Maaseutujen monimuotoinen yrittäjyys

Maaseudulla sijaitsee yli kolmannes maamme kaikista liikeyritysten toimipaikoista ja noin viidennes kasvuyrityksistä. Kaupunkeihin verrattuna maaseuduilla on suhteellisesti enemmän itsensä työllistäviä henkilöitä ja pienyrittäjiä, monialayrittäjyys on tavallista, perheyrittäjyys korostuu, omistajavaihdokset ovat erityishaaste ja kausityövoiman tarve erityispiirre. Lisäksi käytännössä vain maaseudulla harjoitetaan maahan, vesivaroihin ja luontoon pohjautuvia elinkeinoja, joihin myös sisältyy uusia työn, yrittäjyyden ja arvonlisän mahdollisuuksia sekä uudenlaisen osaamisen tarvetta.

Työpaikkarakenteen monimuotoisuudesta johtuen myös maaseuduilla osaavan työvoiman saatavuus, alueellinen liikkuvuus ja kohtaanto ovat monen alan ja työnantajan huolena. Samalle ne ovat merkittäviä maaseudun kehittämisen ja kehittymisen haasteita. Keskeisimpinä ratkaisuina nähdään koulutus, yhteistyö sekä työ- ja koulutusperäinen maahanmuutto.

Matalammalla kynnyksellä yrittäjyyttä vauhdittaviin verkostoihin

Kehittyäkseen ja uudistuakseen yrittäjyys tarvitsee tuekseen maaseudullakin koulutusta, kohtaamisia, verkostoja, vertaisoppimista, yhteistyötä, kumppanuuksia, uusia ratkaisuja ja uusia innovaatioita.

Tämän mahdollistamiseksi paikallisen elinkeinoelämän tarpeiden, osaamisen, koulutuksen ja tki-panostusten on kohdattava ja eri alueiden osaamiskeskittymien täydennettävä tosiaan. Kaikkinensa on nähtävä paikallinen ja alueellinen ekosysteemi, jossa toisiinsa kytkeytyvät koulutuksen saatavuus ja saavutettavuus, yritysten ja oppilaitosten (korkeakoulut, ammatilliset, muut) väliset innovaatiokumppanuudet, työharjoittelupaikkojen saatavuus ja saavutettavuus, yrittäjien osaaminen, omistajavaihdokset, uusien yritysten perustaminen, osaavan työvoiman saatavuus, työ- ja koulutusperäisen maahanmuuton resurssit sekä yrittäjyyttä ja työllisyyttä tukevat palvelut.

Toisin sanoen pitkälti se mikä tuoreessa TE-palvelu-uudistuksessakin on tavoitteena: palvelurakenne, joka edistää parhaalla mahdollisella tavalla työntekijöiden nopeaa työllistymistä ja lisää työ- ja elinkeinopalvelujen tuottavuutta, saatavuutta, vaikuttavuutta ja monipuolisuutta.

Lisäksi monipaikkaisuudessa ja etenkin monipaikkaisessa työssä nähdään maaseudun kannalta myönteisiä mahdollisuuksia, ajatellen myös uutta yrittäjyyttä. Monimuotoisen ja -paikkaisen koulutuksen, rekrytoimisen ja työn edistämisessä keskeiseen rooliin nousee digitalisaatio, jonka hyödyntämisessä taas keskeistä on toimiva infra. Se on tietysti perusedellytys ylipäätään maaseudulla asumiselle sekä elinkeinoelämälle tämän ja huomisen päivän ankkuri-instituutioineen.

Yrittäjyyden urapolut auki ja autotalleista ideat maailmalle

Lähes kaikki Maaseutubarometrin (2023) vastaajaryhmissä olivat samaa mieltä siitä, että maaseutu nähdään hyvänä toimintaympäristönä innovatiiviselle yrittäjyydelle, ja että maaseudulla on runsaasti hyödyntämättömiä liiketoimintamahdollisuuksia.

Näiden mahdollisuuksien näkemisen avaimia tarjoiltiin edellä, mutta vielä piisaa muunlaisiakin kiviä käännettäväksi. Esimerkiksi uuden työn mahdollisuuksia maaseudulla naisten näkökulmasta tutkineessa UUTTU-hankkeessa (2022) nostettiin esille kyvyttömyys tunnistaa työn ja uran sukupuolittuneisuus ja siihen liittyvät ongelmat. Elinkeinotoimijoilta kaivattiin vahvempaa otetta naisyrittäjyyden edistämiseen, tukemiseen ja kehittämiseen yksittäisten hankkeiden sijaan.

Maahanmuuttajataustaisten naisten aktiivisemmassa osallistumisessa työmarkkinoille on vielä omat erityisyytensä, mutta kaikkinensakin on yhä edistettävää siinä, miten maahanmuuttajien tietä tasoitetaan ammatteihin ja yrittäjiksi.

Entä voisiko yrittäjyys maaseudulla olla keino, jolla vältetään nuorten muuttoa kaupunkiin töiden perässä? Yrittäjyys maaseudun nuorten uravaihtoehtona -tutkimuksen (2021) mukaan tämä on mahdollista, koska maaseutuyrittäjyys on monimuotoista. Nuorten yrittäjyyttä kahlitsevat kuitenkin stereotyyppiset käsitykset yrittäjyydestä.

Nuorten tulevaisuusraportin (2023) kyselyn mukaan yrittäjyys myös kiinnostaa yleisesti nuoria, sillä vastaajista 40 % totesi, että ”voisin toimia yrittäjänä” ja 23 % valitsi väittämän ”aion perustaa yrityksen”. Ajattelun kaavamaisuutta on puolestaan kammettu muun muassa maaseudun nuorten StartUp -yrittäjyysyhteistyöhankkeella (2020), mutta vielä riittää maaseuduissa ammennettavaa ja avattavaa innovatiivisina yrittäjyyden ympäristöinä.

Sami Tantarimäki

Erityisasiantuntija

Maa- ja metsätalousministeriö, Ruokaosasto

Ideahaku on auki

Valtakunnallisten hankkeiden ideahaku on auki 17.1.2025 saakka. Teemoina haussa ovat maaseudun vesihuollon turvallisuus, ruoka-alan yritysten toiminnan kehittäminen ja maaseudun yrittäjyys. Hankkeet voivat olla yhteistyö-, koulutus- tai tiedonvälityshankkeita. Keskeisenä tavoitteena on maaseudun elinkeinojen kehittäminen kestävyys ja vastuullisuus huomioiden.

Valtakunnallisilta hankkeilta edellytetään laajaa yhteistyötä toimintojen kehittämiseen maaseudulla.

Haku toteutetaan kaksivaiheisena. Ensimmäisessä vaiheessa hakijoita pyydetään esittämään hankeideansa tiivistetysti ideahakua varten laaditulla hakulomakkeella.

Ideahakuvaiheessa hankeidean ei tarvitse olla vielä valmis hanke, vaan jatkovalmisteluun valituista ideoista jalostetaan myöhemmin varsinainen hankesuunnitelma ja hakemus.

Valtakunnallisten hankkeiden hakuilmoitus:

Lisätietoja valtakunnallisten kehittämishankkeiden hausta antavat Hämeen ELY-keskuksessa:

• maaseudun kehittämisen asiantuntija Lassi Hurskainen, p. 0295 025 046, etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi
• kehittämispäällikkö Timo Kukkonen, p. 0295 025 065, etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi