Uutinen
30.08.2023

Lähiruokapäivää vietetään joka puolella Suomea lauantaina 9.9. 

Lähiruokapäivää vietetään joka puolella Suomea lauantaina 9.9.

Varsinais-Suomesta mukana nelisenkymmentä kohdetta

Mistä suomalainen ruoka tulee? Millaisia tuotteita Varsinais-Suomessa tuotetaan? Entä mitä muuta mielenkiintoista maaseudulta löytyy? Muun muassa näihin kysymyksiin voit saada vastauksen Lähiruokapäivän tapahtumissa lauantaina 9.9.2023!

Lähiruokapäivä on koko suomalaisen maaseudun avointen ovien päivä, jonka aikana kuluttajat pääsevät tutustumaan paikallisiin tuottajiin ja yrityksiin, ostamaan tuoreita raaka-aineita ja tuotteita suoraan tekijöiltä itseltään sekä tietenkin nauttimaan herkullisesta lähiruuasta. Monissa Lähiruokapäivän kohteissa on myös mahdollisuus päästä tutustumaan eläimiin, koneisiin ja pihapiirin. 

Valtakunnallista Lähiruokapäivää koordinoi Maaseutuverkostoyksikkö. Valtakunnallista avajaistapahtumaa vietetään tänä vuonna Huittisissa, Kivikylän tehtaanmyymälässä klo 10–14. 

Varsinais-Suomessa nelisenkymmentä kohdetta 

Varsinais-Suomesta on Lähiruokapäivässä mukana nelisenkymmentä kohdetta: esimerkiksi maatiloja ja muita ruuantuottajia sekä lähiruokaan panostavia kahviloita ja matkailuyrityksiä. 

Someron yhteistä Lähiruokapäivää vietetään Peltoniemen tilalla, osoitteessa Kaurakedonmäki 17 klo 10–14. Myynnissä on useamman tuottajan lähituotteita: kananmunia, lihaa, vihanneksia, jauhoja, hiutaleita, leivonnaisia, juustoja, jogurtteja, ternimaitoa, perunoita, hunajaa ja muita herkkuja. Lapsille on tarjolla poniratsastusta ja muuta mukavaa puuhaa. Tapahtumassa on myös kahvio. 

Pyhärannassa, osoitteessa Pajulankuja 2, ovensa avaa Kallionkolo-kahvila. Idyllisessä maalaismaisemassa on tarjolla juureen tehtyä leipää, kahvilatuotteita ja pieni valikoima paikallisia käsitöitä klo 12–18. 

Maaseudun avoimet ovet rantautuvat myös kaupunkeihin. Esimerkiksi Turun Vanhalla Suurtorilla on klo 12–15 myynnissä lähiherkkuja moneen makuun: lihaa, leipää, hunajaa, makeisia, valkosipulia, sinappia, härkäpapua ja vaikka mitä! Turun Paattisilla toimiva Patakani Oy on paikalla myymässä kaninlihaa ja kertomassa tuotantokaneista. Kaninliha on vaaleaa, miedon makuista, vähärasvaista ja proteiinipitoista. Sotavuosina kanien kasvatus oli Suomessa suurimmillaan, mutta omatarvekasvatus hiipui 70-luvulla. Tapahtuman järjestää Taito Varsinais-Suomi yhteistyössä Varsinais-Suomen MTK:n ja Pyhäjärvi-instituutin kanssa. 

Uusitalon tilalla riittää nähtävää ja koettavaa 

Uusitalon tilan possuiksi ja viljelijöiksi koristellut heinäpaalit.
Uusitalon tilan tapahtumat ovat perinteisesti olleet erityisesti lapsiperheiden suosiossa.

Lietolainen Uusitalon luomumaitotila on avoinna Lähiruokapäivänä klo 11–17 osoitteessa Suopohjantie 44. Tilalla pääsee näkemään lehmiä, vasikoita ja vuohia, mutta kanat pidetään sisällä vallitsevan lintuinfluenssatilanteen vuoksi. Lapsivieraiden iloksi tilalla on myös esimerkiksi polkutraktoreita ja naapuritallilta on tulossa poneja vierailulle.  

Myös tilamyymälä palvelee koko tapahtuman ajan. Myynnissä on muun muassa oman tilan luomulihaa ja ternimaitoa sekä lähitiloilta perunaa, omenaa ja muita sadonkorjuutuotteita.  

– Lisäksi Suopohjan kyläyhdistys tulee paikalle pitämään buffettia, josta saa esimerkiksi makkaraa ja räiskäleitä, kertoo Uusitalon tilan yrittäjä Jukka Tuominen.   

Tuotteitaan tulevat esittelemään myös Helis Highlander, Farmer to bee, Happy Olive, Lootus-Puutarha ja NeoLife. 

Uusitalon tilan järjestämät tapahtumat ovat perinteisesti olleet lapsiperheiden suosiossa. Paikalle on saattanut tulla yhden päivän aikana jopa 5 000 ihmistä.  

– Näiden tapahtumien järjestämisessä on iso työ, mutta kun näen sen ilon lapsen silmissä, kun vasikka nuolaisee, niin se jos mikä auttaa jaksamaan, Tuominen hymyilee.  

Tilalla järjestetään paljon myös pienempiä tapahtumia ja kesällä vierailulle voi tulla aukioloaikojen puitteissa. 

– Maatalous muuttuu ja karjatiloja lopettaa koko ajan. Meillä pääsee tutustumaan eläimiin ja se alkaa olla Varsinais-Suomessa aikamoinen harvinaisuus. On tärkeää, että ihmiset pääsevät näkemään, mistä maito tulee. Samalla kuluttajien kanssa syntyy yleensä keskustelua muistakin maatalouden aiheista, Tuominen kertoo.