Uutinen
27.10.2023

Kuntien maaseutupalvelut seuraavat susivahinkoja

Kuntien maaseutupalvelut seuraavat susivahinkoja

– Susiaita-hankkeessa saatiin lupaavia tuloksia

Varsinais-Suomen susikanta on kasvussa, mutta vahinkojen määrä tuntuu vakiintuneen vuositasolla parinkymmenen vahingon paikkeille. Vahingon sattuessa kannattaa olla heti yhteydessä oman kunnan maaseutupalveluihin. EU:n maaseuturahoituksella toteutetussa Susiaita-hankkeessa saatiin hyvällä yhteistyöllä lupaavia tuloksia.  

Varsinais-Suomessa on sattunut tämän vuoden tammi-syyskuun aikana 17 susivahinkoa, mikä on tyypillinen määrä viime vuosiin verrattuna. Vuonna 2022 susivahinkoja sattui Varsinais-Suomessa yhteensä 20, vuosina 2021 ja 2020 vahinkoja oli 18. Viime vuosikymmeneltä hyppäys on kuitenkin selkeä. Vuonna 2019 susivahinkoja oli Varsinais-Suomessa neljä ja vuonna 2018 kahdeksan kappaletta. Suurpetojen ja hirvieläinten riistavahinkoja tilastoidaan osoitteessa riistavahingot.fi.

Suurpetojen aiheuttamat vahingot korvataan tietyillä edellytyksillä. Petoyhdyshenkilön lisäksi myös maaseutuelinkeinoviranomaisen pitää käydä maastokatselmuksella.

– Tärkeintä on ottaa viipymättä yhteys vahinkopaikkakunnan maaseutupalveluihin, jotta vahingon aiheuttajasta ei jää katselmuksella epäselvää. Katselmuksen perusteella laaditaan arviokirja vahingosta. Varsinainen vahingonkorvaushakemus tehdään joko sähköisesti kirjautumalla Vipu-palveluun tai Ruokaviraston lomakkeella 131, neuvoo maaseutuasiamies Sari Raimoranta Vehmaan maaseutupalveluista.

Varsinais-Suomen kuntien maaseutupalveluiden yhteystiedot löytyvät keskitetysti osoitteesta maaseutu.fi/varsinais-suomi.

Korvauksia maksetaan määritettyjen perusarvojen tai hoitokustannusten mukaan. Maksamisessa on vuosittainen 170 euron omavastuu.

– Kaikki vahingot eivät välttämättä ylitä omavastuuta, esimerkiksi alle vuoden ikäisen vasikan arvoksi on määritetty 170 euroa, mikä tarkoittaa, että yksittäisen vasikan vahinkoa ei korvata, kertoo Raimoranta.

Palkitussa Susiaita-hankkeessa saatiin hyviä tuloksia Salon seudulla

Varsinais-Suomen Leader-ryhmät ovat palkinneet Salossa vuosina 2016–2019 toteutetun Susiaita-hankkeen EU:n maaseutuohjelmakauden 2014–2022 vaikuttavimmaksi ympäristöhankkeeksi. Hankkeen toteutti Suomen luonnonsuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ja maaseuturahoituksen sille myönsi Leader Ykkösakseli.

Suomen luonnonsuojeluliiton Varsinais-Suomen piirin lisäksi hankkeessa olivat mukana Salon seudun luonnonsuojeluyhdistys ja Riistakeskus. Maaseutugaalassa keväällä 2023 jaetun palkinnon vastaanottaneet Sanna Tikander ja Jarmo Markkanen kertovat, että hankkeessa jaettiin puolueetonta ja faktoihin pohjautuvaa tietoa susien ekologiasta sekä käytännön tietoa kotieläinten suojaamisesta, korvauksien hakemisesta ja havaintojen ilmoittamisesta. Hankkeessa kehitettiin yhteistyön malli, jossa viranomaiset, luonnonsuojelijat, maanomistajat, karjatilalliset sekä asukkaat yhdessä kokoontuivat, vaihtoivat ajatuksia ja välittivät ajantasaista tietoa. Lisäksi hankkeessa tutustuttiin esimerkiksi susien karkotusmenetelmiin ja metsästyskoirien suojaliiveihin.

Kymmeniä kilometrejä susiaitaa

Susiaita-hankkeen aikana Saloon rakennettiin kymmeniä kilometrejä susiaitaa. Aitoja ei rakennettu hankkeen puitteissa, mutta hankkeesta saatu tieto auttoi asiaa eteenpäin. Hankkeessa tuotettiin paljon materiaalia, josta löytyi yhteystiedot ja tarkat tukiehdot, jotta ihmisten oli mahdollisimman helppoa tarttua toimeen.

–  Ihmiset saivat Suomen riistakeskuksen kautta aidat veloituksetta, mutta pystyttämisen ja huoltamisen kustannuksista piti vastata itse. Niillä alueilla, joissa aitaa on huollettu hyvin, vahinkoja on käytännössä nolla. Aita on todella hyvä ja tehokas keino suojata kotieläimiä, kommentoi Jarmo Markkanen.

Aidalla on myös iso psykologinen vaikutus. Kun kotieläimet ovat turvassa, ihmisten pelko susia kohtaan hellittää ja nekin saavat elää omassa rauhassaan.

– Usein ajatellaan, että aita erottaa, mutta tässä nähtiin, että se voi myös yhdistää. Täällä syntyi niin hyvää yhteistyötä aidan molemmin puolin, että hankkeen mallia on hyödynnetty myöhemmin valtakunnallisessa Luonnonvarakeskuksen, Suomen Riistakeskuksen ja Metsähallituksen yhteisessä SusiLife-hankkeessa, Sanna Tikander kertoo.

Varsinais-Suomen susikanta kasvaa

Hankkeessa pidettiin luento myös susien ekologiasta ja yritettiin oppia ymmärtämään susien käyttäytymistä. Jarmo Markkanen kertoo, että Varsinais-Suomen susikanta sai alkunsa Satakunnan rajalta 2000-luvun alkupuolella.

– Susi on reviiriuskollinen. Lisääntyvä pari pysyy aina omalla reviirillään ja pentueen nuoret sudet vaeltavat ympäristöön. Niin ne ovat vähitellen levinneet tänne asti. Ja ruokaahan täällä riittää, sillä valkohäntäpeurojen kanta kasvaa koko ajan, Markkanen selittää.

Vaikka luonnonsuojelijoiden toiveissa onkin, että sudet saisivat elää rauhassa, eivät he halua vähätellä ihmisten kokemaa pelkoa.

– Tiedostamme hyvin, että susi on suuri eläin, joka pelottaa ihmisiä. Hanke on kuitenkin vaikuttanut asenteisiin paljon. Ja kun vahinkoja ei ole tullut, sudet on hyväksytty paremmin. Tässä nähtiin hienosti, että yhteistyö on voimaa! Tikander päättää.

Kaksi sutta lähikuvassa.
Suomessa elää noin 300 sutta, ja reviireistä suurin osa on nykyisin Länsi-Suomessa. Suomi on maailman kärkeä susitutkimuksessa, vaikka susiviha onkin vaikeuttanut sitä. Vielä 2020-luvun alussa suden yleisin kuolinsyy oli salametsästys. Varsinais-Suomen susikannan sukulaisuussuhteita on tutkittu ulosteesta kerättyjen DNA-näytteiden avulla. Tässä työssä vapaaehtoiset ovat avainasemassa.