Merikalastuksen tilastojen ennakkojulkistus vahvisti tuntemuksia kalastuksen tilanteesta. Erityisesti 2. ryhmän kalastajien määrä on tipahtanut, samoin kuin verkkokalastuksen saaliit. Nämä liittyvät osin toisiinsa, sillä verkkokalastus on 2. ryhmän kalastajille tavallisin pyydys. Tilasto ei paljasta selittäviä tekijöitä, mutta yleisesti oletetut petovahinkojen määrä verkkokalastuksessa ja 2. ryhmän kalastajien korkeahko keskimääräinen ikä puoltavat kumpikin näitä tilastohavaintoja.



Samalla kuitenkin pienten määrä kalastusalusrekisterissä on suurempi kuin kertaakaan edellisen 10 vuoden aikana. Tämä kertoo siitä, että uusiakin tulijoita alalle on, mutta ongelmaksi tulee rannikkokalastusalusten rekisteritilan täyttyminen.
Tämän vahvistaa myös ELY-keskuksen Veera Salmi.
– Ongelma on että poistuvat kalastajat eivät poista veneitään, ja rekisteriin jää haamuveneitä. Näiden omistajien kuuleminen vie aikaa ja resursseja, vahvistaa Salmi.


- ryhmän kalastajien määrä ei juuri ole pudonnut, vaan tilanne on pysynyt hyvin tasaisena. Muutamat uudet tulijat ovat pitäneet kalastajamäärän vakiona. Pohjanmaalla 1. ryhmän kalastajien määrä nousi viime vuonna nykyisen rekisterijärjestelmän ennätykseen. Ykkösryhmäläisiä on eniten juuri Pohjanmaalla ja Saaristomerellä.
Täysipäiväisten kalastajien siirtyminen rysäkalastukseen on ilmeisesti osasyy siihen, että rysäkalastuksen saalismäärä ei ole tippunut verkkokalastuksen lailla, vaan sinnittelee melko tasaisena.
Avomerikalastuksesta tilastoennakko antaa melko lohduttoman kuvan. Huippuvuodedesta 2016 lähtien koko uuden kiintiöjärjestelmän ajan saalismäärät ovat laskeneet. Lasku näkyy likimain samansuuntaisena kaikilla pääkalastusalueilla. Kokonaisuudessaan laskua huipusta on ollut jo liki 60%, joten parempaa aikaa odotellaan hartaasti.

Vain kirjautuneet käyttäjät voivat kommentoida
Kirjaudu sisään Luo uusi tili