AgriHubin ohjausryhmän puheenjohtaja Sirpa Thessler ja koordinaattori Susanna Lahnamäki-Kivelä keskustelivat huhtikuussa valtiosihteeri Päivi Nergin ja MMM:n virkamiesten kanssa maatalousalan vetovoimasta. AgriHubin ohjausryhmä jatkoi keskustelua alan vetovoimasta toukokuun kokouksessaan.
MMM näkee alan vetovoimatyön äärimmäisen tärkeänä, jotta osaavia tekijöitä saadaan jatkossakin ruokajärjestelmän eri vaiheisiin: neuvontaan, tutkimukseen ja koulutukseen.
Koulutusverkosto aktiivinen
Etenkin AgriHubin koulutusverkosto on tehnyt työtä vetovoiman lisäämiseksi ja jättänyt aiheesta hankehakemuksen toukokuussa.
AgriHubin ohjausryhmän jäsen, johtaja Mona-Anitta Riihimäki Hämeen ammattikorkeakoulusta kertoi ammattikorkeakoulujen hakijalukujen olleen samankaltaiset kuin edellisenä vuosina. Korkeakouluihin hakeneiden luvut olivat hieman korkeammat.
– Iso haaste on edelleen olemassa, vaikka torjuntavoitto saatiinkin. Ikäluokkien pienentyessä koulutukseen hakeutuvien määrä väistämättä pienenee kaikilla aloilla.
Kpedun koulutusalajohtaja Hanna-Mari Laitala esitteli ammatillisen koulutuksen vetovoimakertoimia. Maatalousalalla on syytä olla huolissaan: vetovoimakerroin on tällä hetkellä 0,33. Faban kehitysjohtaja Minna Toivonen kertoi etenkin ruotsinkielisten opiskelijoiden saamisen oppilaitoksiin olevan tällä hetkellä hankalaa.
Maatilayrittämisen hyvät puolet esiin
AgriHubin ohjausryhmän yrittäjäjäsen Arto Laine toivoi julkisuudessa keskustellessa korostettavan maatilayrittämisen hyviä puolia. Työllistymisen mahdollisuudet ovat kuitenkin hyvät.
Valion alkutuotantojohtaja Ulf Jansson kaipasi peiliin katsomista omasta alasta puhumisen suhteen.
- – Vaikutamme itse suuresti siihen, miltä ala näyttää.
MMM:n neuvotteleva virkamies Markku Himanen muistutti, että hallitusohjelmaan on sisällytetty kirjauksesta luonnonvara-alan vetovoiman säilyttämisestä.
MTK:n koulutusjohtaja Susanna Kumpulainen toi esiin sen, kuinka metsäalalla on tehty systemaattisesti vetovoimatyötä.
- – Sama ote otettava käyttöön maatalouspuolella ja tehtävä yhteinen kartta siitä, mitä tehdään vetovoiman parantamiseksi.
AgriHubin ohjausryhmä pohti lopuksi maatalouden tulevaisuutta rakennekehityksen pohjalta. Visioraportit kuten Luken Ruokavisio 2040 Tulevaisuuden ruoantuotanto Suomessa otetaan käyttöön alasta viestittäessä.
Vain kirjautuneet käyttäjät voivat kommentoida
Kirjaudu sisään Luo uusi tili