Maataloustieteen päivät – yksi Suomen merkittävimmistä maatalousalan tiedetapahtumista

Joka toinen vuosi järjestettävät Maataloustieteen päivät tarjoavat alan ajankohtaisimpia tutkimustuloksia käytäntöön hyödynnettäväksi. Tänä vuonna tapahtuma järjestetään torstaina ja perjantaina 8.-9.1.2026 Viikin sijaan ensimmäistä kertaa Helsingin keskustakampuksella yliopiston päärakennuksessa ja Porthaniassa.

Suomen maataloustieteellisen seuran puheenjohtaja Pekka Uimarin ja dekaani Mari Sandellin avaussanojen jälkeen kuullaan, miten uudet ravitsemussuositukset on otettu vastaan. Suomalaista ruokavisiota vuonna 2050 valottaa HY:n professori Hanna Tuomisto.

AgriHubin kärkiteemat maatalouden kannattavuuden parantamiseen liittyen ovat tänäkin vuonna vahvasti esillä ohjelmassa lukuisien suullisten ja posteriesityksien muodossa. Aloituspäivänä käydään läpi uusimpia kehityssuuntia ja kuullaan puheenvuoroja tekoälyn ja datan hyödyntämisestä maataloudessa.

Sosiaalinen kestävyys olennaista taloudellisen ja ekologisen kestävyyden ohella

Taloudellisen ja ekologisen kestävyyden lisäksi Maataloustieteen päivillä syvennytään sosiaaliseen kestävyyteen. Maaseutunuoret äänestivät syksyllä omat suosikkinsa esityksistä, ja yksi niistä on Luken tutkija Tiina Mattilan puheenvuoro, missä hän tarkastelee kehittyvien kotieläintilojen menestystekijöinä työvoiman käyttöä, jaksamista ja osaamista. Kotieläintiloille tehtyyn kyselyyn vastanneet näkivät yrityksensä henkilöstöjohtamisen onnistuneen melko hyvin.

– Valtaosa kyselyn vastaajista koki onnistuneensa henkilöstönsä ammatillisen pätevyyden, työmotivaation, yrityksen työilmapiirin sekä työntekijöiden työhyvinvoinnin ylläpidossa hyvin tai erittäin hyvin. Haastatellut yrittäjät myös pitivät osaavaa ja ammattitaitoista työvoimaa selkeästi yrityksensä vahvuutena.

– Oman työnsä johtamisessa yrittäjät sen sijaan kokivat onnistuneensa heikommin. Alle kolmasosa vastaajista koki onnistuneensa hyvin tai erittäin hyvin oman työhyvinvoinnin ja jaksamisensa osalta. Omien töidensä suunnittelussa koki onnistuneensa hyvin noin kaksi kolmasosaa vastaajista. Motivaation, uusiin haasteisiin vastaamisen sekä oman osaamisen kehittämiseen ajan löytämisen osalta koki onnistuneensa hyvin tai erittäin hyvin noin puolet yrittäjistä.

Maaseutunuoret striimaavat Tiina Mattilan ja muut suosituiksi äänestetyt puheenvuorot jäsenilleen yhdessä AgriHubin kanssa.

Mikä on alkutuottajan asema?

Perjantai aloitetaan pohtimalla alkutuottajan asemaa ruokaketjussa. Mediasta tuttu ja AgriHubissakin vaikuttava Luken tutkija Csaba Jansik kysyy aamun esityksessään, onko tuottajaorganisaatio mahdollinen Suomen lihaketjussa. Luken Hanna Karikallio puolestaan valottaa heti perään, miten tuottajien omistajuus näkyy maitoketjussa. PTT:n Mauri Yli-Liipola päättää session kertomalla, millaisia työkaluja tuottajan aseman parantamiseen viljaketjussa jo on.

Living lab maataloustutkimuksessa

AgriHubin koordinaattori Susanna Lahnamäki-Kivelän puheenvuoro käsittelee sitä hyötyä, mitä rakenteista ja verkostoista on alkutuotannon living labien toteutuksessa.

– Viime kesänä toteuttamamme kyselyn perusteella alkutuotannon sidosryhmien edustajista valtaosalla oli perustuntemusta living labista toimintamallina, mutta ei henkilökohtaista kokemusta niihin osallistumisesta. Hyvin toimivan living labin tärkeimmiksi edellytykseksi vastaajat arvioivat tehokkaan koordinoinnin ja living labin tarjoamat tki-infrastruktuurit.

Posterinäyttely uusimmasta tutkimuksesta

Maataloustieteen päivillä on perinteisesti laaja posterinäyttely. Posterisessio tarjoaa tänäkin vuonna lukuisia näkökulmia maatalouden kannattavuuden parantamiseen. Kaikki Maataloustieteen päivien 2026 esitelmä- ja posteritiivistelmät on julkaistu Tuula Puhakaisen ja Jenni Uusituvan toimittamassa abstraktikirjassa, joka löytyy jo nyt Maataloustieteen päivien verkkosivulta.