Paikkatiedoista kalafermentaattiin – uudet hankkeet etsivät ratkaisuja kalatalouden haasteisiin

Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston kevään 2026 määräaikaisissa hauissa jäi hakuilmoituksessa kerrottuihin enimmäismääriin nähden kohdentamatta yli 760 000 euroa. Erityisen vähän rahoitusta käytettiin kaupallisen kalastuksen innovaatioihin: tarjolla olleesta 500 000 eurosta hankkeille myönnettiin vain noin 106 000 euroa.

Kuudessa määräaikaisessa hakumenettelyssä oli mahdollista myöntää tukea yhteensä enintään 2,6 miljoonaa euroa. Rahoitettavaksi valittiin 16 hanketta, joiden yhteenlaskettu kokonaisarvo on noin 2,21 miljoonaa euroa ja EMKVR-tuen määrä noin 1,84 miljoonaa euroa.

Rahoituksen käyttö vaihteli huomattavasti toimenpiteittäin. Vesiviljelyn hankkeisiin kohdentui käytännössä koko tarjolla ollut summa, ja myös kalanjalostuksen sekä ympäristö- ja kunnostushankkeiden rahoitus oli lähellä hakujen enimmäismääriä. Kaupallisen kalastuksen innovaatioiden lisäksi myös menekinedistämiseen varattua rahoitusta jäi runsaasti käyttämättä.

Kaupallisen kalastuksen hankkeista vain kaksi hyväksyttiin

Kalastuksen innovaatiohankkeiden rahoitus jäi selvästi muita toimenpiteitä pienemmäksi. Kahden hyväksytyn hankkeen kokonaisarvo on yhteensä noin 133 000 euroa ja EMKVR-tuki noin 106 000 euroa. Haussa oli tarjolla 500 000 euroa, joten rahoituksesta käytettiin vain 21,2 prosenttia. Hakukierroksella jäi siis käyttämättä lähes 80 % tarjolla olleesta määrästä.

Hyväksyttyjen hankkeiden lisäksi hakuun jätettiin kolme hakemusta, jotka eivät saaneet rahoituksen minimipisteitä. Hakemuksia siis tehtiin, mutta vain kaksi viidestä johti rahoitukseen.

Länsi-Suomen Kalatalouskeskuksen Hyljevapaa-alue Tuulvesi -hankkeessa perustetaan hyljekarkottimien avulla alue, jolla pyritään vähentämään hylkeiden kaupalliselle kalastukselle aiheuttamia haittoja. Hankkeessa seurataan karkottimien vaikutuksia kalastukseen ja hyljevahinkoihin sekä kerätään tietoa laitteiden toimivuudesta, käyttökustannuksista ja ylläpitotarpeista. Käytännön kokemusten pohjalta täydennetään ohjeistusta ja muodostetaan toimintamalli, jota voidaan soveltaa myös muilla rannikkoalueilla. Hankkeen kokonaisarvo on 52 540 euroa, josta EMKVR-tukea on 42 032 euroa.

Niinikää Länsi-Suomen Kalatalouskeskuksen Kaupallisen kalastuksen paikkatiedot -hankkeessa kehitetään valtakunnallinen toimintamalli kalastukselle tärkeiden alueiden tunnistamiseen, dokumentointiin ja ylläpitoon paikkatietomuodossa. Kalastajien hiljaista tietoa, olemassa olevia aineistoja ja historiallisia lähteitä kootaan valituilla pilottialueilla. Tietoa voidaan hyödyntää esimerkiksi kalatalousalueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmissa, merialuesuunnittelussa ja viranomaispäätöksissä sekä kalastuksen ja muun alueidenkäytön yhteensovittamisessa. Hankkeen kokonaisarvo on 80 000 euroa, josta EMKVR-tukea on 64 000 euroa.

Menekinedistämisessä innovoidaan pelillisyyttä ja vastuullisuusviestintää

Kalasta arvoa – menekkiä ja merkitystä kotimaiselle kalalle -hankkeessa ProAgria Länsi-Suomi ry kehittää osallistavan messu- ja tapahtumakonseptin, joka kertoo kotimaisen kalan matkasta vedestä ruokapöytään. Pelillisen kosketusnäytön avulla kuluttajille tarjotaan tietoa kalan valinnasta, ostamisesta ja valmistamisesta. Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa pilotoitava konsepti suunnitellaan monistettavaksi myös valtakunnallisiin tapahtumiin. Hankkeen kokonaisarvo on 86 941 euroa, josta EMKVR-tukea on 69 544 euroa.

WWF Suomen Pienet kalat, suuri vaikutus -hanke kannustaa lisäämään silakan, särkikalojen ja muiden kotimaisten rannikko- ja sisävesikalojen käyttöä. Hankkeessa uudistetaan WWF Kalaopasta muuttuneeseen tiedonhakuympäristöön, päivitetään kotimaisia kalalajeja koskevia taustaselvityksiä sekä tuotetaan reseptejä ja muuta viestintäsisältöä. Kuluttaja- ja valikoimaselvitysten sekä yritysyhteistyön avulla pyritään vahvistamaan sekä kysyntää että uusien tuotteiden tarjontaa. Hankkeen kokonaisarvo on 69 085 euroa, josta EMKVR-tukea on 55 268 euroa.

Pro Kala ry ja Kalatalouden Keskusliiton yhteistyönä toteutettava Ravusta vastuullista herkkua edistää kotimaisten rapujen vastuullista ja nykyistä monipuolisempaa käyttöä. Kuluttajille ja alan toimijoille tuotettavassa neuvonnassa käsitellään rapujen valmistamisen lisäksi kestävää ravustusta, rapuruton leviämisen ehkäisemistä, jokirapuvesien suojelua ja olemassa olevien täplärapukantojen vastuullista hyödyntämistä. Hankkeen kokonaisarvo on 82 250 euroa, josta EMKVR-tukea on 78 138 euroa.

Menekinedistämisen kolmen hankkeen kokonaisarvo on yhteensä noin 238 000 euroa ja EMKVR-tuki noin 203 000 euroa. Haussa tarkoitukseen oli tarjolla 500 000 euroa, joten menekinedistämiseen varatusta rahoituksesta jäi tällä hakukierroksella kohdentamatta noin 297 000 euroa.

Kalanjalostuksessa kehitetään lahnatuotteita ja biostimulantteja

Aktion Österbottenin Lahnasta enemmän -hanke kehittää alihyödynnetystä lahnasta uusia, kuluttajille ja ammattikeittiöille sopivia korkeamman jalostusasteen tuotteita. Samalla etsitään keinoja hyödyntää nykyistä suurempi osa kalasta ja vähentää lahnamassan valmistuksessa syntyviä sivuvirtoja. Hankkeen kokonaisarvo on 222 331 euroa, josta EMKVR-tukea on 177 865 euroa.

Luonnonvarakeskuksen ja Vaasan ammattikorkeakoulun Kalafermentaatista biostimulantti -hanke vie kalanjalostuksen sivuvirtojen hyödyntämisen uudelle alueelle. Hankkeessa kehitetään hallittuja fermentointiprosesseja, joilla sivuvirroista voidaan valmistaa kasvien kasvua tukevia biostimulantteja. Tuotteiden toimivuutta testataan kasveilla, minkä lisäksi arvioidaan ratkaisujen taloudellista toteuttamiskelpoisuutta ja markkinapotentiaalia. Hankkeen kokonaisarvo on 352 349 euroa, josta EMKVR-tukea on 281 879 euroa.

Kalanjalostuksen kahden hankkeen kokonaisarvo on yhteensä noin 575 000 euroa ja EMKVR-tuki noin 460 000 euroa. Hankkeisiin kohdentui 91,9 prosenttia haussa tarjolla olleesta 500 000 eurosta.

Vesiviljelyn rahoitus käytettiin lähes kokonaan

Turun ammattikorkeakoulun KALAVAHTI kehittää sensori- ja tekoälyteknologiaan perustuvaa menetelmää viljellyn kalan laadun ja toimituskelpoisuuden arviointiin. Tavoitteena on tunnistaa ja ennakoida geosmiinin aiheuttamia makuvirheitä reaaliaikaisesti. Menetelmä voisi vähentää toimitusviiveitä, hylättyjä kalaeriä ja geosmiinin poistamisesta syntyviä kustannuksia. Hankkeen kokonaisarvo on 160 000 euroa, josta EMKVR-tukea on 128 000 euroa.

Luonnonvarakeskuksen Kalankasvatuksen yhteislupahakupilotoinnin YVA-menettely tukee Uudenkaupungin merialueille suunniteltua yhteislupapilottia. Kokonaisuudessa valmistellaan useiden kalankasvatuspaikkojen ympäristö- ja vesilupia samanaikaisesti. Hankkeella rahoitetaan suunnitelman edellyttämä ympäristövaikutusten arviointimenettely ja siihen liittyvät asiakirjat. Hankkeen kokonaisarvo ja EMKVR-tuen määrä ovat 95 100 euroa.

Luonnonvarakeskuksen KÄYTTÖKALA -hankkeessa kalojen käyttäytymisestä kehitetään hyvinvoinnin seurannan ja tuotannonohjauksen työkalua. Automaattiseen tiedonkeruuseen, antureihin ja koneoppimiseen perustuvalla ratkaisulla voidaan tukea esimerkiksi ruokinnan optimointia, kasvun ennustamista ja terveysriskien varhaista havaitsemista. Tavoitteena on kustannustehokas järjestelmä, joka voidaan skaalata erilaisiin kasvatusympäristöihin. Hankkeen kokonaisarvo on 170 000 euroa, josta EMKVR-tukea on 136 000 euroa.

Turun yliopiston FlavOpti-hanke etsii toimivampia rokotuskäytäntöjä kirjolohen Flavobacterium psychrophilum -tartuntoja vastaan. Tutkimuksessa arvioidaan rokotteen tehoa eri-ikäisillä kaloilla sekä sitä, siirtyvätkö rokotettujen emokalojen vasta-aineet poikasille. Tavoitteena on parantaa kalojen hyvinvointia ja tuotannon kestävyyttä sekä vähentää antibioottien käyttöä. Hankkeen kokonaisarvo on 176 005 euroa, josta EMKVR-tukea on 140 804 euroa.

Vesiviljelyn neljän hankkeen kokonaisarvo on yhteensä noin 601 000 euroa ja EMKVR-tuki noin 499 900 euroa. Toimenpiteeseen varattu 500 000 euroa tuli näin käytännössä kokonaan sidotuksi.

Ympäristöhankkeissa kehitetään uusia menetelmiä kalakantojen hoitoon

Itä-Suomen yliopiston Geneettisiä menetelmiä kalakantojen arviointiin -hankkeessa selvitetään, voidaanko kalakantojen kokoa ja lisääntymistä arvioida nykyistä kustannustehokkaammin populaatiogenetiikan ja ympäristö-DNA avulla. Pienten lampien ahvenkannoilla saatavia tuloksia verrataan perinteisiin kanta-arviointimenetelmiin. Onnistuessaan menetelmät voivat palvella laajasti kaupallisesti tärkeiden kalalajien seurantaa. Hankkeen kokonaisarvo ja EMKVR-tuen määrä ovat 145 689 euroa.

Luonnonvarakeskuksen TaiVal-hanke yhdistää genetiikkaa ja isotooppitutkimusta vaeltavien ja paikallisten taimenten erottamiseen. Hankkeessa selvitetään eri elinkiertostrategioita noudattavien kalojen merkitystä lisääntymiselle ja poikastuotannolle. Monistettava menetelmä tukee kalastuksen säätelyä, kutualueiden suojelua, kalateiden suunnittelua ja vaellusesteiden poistamista. Hankkeen kokonaisarvo on 187 589 euroa, josta EMKVR-tukea on 159 450 euroa.

TRACER-hankkeessa Luonnonvarakeskus tutkii istutettujen meritaimensmolttien selviytymistä Kokemäenjoessa ja jokisuulla. PIT-merkinnän ja akustisen telemetrian avulla arvioidaan merimetsojen saalistuksen osuutta smolttien kuolleisuudesta sekä tunnistetaan vaelluksen ajallisia ja alueellisia riskikohtia. Tulokset vahvistavat tietopohjaa taimenkantojen hoidossa ja mahdollisten merimetsotoimien arvioinnissa. Hankkeen kokonaisarvo on 118 040 euroa, josta EMKVR-tukea on 94 432 euroa.

Päijät-Hämeen Kalatalouskeskuksen Ankeriaan suojelutoimien tehostaminen ylisiirtojen avulla auttaa Kymijoen vesistön vaellusankeriaita ohittamaan voimalaitosten muodostaman vaaran. Järvialueilta pyydetyt ankeriaat kuljetetaan merialueelle, josta niillä on esteetön yhteys kutuvaellukselle. Samalla kehitetään siirrettävää pyyntimenetelmää pieniin ja keskisuuriin jokiin sekä selvitetään ratkaisuja suurten jokien ankeriaiden pyyntiin. Hankkeen kokonaisarvo on 200 000 euroa, josta EMKVR-tukea on 160 000 euroa.

Rannikonmäenkoskea palautetaan lähemmäs luonnontilaa

Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksen Rannikonmäen kosken niska-alueen kunnostamisessa Palojoesta puretaan vanhoja perkuuvallirakenteita ja virtausta palautetaan nykyistä laajemmalle alueelle. Kunnostus kasvattaa koskipinta-alaa, monipuolistaa virtavesilajien elinympäristöjä ja parantaa erittäin uhanalaisen meritaimenen lisääntymismahdollisuuksia. Toimenpiteellä voi olla myönteisiä vaikutuksia myös liettymiseen, tulvariskeihin ja ravinnekuormitukseen. Hankkeen kokonaisarvo on 11 900 euroa, josta EMKVR-tukea on 9 520 euroa.

Ympäristöä ja kalavaroja koskevien neljän tutkimus- ja kehittämishankkeen sekä Rannikonmäen kunnostushankkeen kokonaisarvo on yhteensä noin 663 000 euroa. Niille myönnetyn EMKVR-tuen määrä on noin 569 000 euroa. Yhteisessä haussa näihin kahteen toimenpiteeseen oli tarjolla enintään 600 000 euroa, joten rahoituksesta kohdentui hankkeisiin noin 94,8 prosenttia.

Lisätietoa hakukierroksesta on Meri- ja kalatalous -sivuston hakuilmoituksessa.

Rahoitusluvuissa EMKVR-tueksi on laskettu hanketietoihin merkitty EU ja valtion osuus. Mahdollista muuta julkista rahoitusta ei ole sisällytetty EMKVR-tukeen. Hakukohtaiset vertailut perustuvat hakuilmoituksessa kerrottuihin enimmäismääriin.