Maaseudulla tarvitaan toimivaa vesihuoltoa
Maaseudun ihmiset ja elinkeinot ovat riippuvaisia vedestä, ihan kuten kaupungeissakin. Maaseutu kattaa yli 95 % Suomen pinta-alasta. Lisäksi arvion mukaan maaseudulla asuu osa-aikaisesti yli 2,2 miljoonaa suomalaista, jotka eivät näy perinteisissä väestötilastoissa.
Vesihuolto on yhteiskunnan elintärkeä perustoiminto. Alueellinen elinvoimaisuus edellyttää toimivaa vesihuoltoa. Puhdas talousvesi ja toimiva jätevesihuolto ovat elintärkeitä maataloudelle ja asumiselle, mutta myös muun muassa matkailuelinkeinolle.
Suomen vesihuollosta huolehtii noin 1100 vesihuoltolaitosta. Näistä vajaa 800 on osuuskuntia tai muita asukkaiden itse omistamia laitoksia. Valitettavan usein osaaminen ja resursointi erityisesti maaseututaajamia palvelevissa pienissä laitoksissa on puutteellista. Verkostojen tarkkaa sijaintia, saati kuntoa ei tiedetä, varautumissuunnitelmat voivat olla tekemättä ja korjausinvestointeihin ei ole varauduttu. Kun jotakin sattuu, piiloon jääneet puutteet aiheuttavat nopeasti kriisin. Toimiva vesihuolto on ennen kaikkea turvallisuus- ja terveysasia.
Vesihuoltoala uudistuu
Maa- ja metsätalousministeriö käynnisti tammikuussa 2020 Kansallisen vesihuoltouudistuksen. Hankkeen tarkoituksena on löytää keinot vesihuoltoalan uudistumiseen – toisaalta turvaamaan jokaisen vesihuollon asiakkaan jokapäiväiset palvelut, toisaalta viemään alaa eteenpäin vastaamaan uusiin haasteisiin. Uudistustyön keinovalikoimassa on sekä keppiä että porkkanaa, mutta tärkeintä on alan toimijoiden oma halu uudistaa palvelujaan.
Vesihuoltolaitosten, myös asiakasomisteisten osuuskuntien, tulee varautua häiriötilanteisiin. Varautumissuunnittelua on toiminnan suunnittelu odottamattomissa tilanteissa, kuten sähkö- tai tietoliikennekatkosten aikana. Osa varautumissuunnittelua on vastuunjaosta sopiminen maaseudun yritysasiakkaiden kuten eläintilojen kanssa, jotta vesihuollon varajärjestelmien osalta ei ole epäselvyyttä.
Ilmastonmuutoksen vaikutukset – tulvat, kuivuus ja myrskyt – näkyvät helposti vesihuollossa. Vesihuoltojärjestelmien ilmastoriskien kartoitus ja niihin varautuminen ovat tärkeitä jokaiselle vesihuoltolaitokselle. Vesihuoltoala on myös merkittävä energiankäyttäjä. Vesihuollon energiatehokkuutta on mahdollisuus parantaa sekä vesi- ja viemäriverkostoissa että puhdistamoilla.
Digitalisaation myötä vesihuoltotehtävät muuttuvat. Verkostotiedon digitalisointi, sensoritekniikka ja automaatio tuovat mahdollisuuden vesihuoltojärjestelmän reaaliaikaiseen hallintaan. Myös vaikkapa asiakaspalveluja ja tiedottamista voidaan hoitaa nykyistä helpommin vaikkapa usean vesihuoltolaitoksen yhdessä tilaamilla digitaalisilla ratkaisuilla. Toisaalta tietoturvallisuuteen pitää panostaa aiempaa enemmän kyberrikollisuuden ja -häirinnän lisääntymisen myötä.
Vesihuoltouudistuksen osana päivitetään vesihuoltolakia. Laitoksille tulee uutena velvoitteena mm. järjestelmällinen omaisuudenhallinnan suunnittelu. Pienten, etenkin talkootyönä operoitavien toimijoiden mahdollisuudet vastata velvoitteisiin herättää huolta ja onkin ajankohtaista suunnitella vesihuollon turvallista tulevaisuutta.
Maaseudun kehittäminen tukemaan myös vesihuoltouudistuksen tavoitteita?
Vesihuoltouudistuksen teemat, ilmastonmuutos, innovaatiot ja digitalisaatio, ovat teemoina rahoituskauden CAP-strategiasuunnitelmassa. Valtakunnallisilla kehittämishankkeilla voidaan hakea ratkaisuja siihen, millaisilla toimenpiteillä voisimme parhaiten parantaa maaseudun vesihuoltotoimijoiden kykyä reagoida toimintaympäristön muutoksiin. Esimerkiksi osaamisen kehittäminen, paikalliset verkostot ja yhteistyö, ennakointi sekä varautumissuunnittelua parantavat päämäärät ovat keskeisiä.
Johanna Kallio
Neuvotteleva virkamies
Maa- ja metsätalousministeriö, luonnonvaraosasto
Ideahaku on auki
Valtakunnallisten hankkeiden ideahaku on auki 17.1.2025 saakka. Teemoina haussa ovat maaseudun vesihuollon turvallisuus, ruoka-alan yritysten toiminnan kehittäminen ja maaseudun yrittäjyys. Hankkeet voivat olla yhteistyö-, koulutus- tai tiedonvälityshankkeita. Keskeisenä tavoitteena on maaseudun elinkeinojen kehittäminen kestävyys ja vastuullisuus huomioiden.
Valtakunnallisilta hankkeilta edellytetään laajaa yhteistyötä toimintojen kehittämiseen maaseudulla.
Haku toteutetaan kaksivaiheisena. Ensimmäisessä vaiheessa hakijoita pyydetään esittämään hankeideansa tiivistetysti ideahakua varten laaditulla hakulomakkeella.
Ideahakuvaiheessa hankeidean ei tarvitse olla vielä valmis hanke, vaan jatkovalmisteluun valituista ideoista jalostetaan myöhemmin varsinainen hankesuunnitelma ja hakemus.
Valtakunnallisten hankkeiden hakuilmoitus:
Lisätietoja valtakunnallisten kehittämishankkeiden hausta antavat Hämeen ELY-keskuksessa:
- maaseudun kehittämisen asiantuntija Lassi Hurskainen, p. 0295 025 046, etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi
- kehittämispäällikkö Timo Kukkonen, p. 0295 025 065, etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi
Vain kirjautuneet käyttäjät voivat kommentoida
Kirjaudu sisään Luo uusi tili