Uutinen
21.09.2023

Maan kasvukuntosopimus avuksi vuokrapeltojen kasvukunnon parantamiseen 

Maan kasvukuntosopimus avuksi vuokrapeltojen kasvukunnon parantamiseen

Varsinais-Suomen peltopinta-alasta jopa 35 % on vuokralla. Lyhyet vuokrasopimukset eivät kannusta viljelijöitä toteuttamaan maan kasvukuntoa parantavia kalliita toimia, joiden vaikutukset näkyvät usein vasta vuosien tai vuosikymmenien kuluttua. Maan kasvukuntosopimuksen laatimisesta hyötyvät niin viljelijä kuin maanomistajakin – sekä tietysti ympäristö! 

Maan kasvukuntosopimus on maatalousmaan vuokrasopimukseen liitettävä vapaaehtoinen lisäosa, jossa otetaan huomioon toimenpiteitä maan kasvukunnon parantamiseksi ja ylläpitämiseksi. Sen tarkoituksena on toimia apuvälineenä ja muistilistana viljelijän ja maanomistajan välisissä neuvotteluissa maanvuokrasopimusta laadittaessa.  

Maan kasvukuntosopimus laadittiin alun perin Ravinneneutraalit kunnat (RANKU) -hankkeessa Turun kaupungin toimenpiteenä. EU:n maatalouspolitiikan rahoituskauden 2023–2027 alussa sopimuspohja päivitettiin Varsinais-Suomen ELY-keskuksen johdolla. Sopimuksen päivittämisestä vastasivat maatalousyksikön kehittämisasiantuntija Mailis Savela ja vesiyksikön ylitarkastaja Anni Karhunen sekä kehittämispäällikkö Pekka Salminen. Kommentointiin osallistuivat esimerkiksi Baltic Sea Action Group, MTK Varsinais-Suomi, Liedon maaseutupalvelut ja Valonia.  

– Maan kasvukuntosopimus on nyt ladattavissa Varsinais-Suomen ELY-keskuksen nettisivuilla sekä suomeksi että ruotsiksi. Tällä hetkellä saatavilla on word-versio, jota voi muokata omiin tarpeisiin sopivaksi. Sopimus on tarkoitettu tulostettavaksi ja käsin täytettäväksi. Tulossa on myös sähköisesti täytettävä lomake, Savela kertoo. 

Maan kasvukunnon parantaminen auttaa sekä viljelijää, omistajaa että ympäristöä 

Jos peltomaan rakenne ja kasvukunto ovat heikkoja, viljelijä saa huonomman sadon, vuokraajan omistaman maan arvo laskee ja samalla myös ympäristö kärsii. Maan heikko kasvukunto on yhteydessä useisiin maatalouden negatiivisiin ympäristövaikutuksiin.  

– Huonorakenteinen maa ei varastoi riittävällä tavalla vettä, ravinteet huuhtoutuvat herkemmin pellolta, peltomaan orgaaninen aines hupenee ja kasvien satopotentiaalia ei saavuteta, selittää Mailis Savela.  

On siis kaikkien etu, että vuokrapelloista pidetään huolta. Tällä hetkellä erot vuokrapeltojen ja maan omistajan viljelyksessä olevien lohkojen välillä ovat kuitenkin huomattavat.  

– On tutkittu, että esimerkiksi vuokrapeltojen pH-arvo on huomattavasti matalampi kuin viljelijän omistuksessa olevilla lohkoilla. Liian alhaisen pH:n vuoksi kasvit eivät saa otettua maasta ravinteita, jolloin ne huuhtoutuvat herkemmin sateiden mukana vesistöihin, kertoo Savela. 

– Nykyisessä markkinatilanteessa ja lyhyiden vuokrasopimusten vuoksi viljelijän ei kuitenkaan ole taloudellisesti kannattavaa panostaa esimerkiksi kalkituksiin, sillä viljelijä ei ehdi koskaan saamaan kalkituksesta taloudellista hyötyä itselleen. Sama ongelma pätee esimerkiksi salaojien ja reunaojien kunnostukseen ja huoltoon, Savela jatkaa.  

Koska kyseiset toimenpiteet ovat kalliita ja hyödyttävät sekä viljelijää että maanomistajaa, voisi ratkaisu syntyä sillä, että maanomistaja osallistuisi kustannuksiin esimerkiksi vuokranalennuksin. Mahdollisista toimenpiteistä ja niitä seuraavista vuokranalennuksista voidaan sopia maan kasvukuntosopimuksella. 

Kasvukuntoa voi parantaa useilla toimilla 

Maan kasvukuntosopimuksen avulla maanomistajia ja viljelijöitä pyritään myös kannustamaan maanparannusaineiden, kuten kipsin ja rakennekalkin hyödyntämiseen. Lisäksi valittavissa ovat uuden maatalouspolitiikan rahoituskauden maan kasvukuntoa parantavat viljelytoimet. Maan kasvukuntosopimuksessa annetaan lisätietoa maan kasvukuntoa parantavista toimenpiteistä sekä maanomistajia että viljelijöille. 

 

Lisätiedot: 

Mailis Savela, kehittämisasiantuntija 

Varsinais-Suomen ELY-keskus 

mailis.savela@ely-keskus.fi 

 

Mailis Savela.