Rautaisannos tietoa maa- ja puutarhatuotteiden markkinatilanteesta

AgriHubin ensimmäinen Kasvata tiedolla- ajankohtaiswebinaari keskittyi maa- ja puutarhatuotteiden markkinatilanteeseen. Kolme asiantuntijaa teki kattavan läpileikkauksen nykytilanteeseen ja keskustelussa visiotiin mahdollisuuksia reagoida muutoksiin.

Ketteryyttä kehitettävä ruokamarkkinoilla

Maatalousekonomisti Pekka Kinnunen valotti suomalaista ruokamarkkinaa PTT:n suhdanne-ennusteen pohjalta. Ruuan hinta on noussut maailmanlaajuisesti, mutta suunta on nyt alaspäin. Yritykset ovat sopeutuneet ja Ukrainasta on saatu viljakäytäviä auki maailmalle. Suomessa tuottajahinnat ovat olleet nousussa viime vuodesta saakka. Viljapuolella hintojen nousu on tasaantumassa.

”Maatalouden yrittäjätulo on Suomessa ollut heikko jo pitkään. Valtion 300 miljoonan euron kriisipaketti nostaa yrittäjätuloa tänä vuonna, toisaalta kasvanut inflaatio heikentää reaalista arvoa.”

Kuluttajahintojen osalta on astuttu uuteen aikaan, kun hinnat nousevat ja inflaatio elintarvikkeiden osalta on kovempaa kuin muiden tuotteiden. Markkinat reagoivat viiveellä, esimerkiksi kohoava sähkön hinta voi vieläkin lisätä paineita hintojen nostamiseen.

Pekka Kinnunen harmitteli sitä, että ajankohtaista tietoa ruokamarkkinoiden dynamiikasta puuttuu, viimeisin selvitys on kuuden vuoden takaa vuodelta 2018. Uutta ymmärrystä kuitenkin tarvitaan ruokamarkkinoiden dynamiikasta. Minkä suuruinen on ruuan osuus kotitalouksien menoista? Kuinka kuluttajat reagoivat nouseviin hintoihin? Kuinka kustannukset siirtyvät maatalouden, teollisuuden ja kaupan välillä?

”Koko ruokaketju joutuu sopeutumaan korkeampiin kustannuksiin, eikä maatilojen kriisi hellitä. Epävarmuus siis jatkuu. Huoltovarmuuden ja omavaraisuuden osalta kriittistä ovat sähkön ja lannoitteiden saatavuus ja hinnat. Ketteryyttä pitää kehittää. Ketjussa on paljon haasteita, mutta myös mahdollisuuksia reagoida muutoksiin. Akuuttien kriisien keskellä on tärkeää sijoittaa innovaatio- ja kehitystoimintaan, samalla edistäen ilmastotoimia ja luonnon monimuotoisuuden huomioimista.”

Kasvistieto auttaa tuottajaa ennakoinnissa

Toimitusjohtaja Miika Ilomäen edustama Kasvistieto Oy kerää avomaan- ja kasvihuonevihannesten sekä marjojen ja hedelmien tuottajahintoja viljelijöiltä ja pakkaamoilta. Mukana on 52 tuotetta, esimerkkinä Miika Ilomäki kertoi kurkun tuotantomääristä ja keskihinnoista. Kurkkua tuotetiin viime vuonna 53 miljoonaa kiloa ja keskihinta oli 1,436 euroa kilolta. Kurkkua tuottavien yrittäjien määrä vähentynyt viidessä vuodessa 72:lla, tuottajia on nyt 123.

Arviot sadon laadusta ja määrästä auttavat tuottajaa ennakoinnissa, asiakasviestinnässä ja raportoinnissa. Palvelun hinta viljelijälle tai pakkaamolle tietoverkkoon rekisteröitymisestä on 60 euroa + alv, ei vuosimaksua, lisätietoa www.kasvistieto.fi.

Luken tilastotuotannon näkökulmasta Kasvistiedon tuottama tieto on olennaisen tärkeää perustietoa. Kilpailulain takia epäsymmetrisyys kuitenkin vaivaa kasvisten hintatietojen saamista. Kasvistiedon Miika Ilomäki uskoi ratkaisun tähän löytyvän ennen pitkää. Kysyntää tiedolle on, ja tavoitteena on jakaa osaamista, jota sekä yrittäjien markkinatietämys että tilastointitarve korostavat.

Ruoka on strateginen hyödyke

Luken erikoistutkija Csaba Jansik valotti Suomen markkinatilannetta globaalia tilannetta vasten. Hän kävi läpi tärkeiden maataloustuotteiden tuotanto- ja hintatilanteen.

Tuotantopanosten maailmanmarkkinahintojen kehitys vaikuttaa suoraan Suomen tuotantopanosten hintoihin. Tuotantopanosten omavaraisuus Suomessa vaihtelee paljon. Kasvinsuojeluaineet tuodaan ulkomailta, samoin lannoitetypen raaka-aine. Fosforin suhteen olemme omavaraisia.

Tänä vuonna on saatu hyvä sato öljykasveista. Etenkin Kiina ja EU tarvitsevat paljon öljykasveja. Lihan tuotanto on sen sijaan USAssa ja Euroopassa vähentynyt. Viljamarkkinoilla hinnat ovat kivunneet jälleen globaalisti ylöspäin. Suomessa on ollut viljamarkkinoilla ylitarjontaa pitkällä aikavälillä ja tämä näkyy Suomen hintatasossa.

”Maidon hintakehitys on Suomessa hämmentävä. Viime vuoden lopusta saakka on eletty erilaista tilannetta, ja nyt Suomi on hintatasoltaan keskikastissa, muut maat ovat ohittaneet Suomen tuottajahinnoissa. Syynä on muun muassa se, että Suomessa sopimuskaudet ovat pitkiä. Meijerituotteiden perinteiset viejämaat kuten Tanska, Saksa ja Irlanti ovat hyötyneet ketteryydestä. Lihamarkkinoilla toistuu sama ilmiö kuin maidon osalta, Suomessa on viivettä päästä samaan hintatasoon kuin EU:ssa.”

Lisätietoa ruokamarkkinoiden isosta kuvasta saa OECD-FAO:n, EU:n ja USDA:n säännöllisistä ennusteista. Csaba Jansik kuitenkin korosti ennusteiden epävarmuutta vaihtuvissa tilanteessa. Erityisen uhkaavana hän piti ennustettavuuden kannalta tilannetta, missä ihmismassat lähtisivät globaalisti liikkeelle.

Keskustelu käynnissä verkostoalustalla

Webinaarin keskustelussa nostetiin esiin sähkön uusi mielenkiintoinen tietolähde Datahub. Sieltä löytyy omat ja yrityksen asiat sekä muuta yleissivistävää sähkömarkkinoiden tilasta. Lisäksi webinaarissa kerrottiin, että Luken ennakkotiedot sadoista ja viljasadon laadusta julkaistaan 24.11.

Webinaarien jatkokeskustelu käydään AgriHubin keskusteluryhmässä, jonne kerätään puhujien aineisto. Siellä voi ehdottaa myös uusia aiheita tuleville webinaareille.

AgriHubin Kasvata tiedolla- ajankohtaiswebinaarit

Seuraavan 17.11. webinaarin aiheena on menestyminen maatilayrittäjänä SmartFarmers-hankkeen tuoreiden tulosten pohjalta – tervetuloa mukaan kuulemaan ja keskustelemaan tästä linkistä.

Menestyvän maatilayrityksen ominaisuudet torstaina 17. marraskuuta 2022 13.00–14.30

• Menestyvien maatalousyrittäjien ominaispiirteitä, Janne Karttunen, TTS
• Mitä menestyvät maatalousyrittäjät tekevät toisin? Hanna Karikallio, Luke
• Ennakoinnilla menestystä, Ari Nopanen, ProAgria Keskusten Liitto

Talousseurannan työkalut – millä keinoilla paras hyöty yrityksen johtamiseen? 12.1.2023

Energia- ja tuotantopanosmarkkinat – mitä markkinoilla tapahtuu? tammikuussa

Webinaarit ruotsiksi samoista aiheista, joista ensimmäinen:
Tillväxt med kunskap: Jordbruks- och trädgårdsproduktmarknader – hur ser produktmarknaden ut? 25.11. klo 10-11.30 Teamsissa.