Hyvä ilmanlaatu on tärkeää ihmisten ja eläinten terveyden ja viihtyvyyden sekä luonnon hyvinvoinnin kannalta. Ammoniakkipäästöt aiheuttavat rehevöitymistä ja hajuhaittoja. Lisäksi ammoniakki osallistuu ns. sekundääristen pienhiukkasten muodostumiseen ilmakehässä. Pienhiukkasilla on monia haitallisia vaikutuksia ihmisten terveyteen. Ammoniakista muodostuu myös dityppioksidia, joka on voimakas kasvihuonekaasu.
Tehokkaimmin ammoniakkipäästöjä vähennetään lannan varastointiin ja levitykseen liittyvillä keinoilla. Lisäksi päästöihin voi vaikuttaa mm. eläinten ruokintaa muuttamalla ja tarkentamalla.
Monet ammoniakkipäästöjen vähennyskeinot, kuten lantaloiden kattaminen tai lietelannan jäähdytysjärjestelmä, edellyttävät investointeja. On kuitenkin myös paljon toimia, joilla ammoniakkipäästöjä voidaan vähentää ilman suuria investointeja. Päästöjen vähentäminen tuottaa viljelijälle myös taloudellista hyötyä, kun entistä suurempi osa lannan typestä saadaan kasvien käyttöön ja ostolannoitteiden tarve vähenee.
Muutamia esimerkkejä ammoniakkipäästöjen vähentämiskeinoista:
- Suosi laidunnusta. Laitumelle jäävästä lannasta haihtuu selkeästi vähemmän typpeä kuin eläinsuojassa erittyvästä lannasta.
- Tarkenna valkuaisrehun käyttöä. Ylimäärä valkuaista lisää ammoniakkipäästöjä.
- Määritä tilan omien rehuaineiden valkuais- ja kivennäispitoisuudet ja päivitä ruokintasuunnitelma säännöllisesti niiden perusteella.
- Rehun lisäaineeksi hyväksyttyjen aminohappojen avulla voi optimoida erityisesti sikojen ja siipikarjan rehuja, ja siten vähentää rehustuksen valkuaispitoisuutta.
- Pidä eläinsuojan pinnat puhtaana ja lantapinta-ala mahdollisimman pienenä.
- Siirrä lanta eläinsuojista nopeasti asianmukaiseen lantalaan.
- Anna lietelannan kuorettua. Tämä toimii etenkin naudan lietelannalla.
- Vältä lannan hajalevitystä.
- Suosi lannan sijoitus- tai letkulevitystä.
- Multaa pintaan levitetty lanta nopeasti.
Laajemmat ohjeet maatalouden ammoniakkipäästöjen vähentämisestä maa- ja metsätalousministeriön julkaisemasta viljelijäoppaasta (maa- ja metsätalousministeriö, 2020)
Teksti:
- Katja Ohtonen, ympäristöministeriö
- Birgitta Vainio-Mattila, maa- ja metsätalousministeriö
- Eeva Saarisalo, maa- ja metsätalousministeriö
- Airi Kulmala, MTK
Vain kirjautuneet käyttäjät voivat kommentoida
Kirjaudu sisään Luo uusi tili