Uutinen
18.09.2023

Länsi-Suomen ruuantuotanto turvaa koko maan huoltovarmuutta

Länsi-Suomen ruuantuotanto turvaa koko maan huoltovarmuutta

Länsi-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukset (Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa, Satakunta, Pirkanmaa ja Varsinais-Suomi) myönsivät EU:n maaseuturahoitusta vuosina 2014–2022 ruokaketjun kehittämiseen yhteensä 84 miljoonaa euroa ja maatalouden investointeihin 426 miljoonaa euroa.

Länsisuomalainen ruuantuotanto teki EU:n maaseuturahoituksen avulla merkittäviä harppauksia rahoituskaudella 2014–2022. Esimerkiksi kaikesta Suomessa tuotetusta sianlihasta yli 80 % tuotettiin näiden maakuntien alueella ja siipikarjanlihan osalta luku on 90 %. Kasvihuoneissa tuotettujen syötävien vihannesten koko maan sadosta 95 % tuli Länsi-Suomesta, ja avomaaviljelyssä vastaava luku oli 65 %. Leipä- ja rehuviljasta noin puolet tuotetaan Länsi-Suomessa.

Länsi-Suomen ELY-keskukset myönsivät kauden aikana maaseuturahoitusta ruokaketjun kehittämiseen yhteensä 84 miljoonaa euroa. Maatalouden investointeja tuettiin samalla aikavälillä 426 miljoonalla eurolla. Lisäksi investointeja on tuettu korkotukilainojen kautta. Rahoituksella on ollut mittavat vaikutukset alueen talouteen, vientiin, hyvinvointiin ja työllisyyteen. Yksi työpaikka elintarvikealalla synnyttää kolme työpaikkaa muualle yhteiskuntaan.

– Alueemme ruokaketjulla on halua ja potentiaalia kasvaa myös tulevaisuudessa, ja samalla vastata alaa haastaviin ilmiöihin, kuten ilmastonmuutokseen, kuluttajien tiedostavuuden lisääntymiseen ja digitalisaatioon. Kasvu on taattava riittävällä rahoituksella jatkossakin, toteaa Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kehittämispäällikkö Johanna Mattila.

EU:n maaseuturahoitus mahdollistaa ruokaketjun kehittämisen

EU:n maaseuturahoituksen avulla on edistetty ruokaketjun yritysten kansainvälistymistä ja siirtymää kestävien energiaratkaisujen käyttöön, kehitetty uusia tuotteita ja tuotantomenetelmiä sekä lisätty ruokaketjun yritysten yhteistyötä. Alan osaamista on lisätty monipuolisen koulutuksen ja tiedonvälityksen keinoin.

– Rahoituksen avulla monet elintarvikealan yritykset ovat voineet kehittää uusia ruokainnovaatioita markkinoille. Hyvinä esimerkkeinä toimivat Lohtajalla valmistettavat Mö Foodsin kauratuotteet ja maailmalla mainetta niittänyt Kyrö Distillery, kertoo kehittämisasiantuntija Petri Svanbäck Pohjanmaan ELY-keskuksesta.

Kestävä ja kilpailukykyinen ruokaketju on kansallisen huoltovarmuuden selkänoja

Ruuantuotannolla on yhteiskunnan kokonaisturvallisuudessa erityinen rooli, joka vaatii toimiakseen monipuolista alkutuotantoa sekä laajakirjoista jalostavaa elintarviketeollisuutta pellolta pöytään -periaatteella. Läntisen Suomen maakunnat ovat ruuantuottajina keskeisessä asemassa koko maan huoltovarmuuden takaamisessa. Alueelle on keskittynyt monipuolista ja eteenpäin katsovaa ruuan tuotanto- ja jalostustoimintaa.

– Länsi-Suomen alueella on erityinen rooli koko maan huoltovarmuuden takaamisessa, sillä Länsi-Suomen maakunnat ovat merkittäviä ruuantuottajia. Ruokaketjun toimivuuden kannalta olennaisen tärkeää on aktiiviset ja investoivat alkutuottajat, jotka tuottavat raaka-aineita ruokaketjun muiden toimijoiden jalostettavaksi, kertoo kehittämisvastaava Anne Värilä Pirkanmaan ELY-keskuksesta.

Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan, Pirkanmaan, Satakunnan ja Varsinais-Suomen ELY-keskusalueilla on lähes 20 000 maatalous- ja puutarhayritystä ja reilu 1 000 elintarvikkeiden ja juomien jalostuksen toimipaikkaa. Yhdessä nämä muodostavat merkittävän osan kotimaisesta ruuantuotannosta, ja Länsi-Suomen maakuntia voidaankin kutsua Suomen ruoka-aitaksi.

Huoltovarmuuden turvaamisen lisäksi ruokaketjulla on merkittävä vaikutus maakuntien hyvinvointiin ja talouteen. Ruuantuotanto tuo mittavat, noin 1,8 miljardin euron vientitulot Suomelle. Erityisesti korkean jalostusasteen tuotteille on kysyntää kansainvälisillä markkinoilla.

Tilastoja Länsi-Suomen ruuantuotannosta. Oikealla Länsi-Suomen ELY-keskusalueet kartalla.
Kuva: Juulia Tuominen.

Lisätiedot:

Varsinais-Suomen ELY-keskus
Kehittämispäällikkö Johanna Mattila
0295 023 092

Pohjanmaan ELY-keskus
Kehittämisasiantuntija Petri Svanbäck
0295 028 632

Pirkanmaan ELY-keskus
Maaseudun kehittämisen asiantuntija Anne Värilä
0295 036 048

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus
Kehittämispäällikkö Hanna Mäkimantila
0295 027 701

Satakunnan ELY-keskus
Kehittämisasiantuntija Salme Pihlajamaa
0295 022 012