Uutinen
13.07.2023

Nyt on aika torjua hukkakauraa!

Nyt on aika torjua hukkakauraa!

Hukkakaura röyhistelee heinäkuussa, joten nyt on paras aika lähteä kierrokselle katsomaan, onko sitä eksynyt omille pelloille.

Hukkakaura (avena fatua) on erittäin vaikeasti torjuttava haitallinen vieraslaji, joka lisääntyy nopeasti. Yksi hukkakaurayksilö voi tuottaa satoja siemeniä, jotka voivat säilyä maassa itämiskykyisinä jopa kymmenen vuotta. Ruokaviraston siemenyksikön johtaja Leena Pietilä kertoi hukkakauran torjunnasta OKRA Maatalousnäyttelyssä keskiviikkona 5. heinäkuuta.

– Hukkakaura on viljellyn kauran villi sukulainen ja yksi hankalimmista rikkakasveista. Se vie ravinteita ja elintilaa viljelykasveilta, ja jos se pääsee kunnolla leviämään, se voi vallata koko pellon, hän sanoo.

Pietilän mukaan torjunnassa tärkeintä on löytää se ensimmäinen hukkakaura. Yksittäiset yksilöt voi kitkeä juurineen ehjään jätesäkkiin ja hävittää polttamalla. Ensimmäisen havainnon jälkeen kitkentäkierros kannattaa tehdä viikon välein. Jos ensimmäiset yksilöt ehtivät tiputtaa siemenensä, ongelma voi ensi vuonna olla valtava. Hukkakaura tulee röyhylle heinäkuussa ja siksi nyt onkin paras aika lähteä kierrokselle varmistamaan, ettei sitä ole omilla pelloilla.

Leena Pietilä puhuu messulavalla mikrofoniin.
Leena Pietilä kertoi hukkakaurasta OKRA Maatalousnäyttelyn Luonnonvarat-lavalla. Kuva: Janica Vilen.

Ongelma ratkeaa tarkkailulla ja torjunnalla

Hukkakauraa voi tulla pelloille tarkastamattomien siementen joukossa ja lisäksi se leviää esimerkiksi tulvien ja eläinten mukana. Siementen valintaan viljelijä voi vaikuttaa itse, mutta läheskään aika hukkakauran leviäminen ei ole mitenkään viljelijän syytä.

– Hukkakaura ei ole missään nimessä mikään häpeän asia! Siitä pääsee kyllä eroon, ja mitä nopeammin se havaitaan, sitä helpompaa torjunta on, Pietilä muistuttaa.

Kitkemisen lisäksi torjuntaa voi tehdä kemiallisesti tai viljelyteknisillä toimenpiteillä, kuten kasvivalinnoilla.

– Esimerkiksi kauraa ei voi viljellä, jos lohkolla on esiintynyt hukkakauraa, sillä kaurapellosta sitä ei enää havaitse, Pietilä muistuttaa.

Sen sijaan esimerkiksi monivuotinen nurmi on tehokas hukkakauran torjunnassa, kunhan kasvusto niitetään ennen kuin hukkakaura tulee röyhylle.

Kukkakaura pellolla muita viljoja korkeampana.
Hukkakaura on yksivuotinen heinäkasvi. Kuva: Ulla Nummila.

Hukkakaurarekisteri apuna

Kun hukkakauraa havaitaan, se ilmoitetaan kuntien maaseutuviranomaisille, jotka ylläpitävät hukkakaurarekisteriä. Havainnosta tehdään merkintä rekisteriin ja sen jälkeen maaseutuasiamies tekee torjuntasuunnitelman, jota viljelijä lähtee toteuttamaan.

Kun hukkakaura on saatu lohkolta hävitettyä, maaseutupalveluista voi tilata hukkakaurattomuustarkastuksen. Tarkastus tehdään kahtena peräkkäisenä vuonna ja jos hukkakauraa ei enää havaita, lohko vapautuu hukkakaurarekisteristä. Maaseutuasiamiehet kiertävät pelloilla heinä- ja elokuun aikana.

Hukkakauran torjunta viljelijätukien ehtona

Suomessa on hukkakauralaki, jonka mukaan viljelmän tai sen läheisyydessä sijaitsevien alueiden haltijoiden on huolehdittava sellaisten toimenpiteiden suorittamisesta, joilla estetään hukkakauran esiintyminen ja leviäminen. Lisäksi hukkakauran torjunta on mukana EU:n maataloustukien ehdollisuudessa. Ehdollisuus tarkoittaa perusvaatimuksia, joiden noudattaminen on viljelijätukien ehtona.

Miljoonien eurojen tappiot

Ruokaviraston arvion mukaan hukkakaura aiheuttaa jopa miljoonien eurojen tappiot vuosittain muun muassa torjunnan kustannuksina ja sadon heikentyneenä laatuna. Viraslajit.fi -sivustolla julkaistusta kartasta näkyy, miten hukkakaura on levinnyt erityisesti Varsinais-Suomen alueelle.

Hukkakauran lisäksi pelloilla leviäviä vieraslajeiksi luokiteltuja rikkakasveja ovat muun muassa rikkakananhirssi ja viherpantaheinä.