Maa- ja metsätalousministeriö on saanut Luonnonvarakeskukselta pyytämänsä lausunnon kuhakantojen tilasta ja kuhan alamittoja koskevan sääntelyn vaikutuksista kaupalliseen ja vapaa-ajankalastukseen. Seuraavaksi ministeriö arvioi sääntelyn mahdollista kehittämistarvetta yhdessä sidosryhmien kanssa.

Ministeriö järjestää kesäkuussa kuhan kalastukseen liittyville sidosryhmille kuulemistilaisuuden, jossa Luonnonvarakeskuksen tutkijat esittelevät antamaansa lausuntoa ja jossa aiheesta on mahdollisuus käydä avointa keskustelua. Kuuleminen toteutetaan niin, että kaikilla osapuolilla on mahdollisuus tuoda esiin oma tilannearvionsa ja näkemyksensä asiasta.

Ministeriön ohjenuorana tulevissa kuhan alamittaa koskevissa ratkaisuissa on kalastuslain 1 §, jonka mukaan ”tarkoituksena on parhaaseen käytettävissä olevaan tietoon perustuen järjestää kalavarojen ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävä käyttö ja hoito siten, että turvataan kalavarojen kestävä ja monipuolinen tuotto, kalakantojen luontainen elinkierto sekä kalavarojen ja muun vesiluonnon monimuotoisuus ja suojelu.”

Valtioneuvosto antoi vuoden 2015 lopulla kalastusasetuksen (1360/2015), johon sisältyi pyydystettävän kuhan alamittaan liittyvä kolmen vuoden siirtymäaika ryhmään I kuuluvien kaupallisten kalastajien osalta. Säännöksen siirtymäaika päättyy 31.12.2018. Asetuksen perustelumuistiossa todettiin, että siirtymäajan kuluessa seurataan säätelyn vaikutuksia kuhakantaan ja kuhan kalastukseen sekä arvioidaan vaikutusten edellyttämiä toimia. Lisäksi todettiin, että on tärkeätä saada tutkimustietoa säätelyn vaikutuksista, jonka perusteella säätelyä voidaan luotettavasti arvioida.

Luonnonvarakeskuksen lausunto ja sen liitteet:

• Luonnonvarakeskuksen lausunto kuha alamitan muutosten vaikutuksista pdf 559kB
• Taustamuistio 1: Vaikutukset kuhakantaan ja kuhasaaliisiin merialueella pdf 1,1MB
• Taustamuistio 2: Kuhan kaupallinen kalastus ja alamitan vaikutus merialueen kaupalliseen kalastukseen pdf 753kB

Lisätiedot maa- ja metsätalousministeriöstä:

Neuvotteleva virkamies Orian Bondestam, p. 02951 62494, etunimi.sukunimi@mmm.fi
Erätalousneuvos Vesa Ruusila, p. 02951 62051, etunimi.sukunimi@mmm.fi

Maa- ja metsätalousministeriön tiedote 25.5.2018:

Vesiviljely on maailmanlaajuisesti nopeimmin kasvava alkutuotannon muoto. Kasvatettu kala on jo ohittanut naudanlihan tuotannon. Kasvun myös ennakoidaan jatkuvan nopeana. Suomen merialueilla tapahtuvan kalantuotannon lisäämiseksi ympäristölupamenettelyjä olisi syytä sujuvoittaa. Näin todetaan 25.5. julkaistussa Luonnonvarakeskuksen ja Gaia Consulting Oy:n laatimassa selvityksessä.

Kuluttajat kaipaavat kotimaista kalaa kalatiskeihin. Jalostusteollisuus joutuu kuitenkin pääosin turvautumaan tuontikalaan.  Maa- ja metsätalousministeriön tavoitteena on kotimaisen kalantuotannon kestävä kasvattaminen.

– Suomessa kalan kasvaneeseen kysyntään on jouduttu vastaamaan kalan tuonnin avulla. Suomen kalatuotteiden kauppatase on 350 miljoonaa euroa alijäämäinen. Toimialalla on vahva halu kasvuun ja alan ympäristövastuullisuus on esimerkillistä, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä alustaa.

Lupamenettelyjen sujuvoittaminen kasvun edellytyksenä

Tällä hetkellä iso kysymys on, miten merialueiden kalantuotantoa voidaan lisätä. Tuotannon kasvua tarvitaan, mutta sen pitää tapahtua ympäristön kannalta kestävällä tavalla ja Itämeren ravinnekuormitustavoitteet huomioiden.

Yritykset ovat olleet pidättyväisiä hakemaan uusia ympäristölupia, koska luvan saatavuutta ja myönnetyn luvan suuruutta on ollut vaikea ennakoida. Luonnonvarakeskus on selvittänyt Gaia Consulting Oy:n kanssa vesiviljelyn lupakäytäntöjen ongelmakohtia sekä tuottanut niihin ratkaisuehdotuksia.

– Pilotoimme käytännön tapauksia yhdessä yrittäjien ja viranomaisten kanssa. Hankkeessa toteutettiin viranomaisten ja hakijan välisiä ennakkoneuvotteluja. Aiheina olivat ison vesiviljelylaitoksen perustaminen Perämerelle, ravinteita kierrättävän itämerirehun käytön edistäminen sekä eteläisen Selkämeren alueen tuotannon laajentaminen, kertoo tutkija Jari Setälä Luonnonvarakeskuksesta.

Ennakkoneuvottelut ja kaavoitus helpottavat luvitusta

Hanke esittää useita konkreettisia suosituksia, joilla ympäristöluvitusta voidaan sujuvoittaa. Hankkeessa testattiin ympäristönsuojelulain mukaista neuvontaa. Etenkin isoissa ja monimutkaisissa hankkeissa yrittäjän ja viranomaisen olisi hyvä käydä ennakkoneuvottelut selvitystarpeista ja lupaprosessista. Ennakkoneuvotteluissa viranomaiset saavat etukäteen tietoa yrittäjien suunnitelmista. Samalla he voivat antaa neuvoja lupaprosessin sujuvoittamiseksi. Perusteelliset etukäteisselvitykset edesauttavat lupien saantia, Setälä kertoo.

Vesiviljelyn sijainninohjaussuunnitelmassa on tunnistettu vesiviljelyyn sopivia vesialueita. Suunnitelma helpottaa yritysten ja viranomaisten päätöksentekoa. Tutkijat suosittelevat suunnittelun laajentamista kalan jatkokasvatuksesta tuotannon muihin vaiheisiin.

– Tällä hetkellä sijainninohjaussuunnitelma koskee ainoastaan viljelyn kuormittavinta jatkokasvatusvaihetta. Kun myös poikasten kasvatukseen, perkaukseen ja talvisäilytykseen sopivat paikat olisi kartoitettu, kokonaisuuden luvittaminen helpottuisi ja yrittäjiltä säästyisi paljon aikaa, toteaa Setälä.

Hanke suosittelee vesiviljelyn viemistä entistä aktiivisemmin osaksi merialueiden suunnittelua sekä kuntien ja maakuntien kaavoitusta. Lisäksi suositellaan uusien lupamenettelyjen pilotointia. Esimerkiksi laajojen merialueiden omistajat, kuten Metsähallitus tai kunnat, voisivat hakea lupia hallinnoimilleen vesialueille ja vuokrata niitä kasvattajille.

– Näin toiminta ohjautuisi ympäristön ja yhteiskunnan kannalta sopiville alueille ja kasvattajat välttyisivät raskaalta lupaprosessilta. Kasvattajat voisivat keskittyä varsinaiseen osaamiseensa, eli kalan kasvatukseen, Setälä kommentoi.

Meriviljelyn luvituspilotit -selvitys toteutettiin osana valtioneuvoston vuoden 2016 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

Lisätietoa valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnasta tietokayttoon.fi

Raportti

Video: Meriviljelyn luvituspilotit (YouTube)

Lisätietoja: Erikoistutkija Jari Setälä, Luonnonvarakeskus, 0295 327 682, jari.setala(at)luke.fi sekä neuvotteleva virkamies Timo Halonen, maa- ja metsätalousministeriö, 0295 162 411, timo.halonen(at)mmm.fi

Suomalainen Euroopan kalatalousrahaston rahoittama hanke valittiin Itämeren alueen parhaaksi hankkeeksi Nordic Baltic Award –juhlassa Ruotsissa. Hankkeessa kehitettiin lajittelusäleikkö selektiivisen troolikalastuksen edistämiseksi uhanalaisten lohikalojen vaellusalueilla. Itämeren parhaasta hankkeesta oli kisaamassa ehdokkaita Suomesta, Ruotsista, Virosta, Latviasta, Liettuasta, Saksasta ja Puolasta.

Itämeren alueen parasta hanketta lähdettiin etsimään vuoden 2018 alussa. Kilpailu oli avoin kaikille Euroopan kalatalousrahastosta tai Maaseuturahastosta rahoitetuille hankkeille – joko tältä tai edelliseltä toimintakaudelta (2006–2013). Suomen karsintaan ilmoittautui yhteensä 30 hanketta, joista maaseutuverkoston ohjausryhmä valitsi kolme finalistia.

Eri maiden omien karsintojen jälkeen jäljellä oli lopulta kustakin maasta kolme finalistia. Parhaiden 21 hankkeen toteuttajat kutsuttiin 18.-19.5. Ruotsin Örnsköldsvikissä järjestettyyn maaseutuparlamenttiin. Lauantain 19.5. gaalaillassa näistä finalisteista palkittiin kolme voittajaa. Yksi voittajista oli vuosina Suomessa 2012–2014 toteutettu kalataloushanke Lajittelusäleikön kehittäminen, pilotointi ja käyttöönotto selektiivisen troolikalastuksen edistämiseksi uhanalaistten lohikalojen vaellusalueilla.

Hankkeen tavoitteena oli kestävämpi troolikalastus sisävesillä

Voittajahankkeen tavoitteena oli kehittää Suomen sisävesillä tapahtuvaan muikun troolikalastukseen soveltuva tekninen ratkaisu, jonka periaatteena on estää uhanalaisten lohikalojen joutuminen varsinaisen saaliin joukkoon, ja ohjata ne ulos troolista mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Hankkeen toteuttaja on vuonna 2007 perustettu ja Joensuussa toimipistettään pitävä suomalainen kehittämisyhtiö Future Missions oy. Yhtiön teemoina ovat kestävän kalastuksen ja uhanalaisten lohikalojen suojelu, ja lisäksi sillä on vientitoimintaa.  Yhtiön taustalla on kaksi tuotantotalouden diplomi-insinööriä, Samuli Taponen ja Niilo Valkonen. Molemmilla kalastus on lähellä sydäntä. Yhtiössä erikoista on myös se, että se ei jaa omistajilleen voittoa, vaan kohdentaa käytettävissä olevat voittovaransa UNESCO:n Man and the Biosphere -ohjelman mukaisiin toimenpiteisiin.

Yhtiön toinen nokkamies, Niilo Valkonen, kertoo hankkeen idean syntyneen kentällä:

”Alkuperäinen idea on lähtenyt kalastajakentältä, että voisiko jotain tämän tapaista kehittää, ja Pekka Sahama Itä-Suomen kalatalousryhmästä lähti sitä viemään eteenpäin. Hän etsi siihen sopivaa toteuttajaa, ja me otimme haasteen vastaan”, kertoo Valkonen

Alkuvaiheessa käytiin keskusteluita maa- ja metsätalousministeriön kanssa, ja siellä uskottiin myös hankkeeseen. Julkinen rahoitus saatiin Euroopan kalatalousrahastosta. Itse kehittämistyötä varten käytiin ensin läpi aiempia vastaavia tutkimuksia aiheesta. Lopulta kalastajiakin saatiin mukaan hankkeeseen:

”Ne muutamat kalastajat, jotka tähän lähtivät, olivat todella tärkeitä. Erikseen pitää mainita myös Metsähallituksen Mikko Malin, hänellä oli keskeinen rooli. Hän laittoi hankkeen eteen niin sanotusti kroppaa likoon. Hän oli kalastajien kanssa paljon yhteyksissä”, Valkonen sanoo.

Kehittämistyölle jatkoa

Tehdyn kehitystyön hyödyntäminen laajamittaisesti siintää vielä tulevaisuudessa, Kehitystyön aikana kerätystä videomateriaalista nähtiin, että varsinkin lohikalojen osalta periaate toimii hyvin. Lajittelusäleikkö ei kuitenkaan vielä ole Saimaan troolaajilla aktiivikäytössä, sillä sen käyttöä pitää vielä tilastollisesti testata ja todentaa, ettei kalastajille tule saalistappioita sen käytöstä.

”Kalastajien pitää voida luottaa siihen, että siitä ei ole elinkeinolle haittaa”, Valkonen toteaa.

Yksi haasteista ovat myös troolipyydykset, jotka ovat ammattikalastajilla erilaisia – säleikön pitää siis myös olla kustomoitu. Niilo toivoo, että hankekilpailuvoiton myötä hankkeessa tehty kehittämistyö jatkuisi.

Voitto tuli yllätyksenä

Future Missions oy:ssä ei paljon uskottu hankkeen voittomahdollisuuksiin, kun potentiaalisia kilpailijoita oli massiivinen määrä – osallistujamaissa on toteutettu yhteensä peräti 200 000 kehittämis- tai investointihanketta EU:n maaseudun kehittämisrahastosta ja kalatalousrahastosta vuodesta 2006 lähtien. Kisaan mukaan lähtemisen taustalla oli Pekka Sahama.

”Olin ajelemassa autolla ja Pekka Sahama soitti ja kysyi, että voiko ilmoittaa hankkeen kisaan. Sanoin, että voi”, Valkonen kertoo

Niin vain kävi, että Ruotsin Maaseutuparlamentissa heidän hankkeensa julistettiin yhdeksi kolmesta voittajasta, vaikka aluksi hankkeen toteutuskelpoisuuttakin moni aluksi epäili.

”Tällä kertaa kävi näin”, Niilo iloitsee

Lisää aiheesta:

Hankkeen kehittämisestä ja testauksesta kertova video

Karjalaisen juttu aiheesta

Ylen uutinen aiheesta

Hankkeen loppuraportti

Viime vuosina vaelluskalojen kutualueiden kunnostukset ja kudulle pääsyn turvaaminen on ollut paljon esillä, eikä vähiten hallituksen vaelluskala-kärkihankkeen vuoksi. Myös EMKR-tukea on käytetty vaelluskalavesistöjen kunnostukseen, ja yksi tällaisista hankkeista on “kalojen kutupaikkojen ja vaellusreittien kunnostus Moikipäässä”.

Hankkeen tarkoitus on entistää vaellusreitti kalaportaineen ja kutualue Moikipäässä sekä arvioida, kuinka mahdollisuudet kalojen lisääntymiseen voidaan turvata pitkällä tähtäimellä. Hanke pyrkii turvaamaan ammattikalastajien ja kalanjalostajien toimintaedellytykset lähialueella. Jotta varmistuttaisiin toimenpiteiden asianmukaisuudesta, kokonaissuunnitelman laatimisessa alueesta turvaudutaan ulkopuoliseen asiantuntemukseen. Hankkeessa kunnostettava kutupaikka on viimeinen tunnettu virtavesikutupaikka Moikipäässä.

Hankkeen suunniteltuihin toimenpiteisiin kuuluu ensiksi laatia suunnitelma, joka sisältää tehtävät toimenpiteet ja kuinka ne ja alueen kunnossapito toteutetaan. Toiseksi entistetään vaellusreitti kalaportaiden ala- ja yläpuolelta, rakennetaan kalaportaat uudelleen toimiviksi ja puhdistetaan itse kutupaikka. Viimeinen toimenpide on tulosten seuranta tarkkailemalla nousevien kalojen määrää. Hankeaika on 25.8.2017-29.3.2019.

Paikallinen kalatalousryhmä on myöntänyt hankkeelle rahoitusta, koska vahvojen kalakantojen edellytyksenä on vaelluskalojen pääsy hyville kutualueille. Maankohoaminen Pohjanmaalla aiheuttaa entistämistarpeita tasaisin väliajoin. Vakaat ja vahvat kalakannat ovat perusedellytys kestävälle kalastukselle, ja kalastuksenhoitotoimenpiteet vahvistavat paikallisen kalastajakunnan uskoa tulevaisuuteen ja lisäävät edellytyksiä heidän toiminnalleen.

Hankkeen kokonaiskustannukset ja rahoitus

Hankkeen kokonaiskustannukset: 29 970 €
(a) paikallisen kalatalouden toimintaryhmän tuki: 26 970 € (90 % hankkeen kokonaiskustannuksista)
– EMKR: 12 624,66 €
–  Muu julkinen tuki: 14 345,34 €
(b) Tuensaajan osuus: 3 000 € (10 % kokonaiskustannuksista)

 

Yhteystiedot:
Ben-Erik Nedergård
Moikipään kylän jakokunta
Puh: 050 428 3120

Alkuperäinen teksti (ruotsiksi): Jessica Sundman

Maa- ja Metsätalousministeriö vahvisti 3.5.2018 uudet EMKR-hankkeiden arviointilomakkeet korvaamaan aiemmin vahvistetut lomakkeet. Löydät uudet arviointilomakkeet täältä.

Voit lukea MMM:n päätöksen kokonaisuudessaan tästä

Meri-  ja kalatalousverkosto järjesti 5.-6.4.2018 seminaarin, jonka aiheina olivat ammattikalastuksen koulutus- ja rekrytointihankkeet.

Ensimmäisenä seminaaripäivänä perehdyttiin koulutushankkeisiin. Päivän keskeinen kysymys oli, että kuinka koulutushankkeilla voidaan kehittää ammattikalastusta elinkeinona – esimerkiksi parantaa tuottavuutta tai parantaa työympäristöä.

Ohjelman avasi Sodankylässä toteutettu koulutushanke, jossa tarkoituksena on kouluttaa kalastajia kalamassan tekoon eri kalalajeista. Hankkeen taustalla oli Lokan osuuskunnan kiinnostus massan valmistukseen, josta voitaisiin saada mahdollisesti uusi tuote ja lisätuloja sesonkien väliin. Voit katsoa tämän monipuolisen hankkeen taustat ja sisällön täältä.

Lounaan jälkeen Mika Jääskeläinen Kalatukku Erikssoninsta kertoi jalostajan näkökulman koulutustarpeisiin, ja keskeisimpiä viestejä oli yhteistyön kehittämisen tärkeys. Yhteistyön kehittämiselle taas oli kolme lähtökohtaa:

1. Elintarvikelain vaatimusten täyttyminen
2. Ostosopimuksen tekeminen
3. Molempien osapuolten halu kehittää yhteistyötä

Voit katsoa Jääskeläisen esityksen kokonaisuudessaan täältä.

Koulutustarpeiden näkökulman jälkeen suuntasimme katseen tulevaisuuteen, kun Petri Suuronen Luonnonvarakeskuksesta kertoi kalatalouden tulevaisuudennäkymiä. Automaation lisääntymisen ja pyydystekniikoiden kehittymisen arveltiin olevan kehityssuuntia, joihin ammattikalastus tulee kulkemaan. Suuronen kertoi myös, että jalostusaste ja volyymit ovat jääneet jälkeen kysyntätarpeista, ja oleellista olisikin vastata kuluttajien tarpeeseen pitkälle kehitetyistä tuotteista. Suurosen esityksen kokonaisuudessaan löydät täältä.

Päivän viimeisenä alustuksena kuultiin kuinka toisen alan toimija oli rakentanut tiensä menestykseen. Vaissi Oy on onnistunut rakentamaan kaalikäärylemonopolin, ja tuotannon suuresta käsityöintensiivisyydestä huolimatta yritys on erittäin kannattava. Juha Vaissi kertoi, että menestyksen taustalla on mm. ollut hallittu riskinotto. Katso täältä mitkä muut tekijät vaikuttivat tämän yrityksen menestykseen.

Ennen päivän päättymistä täytyi osallistujien ideoita ja päivän aikana syntyneitä ajatuksia saada vielä paperille, ja tätä varten kalatalousverkosto piti työpajan. Useiden vaiheiden jälkeen kaksi ryhmää oli tuottanut useita ajatuksia siitä, millaisiin ammattikalastuksen pullonkauloihin tai kehittämismahdollisuuksiin voitaisiin koulutushankkeella vastata. Kukin ryhmä äänesti näistä ideoista potentiaalisimman hanke-idean, ja molemmissa ryhmissä sama idea sai eniten ääniä: yhteistyön lisäämiseen tähtäävä koulutushanke. Alla esitellyt hankeideat tiivistettyinä:

Hanke 1: Löylyä – ympäristöystävällistä liiketaloudellista älyä

Tavoitteet

1. Kalastajien yhteistyön kehittäminen alueellisesti ja paikallisesti
2. Uusien teknologioiden ja tuotteiden esittely ja käyttökoulutus
3. Hyvien käytänteiden siirtäminen

Kohderyhmät

1. Kalastajat ja alalle aikovat
2. Sidosryhmät

Laajuus:

• Koko suomi / maakunnittain / kalatalousryhmittäin

Sidosryhmät:

• MMM, ELY, Kalatalouskeskus, Sitra, VTT, Kalatalousryhmät

 

Hanke 2: Kalastajien yhteistyökoulutus

1. Vaihe: Yhteistyön/ -toiminnan markkinointi
   • Tutustumismatkat/ -käynnit
   • Esimerkkejä onnistuneista yhteistyökuvioista
     • Yhteistyöhalun/ -tarpeen herättäminen + mahdollisuuksien ideoiminen
2. Vaihe: Liiketoimintamahdollisuuksien selvittäminen + liiketoimintakoulutus (mm. infran selvitys)
3. Vaihe: Muu yritykseen liittyvä koulutus, mm. laatu, markkinointi, logistiikka, yhteiset pelisäännöt

Sidosryhmät: kunnat, kalatalousryhmät, tarpeelliset koulutustahot

Koulutushankkeiden ideoiksi ehdotettiin myös seuraavia aiheita:

• Omaan saaliin jalostaminen ja suoramyynti
• Uudet pyyntimenetelmät
• Sesonkien hallinta, mm. kalojen sumputtaminen / säilöminen
• Teknologinen kehitys koko prosessin läpi – auttaisi myös nuorien kalastajien saamisessa
• Erikoistuminen ja tuotebrändäys

 

 

Ammattikalastuksen rekrytointihankkeet

Kuinka saamme uusia kalastajia alalle? Tämä on kalatalouden toimialan tulevaisuuden kannalta kenties ratkaisevin kysymys, ja siihen perehdyimme seminaarin toisena päivänä. Koska kalastajamäärien väheneminen ei ole vain Suomea koskeva ongelma, oli tuona päivänä osallistujia myös muista Itämeren maista kertomassa siitä, kuinka he ovat pyrkineet ongelmaa ratkaisemaan.

Aloitimme päivän luomalla katsauksen Suomen, Ruotsin, Viron, Latvian ja Liettuan kalastajamääriin. Kävi ilmi, että kalastajamäärien vertailu oli hankalaa, koska kalastajan määritelmä myös vaihtelee maittain. Esimerkiksi suomalaista luokittelua 1. ja 2. luokan kalastajiin ei muualla ollut, ja Viron kalastajarekisterissä saattoi olla vuosia kalastamatta olleita. Yhteistä kuitenkin alan epävarmuustekijöistä johtuva laskeva trendi kalastajamäärissä. Itämeren maiden kalatalousverkostot totesivatkin, että voisi olla hyvä tehdä tarkempi selvitys asiasta. Alustuksessa pidetyn esitelmän näet täältä (englanniksi).

Päivän ensimmäisen alustuksen piti Perttu Jämsen Sitrasta, ja aiheena olivat megatrendit ja työn tulevaisuus. Keskeisiä viestejä olivat mm. se, että työn maailma on tuntemattoman äärellä: automatisaatio, robotisaatio, keinoäly ja digitaaliset alustat muokkaavat kaikkia aloja teollisuudesta hoivaan ja tietotyöhön. Robotisaation pelkoon töiden harventajana todettiin, että se on ollut läsnä jo kymmeniä vuosia, mutta töiden katoamisen sijaan on syntynyt uusia työtehtäviä. Työuran arvellaan myös yhä useammin olemaan jatkuvaa oppimista eri työtehtävissä perinteisen ”opiskelun kautta työpaikkaan ja sieltä eläkkeelle” sijaan. Voisiko työn sesonkiluonteisuus olla myös valttikortti ammattikalastuksen markkinoinnissa elinkeinona? Ja pitäisikö ammattikalastuksen erottua juuri siinä, että siinä ei tuijoteta näyttöpäätettä? Voit katsoa Jämsenin esityksen kokonaisuudessaan täältä.

Seuraavaksi vuorossa oli kalastaja Jarno Aaltosen kertomus siitä, kuinka hän rakensi menestyksekkäästi ammattikalastatustoimintaansa. Vuosi toisensa jälkeen hän kehitti toimintaansa investoiden ja markkinoiden, saalismäärän ja liikevaihdon kasvaessa tasaisesti. Taustalla oli jatkuvasti toinen työ sairaanhoitajana, joka mahdollisti työn teon sesonkiluonteisesti. Katso täältä esitys Aaltosen kalastajauran kehityksestä.

Hanke-esimerkkejä meiltä ja muualta

Iltapäivän puolella käytiin läpi useita hanke-esimerkkejä siitä, kuinka uusia kalastajia on pyritty alalle saamaan:

Kalastajanpolku – ammattikalastajaksi Lappiin, Marjaana Aarnio, Sodankylän kunta

Lyhyesti: Hankkeen tavoitteena on luoda uusi toimintatapa, jossa yhteisöllisen ja eri viranomaisten toiminnan avulla luodaan työpaikkoja kalatalouteen. Tätä edelsi varsin onnistunut esiselvityshanke siitä, onko ammattikalastuksesta Lapissa kiinnostuneita ylipäänsä.

The Next Generation of Fisheries in Ostrobothnia, Leif Kaarto, Österbottens fiskarförbundet (englanniksi)

Lyhesti: 15-16 –vuotiaiden Pohjanmaalaisten nuorten tutustuttaminen kalatalouden työmahdollisuuksiin mm. kesätyömahdollisuuksien kautta, materiaalien tuottaminen kouluille ja koulutusverkostojen luonti

Fishermen in Gävleborg, Erica Persson, Gävlen lääninhallinto, ja Dennis Bergman, ammattikalastaja (englanniksi)

Lyhyesti: Gävlen lääninhallinto ja alueen vielä jäljellä olevat kalastajat suunnittelevat Norrsundetin Saltharsfjärdeniin suurta investointia, joka vastaisi moneen tarpeeseen: loisi kalastuksen ja saaliin jalostuksen edellytyksien parantuessa uusia työpaikkoja, toimisi suosittuna turistikohteena ravintoloineen ja takaisi samalla kulttuuriperinnön säilymisen ja lähiruoan saatavuuden. Kyseessä on siis muutakin kuin kalasatamainvestointi.

Promoting entrepreneurship among young people in aquaculture and fisheries, Kristaps Gramanis, Latvian kalatalousverkosto (englanniksi)

Lyhyesti: Ammattikalastuksen tai vesiviljelyn liikeideakilpailu nuorille, jossa jaettiin palkintoja. Tähän sisältyi mm. koulutusta yrittäjyyteen ja toimialaan sekä kenttäretkiä.

Liettuan kalataloushallinnon näkemys siitä, kuinka hallinnollisilla toimilla voidaan edistää nuorten tuloa alalle, Ana Sedenko, Ministry of Agriculture of the Republic of Lithuania (englanniksi)

Lyhyesti: Seuraavaa toimintakautta ajatellen Liettuan kalataloushallinnossa nähdään mm. seuraavat toimenpiteet uusien kalastajien houkuttelemiseksi tärkeinä:

• Investoinnit aluksiin ja välineisiin tai vanhojen alusten korvaaminen
• Investoinnit, jotka parantavat kalastustuotteiden laatua ja /tai lisäarvoa
• Korvausjärjestelmät (kalastustoiminnan väliaikainen lopettaminen, hylkeiden ja merimetsojen aiheuttamien vahinkojen korvaaminen)
• Tieteellisen tiedon ja siitä syntyvien innovaatioiden hyödyntäminen kalastuksessa

Viron kalatalousverkoston nuoriin keskittyvät toimenpiteet, Erko Veltson, Viron kalatalousverkosto (englanniksi)

Lyhyesti: Viron kalatalousverkostolla on nuoriin ja lapsiin keskittyviä valistuksellisia / kasvatuksellisia toimia, joilla pyritään tutustuttamaan kalan matkaan vedestä ruokapöytään. Tällaisia ovat esimerkiksi erilaiset yleisötapahtumat, opintoretket ja kouluihinkin jaettavat oppimateriaalit.

 

Työpajoissa mietittiin rekrytoinnin edistämistä useasta näkökulmasta

Rekrytointihankkeiden seminaaripäivän päätti työpajatyöskentely, jossa pohdittavana oli kolme teemaa:

Teema 1: Rekrytointi ja siihen liittyvä viestintä
Teema 2: Uuden kalastajan urapolku – mitä reittiä kalastajaksi?
Teema 3: Yleisten edellytysten parantaminen hankkeilla

Teemassa 1 heräsi seuraavia ajatuksia siitä, kuinka viestinnällisin keinoin voidaan edistää uusien kalastajien löytämistä alalle:

• Kalastuspäivä koulussa
• Työelämääntutustuminen eli TET kala-alan yrityksessä
• Ruualaittokurssit ja reseptikisat
• Oppisopimus-kokeilut (Mestari – Kisälli)
• Positiivinen viestintä alasta – myös kalastajilta
• Kesätyöprojekti (johon kuuluisi sosiaalisessa mediassa viestintä)
• Pioneerileiri – työkokeilut
• Videobloggaajan palkkaaminen kalastajan matkaan (esim. vapaa-ajankalastuksesta vloggaavan)
• Sosiaalisessa mediassa viestintä ylipäänsä

Teeman 2: Uuden kalastajan urapolku –työpajassa nähtiin seuraavat asiat tärkeinä uusien kalastajien löytämiseksi uralle:

• Kohderyhmän löytäminen vaatii tiedottamista kouluissa ja sosiaalisessa mediassa sekä mainostamista (esim. yhteishakujen aikaan)
• Koulutus ja tekemällä oppiminen ovat yhtä tärkeitä
• Mestari ja kisälli –koulutustapa on loistava keino löytää uusia kalastajia jatkamaan vanhojen tilalle

 

Teemassa 3 pohdittiin seuraavien toimien parantavan yleisiä edellytyksiä ammattikalastuksen aloittamiseksi:

1. Ammattikoulujen ja koulutuslaitosten parempi mukaan ottaminen (esim. opintovaihdot, ulkomailla opiskelu)
2. Ammattikalastuksen monipuolistuminen
   • kalastuksesta kalankäsittelyyn, kalastusturismi, toiset ammatit rinnalle (esim. poliisi, palomies…)
3. Kalatalouden toimintaryhmien työvaihdot Itämeren alueella – hyvien käytäntöjen leviäminen
4. Byrokratian ja paperityön vähentäminen
5. Dioksiini: enemmän tietoa ja tiedottamista
6. Vähemmän paperitöitä, enemmän toimintaa
7. Intressiristiriitojen / konfliktien lieventäminen (esim. ammattikalastus vs. vapaa-ajankalastus)
   • Enemmän dialogia ympäristöjärjestöjen kanssa
   • Alustoja keskustelulle
8. Ravinnepoistot: esim. särkikaloja poistamalla vähemmän fosforia, voisiko olla maksullinen palvelu?
9. Vesialueiden käyttöön liittyvien hyvien ja huonojen käytäntöjen tunnistus ja niistä oppiminen
10. Metsästysmatkailun edistäminen (hylkeet!)

Meri- ja kalatalousverkosto kiittää kaikkia osallistujia onnistuneesta seminaarista!

Kuvat ja teksti: Tuomas Metsäniemi

 

Tilaisuuden materiaalit:

Torstai 5.4.:

Kalamassaa eri kalalajeista eri vuoden-aikoina – koulutushanke Sodankylän kaupallisille kalastajille, Marjaana Aarnio, Sodankylän kunta.

Jalostajan näkökulma koulutustarpeisiin &   kokemuksia oppisopimusmallista Mika Jääskeläinen, Kalatukku Eriksson

Kalatalouden tulevaisuudennäkymät, Petri Suuronen, Luonnonvarakeskusä.

Toisen toimialan näkökulma: Vaissi Oy – mitä teimme menestyäksemme? Juha Vaissi, Vaissi Oy

Perjantai 6.4.

Itämeren kalastajamäärät, Tuomas Metsäniemi, kalatalousverkosto

Megatrendit ja työn tulevaisuus, Perttu Jämsen, Sitra

Kuinka menestyä kalastajana, Jarno Aaltonen, ammattikalastaja

Kalastajanpolku – ammattikalastajaksi Lappiin, Marjaana Aarnio, Sodankylän kunta

The Next Generation of Fisheries in Ostrobothnia, Leif Kaarto, Österbottens fiskarförbundet (englanniksi)

Fishermen in Gävleborg, Erica Persson, Gävlen lääninhallinto, ja Dennis Bergman, ammattikalastaja (englanniksi)

Promoting entrepreneurship among young people in aquaculture and fisheries, Kristaps Gramanis, Latvian kalatalousverkosto (englanniksi)

Liettuan kalataloushallinnon näkemys siitä, kuinka hallinnollisilla toimilla voidaan edistää nuorten tuloa alalle, Ana Sedenko, Ministry of Agriculture of the Republic of Lithuania (englanniksi)

Viron kalatalousverkoston nuoriin keskittyvät toimenpiteet, Erko Veltson, Viron kalatalousverkosto (englanniksi)

 

 

 

 

 

Euroopan meri- ja kalatalousrahaston tiedotustilaisuus sekä keskustelutilaisuus kalastajien ja tutkijoiden välinen kumppanuus –innovaatio-ohjelman tuloksista

Tilaisuus on tarkoitettu kaikille sisävesien kaupallisille kalastajille sekä EMKR:n kanssa toimiville. Iltapäivän aikana käydään läpi kalastajien ja tutkijoiden välinen kumppanuus –innovaatio-ohjelman puitteissa järjestettyjen pyydyskehitystyöpajojen tuloksia sekä keskustellaan niistä. Lisäksi Etelä-Savon ELY-keskus kertoo Euroopan meri- ja kalatalousrahaston tukimahdollisuuksista, ja Itä-Suomen kalatalouden toimintaryhmä esittelee toimintaansa.

Ilmoitathan osallistumisesi 9.5. klo 12:00 mennessä seuraavan linkin kautta:
https://www.lyyti.in/EMKR_info_14_5_2018

Aika: 14.5.2018 klo 12-15
Paikka: Ravintola Paviljonki, Rajalahdenkatu 4, 57200 Savonlinna

12:00               Kalatalouden innovaatio-ohjelma: Kalastajien ja tutkijoiden välinen kumppanuus, Petri Suuronen ja Ari Leskelä, Luonnonvarakeskus

• Pyydyskehitystyöpajojen tuloksien läpikäynti ja keskustelu

13:30               Kahvitarjoilu

13:45               EMKR-info, Seppo Reponen, Etelä-Savon ELY-keskus

• Mihin sisävesikalastaja voi saada tukea Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta?

14:30               Itä-Suomen kalatalouden toimintaryhmän toiminnan esittely, Pekka Sahama, Itä-Suomen kalatalousryhmä

15:00               Tilaisuus päättyy

Tervetuloa!

Lisätietoja:

Pekka Sahama
050 550 2100
Pekka.sahama (at) rajupusuleader.fi

Tuomas Metsäniemi
050 352 0392
tuomas.metsaniemi (at) mavi.fi

Kalastaja- ja EMKR – infotilaisuus Kemissä

Aika:         maanantaina 7.5.2018 klo. 14:00 – 17:15

Paikka:     Kemin kulttuurikeskus, Marina Takalon katu 3

Tilaisuus on tarkoitettu kaikille kaupallisille kalastajille sekä Euroopan meri- ja kalatalous-rahaston (EMKR) kanssa toimiville. Iltapäivän aikana Lapin ELY-keskus kertoo EMKR:n tukimahdollisuuksista ja Varsinais-Suomen ELY-keskus kalastuskiintiöiden ajankohtaisista asioista. Lisäksi Perämeren rannikon kalatalousryhmä ja Perämeren kalatalousyhteisöjen liitto esittelee ajankohtaisia toiminnastaan.

OHJELMA

14:00            Tervetuloa ja kahvit

14:30            Euroopan meri- ja kalatalousrahaston tukimahdollisuudet kalatalousyrittäjille, Jari Leskinen, Lapin ELY-keskus

15:00            Uudet saaliiden ennakkoilmoitusvaatimukset ja lohen kalastuksen säätely, Lars Sundqvist, Varsinais-Suomen ELY-keskus

16:00            Perämeren rannikon kalatalousryhmän kuulumiset, kalatalousneuvoja Iiro Majuri

16:30            Hyljetietoverkko hanke ja IHN-tilanne, Tapio Kangas, Perämeren kalatalous-yhteisöjen liitto

17:00            Loppukeskustelu

 

Tervetuloa!

Kahvituksen takia osallistujia pyydetään ilmoittamaan 2.5.2018 mennessä sähköpostitse:

Iiro Majuri, Perämeren rannikon kalatalousryhmä. iiro.majuri@oulunseudunleader.fi tai

Jukka Lähde, Varsinais-Suomen ELY-keskus, jukka.lahde@ely-keskus.fi

Maa- ja metsätalousministeriön tiedote 18.4.2018:

Muutoksia kaupallisen kalastuksen säännöksiin 1.5.2018

Tässä tiedotteessa kerrotaan kaupallista kalastusta koskevista laki- ja asetusmuutoksista, jotka ovat voimassa 1.5.2018 alkaen.

Lohenkalastuksen ennakkoilmoitus

Kaupallista lohenkalastusta merialueella harjoittavan kalastusaluksen päällikön tulee tehdä ennakkoilmoitus maihintulon ajasta ja tarkasta paikasta vähintään 30 minuuttia ennen maihin saapumista. Lupaa tulla maihin tätä aikaisemmin voi kuitenkin hakea Rajavartiolaitoksen kalastuksenseurantakeskukselta. Maihintulon tulee tapahtua viimeistään 60 minuutin kuluessa ilmoitetusta ajankohdasta. Ennakkoilmoituksen voi tehdä jo ennen kalastusmatkan alkamista, jos maihintulon pystyy riittävän tarkasti arvioimaan.

Ennakkoilmoituksen voi tehdä joko tietokoneella tai älypuhelimella erityisellä selainsovelluksella. Lupaa aikaisempaan maihintuloon voi hakea yksinkertaisesti muuttamalla sovelluksen ehdottamaa maihintuloaikaa aikaisemmaksi. Sovellus antaa vastausviestin, jossa ilmoitetaan, onko lupa aikaisempaan maihintuloon myönnetty vai ei. Sähköinen selainsovellus löytyy samasta Internet-osoitteesta kuin sähköinen saalisilmoituspalvelu: https://saalisilmoitus.mmm.fi. Mikäli sovellus ei ole käytettävissä, ennakkoilmoitus tulee tehdä puhelimitse kalastuksenseurantakeskuksen numeroon +358 294 1036.

Lohenkalastuksen ennakkoilmoitusvelvoite koskee rysä- ja ajosiimakalastusta vuosittain 15.4.–30.8. välisenä aikana. Verkkokalastajan ei tarvitse tehdä ennakkoilmoitusta. Velvoite ei koske myöskään sellaista rysäkalastusta, jossa ei ole tarkoitus saada lohta saaliiksi. Muiden kaupallisten kalastajien kuin lohen toimijakohtaisen kalastuskiintiön haltijoiden on vapautettava rysäkalastuksessa saadut lohet. Epäselvissä tapauksissa kalastaja voi selvittää Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, koskeeko ennakkoilmoitusvelvoite hänen harjoittamaansa kalastusta.

Edellä sanottu ei vaikuta EU:n säätämiin velvoitteisiin tehdä ennakkoilmoitukset. Esimerkiksi vähintään kahdeksan metrin pituiset kalastusalukset tekevät ennakkoilmoituksen pyydyksestä riippumatta, jos aluksella on vähintään 300 kg turskaa tai yhteensä kaksi tonnia silakkaa ja kilohailia. Myös nämä ennakkoilmoitukset voi jatkossa tehdä samalla sähköisellä ennakkoilmoitus sovelluksella, jota käytetään lohenkalastuksessa.Ennakkoilmoitussovellus sisältää myös mahdollisuuden peruuttaa ennakkoilmoitus. Peruutuksen saa kuitenkin tehdä vain perustellusta syystä, jos kalastusmatka peruuntuu kokonaan esimerkiksi aluksen rikkoontumisen, odotettua kovemman merenkäynnin tai muun yllättävän tehtävän johdosta. Ennakkoilmoitusta ei saa peruuttaa sen takia, että kalastusmatkalla ei ole saatu saalista. Jos kalastusaluksen päällikkö laiminlyö ennakkoilmoituksen tekemisen tai tekee puutteellisen ilmoituksen, Maaseutuvirasto voi määrätä vähintään 300 euron suuruisen rikkomusmaksun.

Ilmoitukset rikkomuksista

Muutetun lain mukaan valvontaviranomaisen tulee ilmoittaa ilman aiheetonta viivästystä rikkomusepäilystä toimijalle, jota epäillään yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen rikkomisesta. Käytännössä valvontaviranomainen ilmoittaa toimijalle rikkomusepäilystä silloin, kun se on tehnyt päätöksen lähettää ilmoituksen Maaseutuvirastolle seuraamusta koskevan päätöksen tekoa varten. Maaseutuviraston käsitellessä asiaa epäillyllä on mahdollisuus esittää asiasta oma näkemyksensä.

Maaseutuvirastossa on edelleen rikkomusepäilyilmoituksia vuosilta 2016-2018 odottamassa käsittelyä. On siis edelleen todennäköistä, että monet kalastajat saavat vanhoista rikkomusepäilyistä kuulemiskirjeen Maaseutuvirastolta ilman, että valvontaviranomaiset ovat ilmoittaneet epäilystä suoraan toimijalle.

Saalisilmoitusten tekeminen

Alle 10-metrisen kalastusaluksen päällikkö voi vastedes valtuuttaa toisen henkilön tekemään kyseisen aluksen saalisilmoituksen, mikäli kalastusaluksen lisenssinhaltija on antanut tälle henkilölle oikeuden antaa saalisilmoituksia. Lisenssinhaltijan tulee toimittaa kirjallisesti Varsinais-Suomen ELY-keskukselle niiden henkilöiden tiedot ja asema, jotka ovat oikeutettuja antamaan saalisilmoitukset kalastuslisenssinhaltijan kalastusalusten pyytämistä saaliista. Tiedot tallennetaan kalastusalusrekisteriin.
Saalisilmoitukset tulee tehdä kuten tähänkin saakka: Kiintiöityjä lajeja (lohi, silakka, turska ja kilohaili) koskeva saalisilmoitus on tehtävä 48 tunnin kuluessa saaliin purkamisen päättymisestä. (Saaliin purkamisen katsotaan päättyneen, kun saaliit on punnittu). Kaikista muista lajeista saalisilmoitus tulee antaa vähintään kalenterikuukausittain seuraavan kalenterikuukauden 20. päivään mennessä.

Saaliin punnitseminen muualla kuin satamassa

Jos saalista ei punnita sitä aluksesta maihin siirrettäessä, saalis on punnittava 48 tunnin kuluessa aluksen satamaan saapumisesta. Säännössä on muutos sen suhteen, mistä hetkestä 48 tunnin aikaraja lasketaan. Aiemmin aika laskettiin saaliin maihin siirron päättymisestä, 1.5.2018 alkaen aika lasketaan aluksen satamaan saapumisesta. 48 tunnin aikaraja koskee vain tilanteita, joissa punnitusta ei tehdä purkamissatamassa. Muutos ei siis koske niitä tilanteita, joissa kalastusalus odottaa satamassa purkamisen ja punnituksen alkamista, jos saalista ei kuljeteta muualle ennen punnitusta.

Ilmoitusvelvollisuus satelliittiseurantajärjestelmää koskevan vapautuksen päättymisestä

Jos kalastuslisenssinhaltijalle on myönnetty vapautus velvollisuudesta ottaa käyttöön satelliittiseurantajärjestelmä, hänen tulee ilmoittaa hyvissä ajoin etukäteen Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristö-keskukselle, mikäli vapautuksen myöntämisperusteet päättyvät.

Kalastuksen harjoittaminen yli 12-metriä pitkällä aluksella ilman toimivaa VMS-laitetta tai ERS-järjestelmää yli 24 tunnin kalastusmatkoilla tai Suomen aluevesien ulkopuolella on yhteisen kalastuspolitiikan vakava rikkomus, josta määrätään seuraamuksia. ELY-keskus voi myöntää vapautuksen sellaiselle 12–14,9 metriä pitkälle kalastusalukselle, joka harjoittaa toimintaansa yksinomaan Suomen aluevesillä tai joka ei ole merellä koskaan pidempää kuin 24 tuntia.

Lisätietoja:

Neuvontaa kaupallisen kalastuksen muuttuneista säännöistä antaa Varsinais-Suomen ELY-keskus:
Vaasa: Lars Sundqvist +358 295 028 628
Turku: Aki Koskinen +358 295 023 025
Helsinki: Petri Savola +358 295 021 460
Kouvola: Vesa Vanninen +358 295 029 095
etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi