Uutinen 05.02.2026 Merialueen ahvensaalis ylitti 1000 tonnia Ahvenen kokonaissaalis nousi 1003 tonniin, mikä juuri ylittää aiemman saalisennätyksen. Viime vuoden saalistilastot merialueelta näyttävät positiivisia lukuja tärkeimmiltä rannikkokalastuksen saalislajeilta. Ahvenen, kuhan, siian ja särjen saalistilastot kertovat nousevista saalismääristä. Kalastajien määrä sen sijaan näyttää laskevan. Ahvenen kalastusta ilmeisesti siivittää vilkas kysyntä kaiken kokoisesta kalasta vientimarkkinoille. Ahvenen kokonaissaalis nousi 1003 tonniin, mikä juuri ylittää aiemman saalisennätyksen vuodelta 2014. Ahvensaaliin kehittyminen 2000-luvulla. (Lähde: Luonnonvarakeskuksen tilastotietokanta) Kuhasaaliit merialueella ovat nousseet reippaasti koko 20-luvun ajan. Kokonaissaalis on vielä reippaasti 2000-luvun alun huippuvuosia jäljessä, mutta saaliin kertymässä on tapahtunut iso muutos. Aiemmista vuosista poiketen tämä 20-luvun nousu painottuu voimakkaasti Selkämeren tilastoruudun kohdalle, ja Saaristomeren osuus saalista on ollut aika tasainen jo 10 vuoden ajan. Kuhasaaliin kehittyminen 2000-luvulla. (Lähde: Luonnonvarakeskuksen tilastotietokanta) Siikasaaliit näyttäisivät myös olevan kääntyneet nousuun. Vuosituhannen parikymmentä alkuvuotta oli surullisen tasaista laskua, joka näyttää nyt muutamaa viime vuonna kääntyen selkeään nousuun. Nousu alkoi aiemmin Perämeren pyyntiruudussa, ja tehostui nyt kun myös Selkämeren saaliit kääntyivät selvään nousuun. Siikasaaliin kehittyminen 2000-luvulla. (Lähde: Luonnonvarakeskuksen tilastotietokanta) Särjen kotimainen kulutus vaikutti notkahtavan muutama vuosi sitten, mutta kalastukseen sillä ei näytä olleen vaikutusta. Kokonaissaalis hipoo jo 1000 tonnin rajaa, ja nousu on ollut todella jyrkkää muutaman vuoden ajan. Kuten ahvenellakin, voidaan olettaa, että viennin kysyntä pitää pyynti-innon korkealla. Särkisaaliin kehittyminen 2000-luvulla. (Lähde: Luonnonvarakeskuksen tilastotietokanta) Suoraa selitystä hyville saaliille on vaikea löytää kalastuksen tilastoista, eli lienee uskottavaa, että kalakantojen tila on varsin hyvässä kunnossa. Pyynnin määrää mittaavat tilastot ovat vielä päivittämättä, mutta edellisvuosien trendi osoittaa, että verkkopyynnin raju lasku olisi tasaantunut, ja myös rysäpyynnin määrä olisi kohtuullisen vakaata. EMKVR-pyydystukien huima suosio viitannee kuitenkin siihen, että rysäpyynti on siten ainakin tehokkaampaa uusilla pyydyksillä. Suositut pohjarysät voivat osaltaan selittää edellisistä siis ahvenen, kuhan ja särjen saaliiden kehittymistä. Kalastajien määrä jatkaa hidasta putoamista, mutta pienimmissä kalastusrekisteri veneissä lukumäärä vaikuttaa olevan pienessä nousussa, mitä tosin hidastaa alusrekisterin täyttyminen. Liittyvät aiheet Kaupallinen kalastus Jaa: