Uutinen
30.01.2024

Sikatilallisille jaettiin tietoa ravinnekierrätyksen tehostamisesta

Sikatilallisille jaettiin tietoa ravinnekierrätyksen tehostamisesta

Kotieläintilojen ravinteiden kierrätys on merkittävässä roolissa sekä ilmastonsuojelussa että vesiensuojelussa. Kotieläintiloilla syntyvä lanta tarjoaa mahdollisuuksia niin biokaasutuotannon syötteeksi kuin lannoitteiden valmistuksen raaka-aineeksi, minkä lisäksi se on paikoitellen käyttökelpoista lannoitteena jopa sellaisenaan.

Sikatiloille soveltuvien ravinnekierrätysratkaisuiden levittämiseksi Varsinais-Suomen ELY-keskus ja John Nurmisen säätiön Lantakierrätys-hanke toteuttivat Sikatalous kannattavaksi ravinteita hyödyntäen -tilaisuuden Varsinais-Suomen sikatilallisille. Tapahtuma järjestettiin keskiviikkona 13.12.2023 Vehmaalla Pirteän Porsaan tiloissa, missä asiantuntevien esitysten ohella päästiin ihailemaan pieniä porsaita.

Pelloille levitettävien ravinteiden määrää säädellään fosforiasetuksella

Monille sikatiloille on haastavaa löytää levitysalaa tilalla syntyvälle lannalle. Vuonna 2023 voimaan tullut fosforiasetus tiukentaa pelloille levitettävän fosforin määrää entisestään, minkä vuoksi lantaa tulee kuljettaa levitettäväksi yhä kauemmas tai sille tulee keksiä muita hyödyntämistapoja. ProAgrian Jarmo Pirhosen mukaan fosforiasetuksen määräykset fosforin käytöstä perustuvat jatkossa viljeltävään kasviin, viljavuusluokkaan, satotasokorjaukseen ja fosforin tasaukseen. Lyhyesti sanottuna peltolohkolle levitettävän fosforin enimmäismäärä perustuu maaperään varastoituneeseen fosforin määrään ja kasvin laskennalliseen fosforitarpeeseen.

Lannoitus ja biokaasun tuotanto ympäristönsuojelun mahdollisuuksia

Lainsäädännön ohella ravinteiden kierrätykseen motivoivat tietysti myös ympäristönsuojelun tavoitteet. MTK Varsinais-Suomen Aino Launto-Tiuttu listaa ravinteiden kierrätyksen hyödyiksi muun muassa resurssien ja materiaalien käytön tehostamisen, energiatehokkuuden parantamisen sekä kustannussäästöt. Peltoviljelyssä keskeistä on pyrkiä suunnittelemaan lannoitus tarkasti ja hyödyntää pellon maaperään varastoituneet ravinteet. Ravinteiden huuhtoutumista pelloilta voidaan ehkäistä muun muassa monipuolisella viljelykierrolla, kasvipeitteisyydellä, maanparannusaineilla ja kevennetyllä muokkauksella. Kotieläintilan näkökulmasta biokaasutus edesauttaa ravinteiden kierrätystä ja niiden siirtämistä alueille, joilla ravinteita tarvitaan. Biokaasulaitoksesta saatava mädäte voidaan käyttää lannoitteena tai jatkojalostaa ravinnevalmisteiksi, jolloin niiden kuljettaminen kauempana sijaitseville pelloille helpottuu. Yhteistyötä lannan ja ravinnevalmisteiden kuljetuksessa kotieläintilojen ja kasvintuotantotilojen välillä pyritään edistämään KiertoaSuomesta.fi-palvelun avulla.

Luonnonvarakeskuksen Johanna Laakso toi ravinnekierrätysinfoon tutkijanäkökulmaa. Laakso esitteli useamman ravinnekierrätyshankkeen tuloksia ja niiden tulokset antavatkin toivoa lainsäädännön ja lannan käsittelyn menetelmien tehokkuudesta. Tutkimusten perusteella lannalla lannoittaminen fosforiasetuksen rajojen mukaiseste alentaa peltojen fosforipitoisuutta ja edistää näin vesiensuojelua. Erityisesti kotieläintalouden keskittymissä lantaravinteiden erottaminen ja hyödyntäminen separoinnilla ja laskeutuksella on keskeisessä roolissa.

Yhtenä esimerkkitapauksena lannan käsittelystä kuultiin Timo Heikkilän esittely Heikkilän tilan ravinteiden kierrätyksestä. Heikkilän tilalta lantafosforia kuljetaan Saaristomeren valuma-alueen ulkopuolelle, millä vähennetään Saaristomereen huuhtoutuvien ravinteiden määrää. Fosfori sakkautetaan sian lannasta painovoimalla ja massa kuivataan auringon ja tuulen vaikutuksella, jolloin fosfori saadaan kuivempaan ja helpommin kuljetettavaan muotoon. Lannasta erotettu neste puolestaan levitetään lähialueiden pelloille putkiston avulla.

Miten sikatila voi päästä alkuun ravinteiden kierrätyksessä?

Ravinteiden kierrätyksen edistämiseksi tarvittaviin investointeihin voi saada investointitukea. Investointituen ehtoja esiteltiin tapahtumassa Varsinais-Suomen ELY-keskuksen Markku Äijälän toimesta. Äijälän mukaan investointituella voidaan edistää ravinteiden kierrätystä muun muassa ravinteiden käytön tehostamishankkeilla, kuten separointilaitteistoilla, sekä energiantuotantoon ja energiatehokkuuden parantamiseen liittyvillä investoinneilla.

Myös John Nurmisen säätiön Lantakierrätyshanke avustaa Varsinais-Suomalaisia sikatiloja ravinteiden kierrätyksessä ja lannan kuljetuksessa. Hankkeen tavoitteena on siirtää lannan ravinteita, erityisesti fosforia, ravinneylijäämäisiltä alueilta kotieläintuotannosta ravinnealijäämäisille alueille kasvintuotantoon. Hankkeen projektipäällikkö Henri Nikkonen muistuttaa hankkeen etsivän uusia sikatiloja mukaan hankkeeseen.