.

Huolestuttavia hiipumisia tärkeiksi arvioiduissa lajeissa

Kotimaisen kalan edistämisohjelmassa ja monessa muussa kalastuksen strategiassa on mainittu erilaisia vajaasti hyödynnettyjä lajeja. Silakka ja muikku ovat näistä olleet kaupallisesti tärkeimmät. Näistä silakan kulutus on laskenut jo 130 grammaan ja muikku sinnittelee 230 grammassa.

Särkikaloista särki on jossain 50 gramman paikkeilla ja lahna 100 gramman tuntumissa. Potentiaalia siis vielä on reilusti jäljellä. Näissä määrissä ruokalusikallisen lisäys keskiarvossa tarkoittaisi suurta prosentuaalista nousua.

Mainituilla lajeilla suuri osa kalastuksen arvosta on siis viennin varassa.

Tuontikala edelleen ykkösenä

Kaikkiaan suomalaisten kattauksiin käytettiin viime vuonna 12,3 kg kalaa, mikä on aavistuksen enemmän kuin edellisvuonna. Kasvu on valitettavasti tullut tuontikalasta.  Yleisesti tuontilohi on edelleen yleisin kalalaji pöydissämme, ja sen kulutus kasvoi hieman useamman vuoden laskun jälkeen. Tuontikalan tilastointi on karkempaa kuin kotimaisen kalan, joten esimerkiksi tuodun kuhan, ahvenen tai mateen määriä ei voi julkaisujen perusteella verrata kotimaiseen tuotantoon. Karkeasti ”muu tuontikala” on kuitenkin 2,4 kilon volyymillaan liki 4-kertainen kotimaiseen kaupalliseen kalastukseen nähden.

Tilastoinnin loppuminen vaikeuttaa strategioiden seuraamista

Luonnonvarakeskus ilmoitti viime vuonna vähentävänsä ylläpidettävää tilastointia. Kalan kulutus on yksi näistä tilastoista, ja nyt julkaistu vuoden 2024 tilasto jää sarjan viimeiseksi.