Fredrik von Limburg Stirum kuvailee Kosken tilalla toteutettuja vesienhoitotoimenpiteitä. Uudistusalojen reunoille on jätetty suojavyöhyke, joka ei ainoastaan sido ravinteita ja suodata kiinteitä hiukkasia, vaan myös auttaa tasapainottamaan sekä taloudellisia että vesienhoidollisia tarpeita. (LUVY / Annika Söderholm-Emas)
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n hankkeet LUMME ja VALUME II, Raaseporinjoki- ja Snappertunan sisäsaaristo-hanke (Raaseporin kaupunki), SLC Uusimaa, Pro Bioekonomi 2.0 (Yrkeshögskolan Novia) ja Kosken kartano järjestivät syyskuussa seminaarin Yrkeshögskolan Noviassa ja maastokävelyn Kosken kartanolla.
Mats Wikström, Raaseporin kaupungin metsätalousinsinööri, esitteli Västerbyn ulkoilualuetta, jossa virkistysarvo on merkittävä. Metsä koostuu suurelta osin kuusimetsästä, joka on istutettu vanhalle peltomaalle 1960-luvun alussa. Nykyään metsä on melko pahoin juurikääpän vaurioittama ja edessä on metsän uudistaminen. Vesi virtaa sieltä lähellä olevien järvien kautta aina Pohjanpitäjänlahteen asti. Yrkeshögskolan Novian projektikoordinaattori Romi Rancken antoi katsauksen alueen nykytilaan ja historiaan kuvamateriaalin avulla aina 1940-luvulta lähtien. Käsiteltävänä oleva kysymys on, kuinka hakkuut tulisi suunnitella, erityisesti ravinteiden huuhtoutumisen vähentämisen näkökulmasta. Metsätalouden edellytykset vanhalla peltomaalla ovat erilaiset johtuen maaperän erilaisista olosuhteista.
Senoir advisor Henry Schneider TAPIO:sta antoi esimerkkejä siitä, mitä alueella voi olla tarpeen ottaa huomioon. Osissa aluetta on havaittavissa, että maa on painunut. Tämä tapahtuu helposti peltoistutuksissa, joissa on hienojakoista maaperää ja paljon orgaanista ainesta. Tämä johtaa puolestaan pinnalliseen juuristoon, joka ei kuivina kausina ole kuuselle edullinen vaan lisää kirjanpainajatuhojen riskiä. Ilmastonmuutos johtaa tulevaisuudessa korkeampiin kesälämpötiloihin ja pidempiin kuivuusjaksoihin. Tämä nopeuttaa maaperän hajoamista ja aiheuttaa enemmän ravinteiden huuhtoutumista. Talvitulvat johtavat siihen, että enemmän ravinteita ja kiintoaineita kulkeutuu vesistöihin. Metsätalous kivennäismailla vaikuttaa vesistöihin, mutta turvemaiden metsien ojituksella on suurin vaikutus.
Happamat sulfaattimaat, eli savimaat, jotka sisältävät rikkiä, ovat yleisiä rannikkoalueilla. Maankäsittely voi johtaa siihen, että rikki joutuu kosketuksiin hapen kanssa ja muuttuu rikkihapoksi, joka voi vuotaa vesistöihin. Alueita, joilla on suurempi riski kohdata happamia sulfaattimaita, voidaan tarkistaa Geologian tutkimuskeskuksesta (GTK).
Yrkeshögskolan Novian bioekonomian osaston vt. prefekti Johnny Sved kertoi, että koululla on omia opetuskäytössä olevia metsiä, mutta se tekee myös yhteistyötä Raaseporin kaupungin ja muiden toimijoiden kanssa. Yrkeshögskolan Novia laatii yhdessä Raaseporin kaupungin kanssa toimenpidesuunnitelman Västerbyn ulkoilualueen tapaustutkmuskohteille. Tulevaisuuden kannalta on myös tärkeää tuoda esille, mikä metsänhoitotoimenpiteissä on mennyt pieleen, jotta muut voivat oppia virheistä. Västerbyn tapaustutkimusaluetta käsitellään Yrkeshögskolan Novian ja TAPIOn suositusten mukaisesti. Seurannan hoitaa Yrkeshögskolan yhdessä Raaseporin kaupungin kanssa.
Metsäkeskuksen rahoitus- ja tarkastuspäällikkö Ragnar Höckerstedt kertoi, että tukea vesiensuojelutoimiin ja luonnonsuojeluhankkeisiin on mahdollista hakea METKA-rahoituksena tämän vuoden alusta vuoden 2029 loppuun. Höckerstedt mainitsee, että TAPIO tuottaa paljon hyödyllistä materiaalia metsänhoidosta ja suosittelee suometsänhoidon verkkokurssia. Mielenkiintoista kurssimateriaalia löytyy myös Metsäkeskuksen verkkosivuilta.
Osa metsätalouden ajankohtaisista asioista, joita SLC:n metsäasiamies Anders Portin nosti esiin, ovat EU:n ennallistamisasetuksen kansallinen toimeenpanosuunnitelma, joka Suomella on kaksi vuotta aikaa toteuttaa. Asetus on osa EU:n strategiaa luonnon monimuotoisuuden vähenemisen pysäyttämiseksi. Metsäkatoasetuksen, joka puolestaan astuu voimaan 30.12.2024, tavoitteena on osaltaan vähentää maailmanlaajuista metsäkadoa.
Seminaaripäivän aikana vierailtiin Kosken tilalla, jossa Fredrik von Limburg Stirum esitteli tilan toimintaa ja metsätalouden vesiensuojelutoimia. Tilan toimintaan kuuluu muun muassa luomunaudanlihan tuotanto ja maatilamatkailua. Viimeisen 30 vuoden aikana metsäisiä peltoja ja laitumia on kunnostettu. Metsäkävelyllä yhdessä Limburg Stirumin ja entisten ja nykyisten metsänhoitajien Fredrik Bäcklundin ja Robin Järvelän kanssa tutustuimme tilan vesiensuojelurakenteisiin ja metsänhoitomenetelmiin. Vesienhoitorakentet toimivat osittain myös karjan vesihuoltona. Vuonna 2014 Kosken tila valittiin Suomen ympäristöystävällisimmäksi tilaksi WWF:n ja MTK:n Itämerikilpailussa. Ympäristön ja eläinten hyvinvoinnin eteen tehdään paljon työtä.
Tilalla on myös kokeiltu erilaisia luontaisia metsän uudistamismenetelmiä, muut osat on istutettu perinteisesti. Taimikkovaiheen alku on tuottanut vaihtelevia lopputuloksia menetelmistä riippuen, onko istutettu metsää tai käytetty luonnollisia uudistusmenetelmiä, mutta lopputulos on ollut sama.
– Tällä hetkellä huomioitavaa on paljon, vesiensuojelu, luonnon monimuotoisuus ja ilmastokysymys, Limburg Stirum huomauttaa.
Lisätietoja
Annika Söderholm-Emas
Asiantuntija, maatalouden vesiensuojelu; Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry
Vain kirjautuneet käyttäjät voivat kommentoida
Kirjaudu sisään Luo uusi tili