Mitä saa innovaatiosetelillä?

Neljä uutta setelimallista, yksinkertaistettua rahoitusvälinettä on tulossa kalatalouden kehittämisvälineiksi. Erityisesti kalastuksen käynnistämiseen on lukuisia välineitä, mutta muillekin toimialoille sekä ympäristötoimiin löytyy oma setelimallinsa.

Setelimmallisten tukien käyttöönotto edistyi eilen, kun valtioneuvosto käsitteli asetustekstin, jota käyttöönotto edellyttää. Uusittu asetus tulee voimaan tämän kuun 13. päivä. ELY-keskuksesta on jo aiemmin vahvistettu, että tukien tietojärjestelmässä Hyrrässä on jo toiminnallisuus valmiina odottamassa käyttöönottoa. Lausuntokierroksen jälkeen asetustekstejä on tarkennettu ja myös tuen määrää on korotettu.

Alla on esimerkinomaisesti listaa erilaisista palveluista. Se, että yrittäjä olisi hankkimassa juuri tällaista palvelua ei kuitenkaan vielä takaa, että tuki olisi automaattista, sillä kuten muissakin tukimalleissa, tukiehtoja on muitakin kuin tuen kohteessa. Alla olevaa listaa EI ole varmistettu ELY-keskuksesta, voitte siis rohkeasti syyttää kirjoittajaa mahdollisista virheistä. Käytännössä varmaa tietoa tulee vasta kun hakemuksia aletaan käsitellä. Yllä olevan linkin takaa löytyy varsinainen asetusteksi sekä sen muistio. Niistä löytyy tarkennuksia alla olevaan.

Innovaatiosetelin mahdollisuudet kalastuksessa, jalostuksessa ja vesiviljelyssä
(Tuki max 7500 euroa, 75% kustannuksista)

• Erilaiset suunnittelupalvelut vaikkapa rakennushankkeissa. Konsultointi voi kattaa esimerkiksi rakennuksen suunnittelun ja kilpailutuksen. Suurimpana tulkintakysymyksenä tällaisessa tulee olemaan innovatiivisuuden vaatimus.
• Erilaisten koneiden, laitteiden ja kokoonpanojen suunnittelu ja kustannuslaskenta. Yrityksen toimintaa kehittävät erilaiset tekniset ratkaisut sinänsä voidaan tukea investointitukien kautta, mutta niiden suunnittelupalvelu voidaan saada innovaatiosetelin kattamaksi. Myös prototyyppien mallinnukset ovat tukikelpoisia, mutta tuen määrä saattaa tulla näissä tapauksissa vastaan.
• Tuotekehityksen palvelut, kuten tuotemuotoilu, markkinointisuunnitelmat, malli- ja tavaramerkkisuojaukset ovat tukikelpoisia. Tämä kattaa sekä jalostuksen tuotteita, mutta mahdollisesti myös kalatalouden yhteyteen syntyviä muita teknisiä tuotteita.
• Asiantuntija-avut teknisiin selvityksiin ja muihin tutkimuksiin.
• Oma kouluttautuminen on erikseen mainittu, silloin kun se liittyy innovaatio- ja kehittämistavoitteisiin. Erityisesti tältä osin kannattaa muistaa, että koulutuksessa oleminen on yrityksen oma kustannus. Koulutusajan palkka ei ole korvattavaa, eikä se myöskään ole vastikkeetonta työtä. Vastikkeeton työ ei ole muutenkaan yritysten setelimalleissa korvattavaa.

Kalastuksen kokeilun palveluseteli
(Tuki max 5000 euroa, 75% kustannuksista)

• Tuki kohdistuu sisävesi- ja rannikkokalastuksen kokeilemisesta aiheutuviin kustannuksiin. Tätä tukea voi myöntää vain yhdelle hakijalle ja maksimissan vuodeksi.
• Tuen tarkoitus on mahdollistaa kokeilu ilman kalliita investointikuluja, joten se kattaa erityisesti kalastuskaluston vuokrakuluja. Vuokrattavia kohteita voivat olla tilat, kalastusvälineet ja myös vene varusteineen. Tuki kattaa myös kalastusoikeuksien hankkimisen, eli paikalliset kalastusluvat.
• Lisäksi myös asiantuntemuksen hankkiminen on tukikelpoinen kustannus, eli periaatteessa tuki voisi mahdollistaa hyvin yksilöllisen ”mestari-kisälli” -toteutuksen vuoden ajaksi.
• Myös sellaiset pienhankinnat, joita ei voida pitää investointeina, ovat tukikelpoisia.

Tarkennuksena noihin vuokraehtoihin ELY-keskukset ja MMM ovat linjanneet, että sellainen vene, johon kohdistuu tukia, on tuista huolimatta mahdollista vuokrata näiden kokeilu- ja käynnistyssetelien tuella. Tällaisen aluksen myynti sen sijaan ei ole mahdollista edes ensimmäisen veneen hankinnan tuella. Aluksen vuokraaminenkin edellyttää ilmoitusta ELY-keskukselle.
Sen sijaan kalastajan hankkimia pyydyksiä tai muita investointeja, joilla on tuen pysyvyystarkastelun aikaa jäljellä, ei ole mahdollista vuokrata ilman ELYn erityistä lupaa. Tällainen vuokraaminen saattaa johtaa tukien takaisinperintään.

Setelimallin tukiehdot ovat niinsanottuja yksinkertaistettuja kertakorvausmalleja, joissa toimenpiteen toteutuminen riittää ”tositteeksi” tuen maksamiselle. Tämä tarkoittaa valitettavasti myös sitä, että ennakkomaksun saaminen tuesta vaikuttaa melko epätodennäköiseltä.

Kalastuksen yritystoiminnan käynnistäminen
(Tuki max 10 000 euroa, 75% kustannuksista)

• Tukiehdot ovat tässä melko samanlaiset kuin edellä mainitussa kokeilussa. Aloittava kalastaja voi hyödyntää sekä kokeilun että käynnistämisen setelit, mutta tuen kohde ei voi näissä olla sama. Eli jos kokeilun piirissä on vuokrattu alus ja pyydyksiä, käynnistämisen tukea ei voida myöntää samaan kustannukseen.
• Myös tässä toimitilojen, pyydysten, aluksen ja erilaisten laitteiden vuokrat ovat tukikelpoisia, samoin aineet ja tarvikkeet. Myös osaamisen hankkiminen esimerkiksi kouluttautumalla on tukikelpoista, ja myös tästä aiheutuvat matkakulut.

Kalataloudellisten kunnostusten setelimalli
(Tuki max 10 000 euroa, 80% kustannuksista)

• Edellisestä poiketen tämä setelimalli ei kohdistu elinkeinoon, vaan ympäristötoimintaan. Tuki kattaa kunnostamisen suunnittelun, itse kunnostustoimenpiteet sekä näitä varten tarvittavien palveluiden hankinnan. Suurin poikkeus tässä setelimallissa on, että ainoana se hyväksyy kustannuksiin myös vastikkeetonta työtä eli talkoita.
• Rajoituksena käyttöön on, että yhteen kunnostuksen vaiheeseen voidaan myöntää setelirahoitus vain kerran. Käytännössä saman kohteen kunnostuksen suunnitteluun ja kunnostustoimenpiteisiin voi saada erillisen setelin, mutta ei useita seteleitä pelkästään suunnitteluun tai pelkästään kunnostukseen.

Yleisesti setelimalleja hyödynnettäessä kannattaa muistaa että ne eivät rajaa pois jo olemassa olevien tukien käyttöä. Investointitukia on mahdollista käyttää suoraan setelitukien rinnalla, samoin laajempiin palvelunostoihin on olemassa tukimallit, joita tosin on melko vähän käytetty.
Asetustekstissä on eritelty hyvin väljästi sitä millaisia palveluita voidaan hankkia, tai keneltä ne on hankittava. Näistä ei varmasti tule kattavaa listaa minnekään esille, joten selkeä suositus on, että hakijan kannattaa kysyä ensisijaisesti tarvittavan palvelun tukikelpoisuudesta ja sen jälkeen etsiä palvelulle pätevä toimittaja joko ELY-keskuksen tai paikallisen aktivaattorin avustuksella.