EMKR-tiedotustilaisuuksia rannikolla

EMKR-tiedotustilaisuuksia rannikolla

ELY-keskus järjestää tiedotustilaisuuksia koskien Euroopan meri- ja kalatalousrahaston tukimahdollisuuksia ja kaupallisen kalastuksen valvontaa.

Suomenlahden alue:

Raasepori
Aika/tid: tisdag 17.4.2018 klo 13:30 – 16:30,
Paikka/plats: Yrkeshögskolan Novia, Raaseporintie 9

Kotka
Aika/tid: torstaina 19.4.2018 klo 13:30 – 16:30 

Paikka/plats: Kotkan Merimuseo Vellamo, Tornatorintie 99

Tilaisuus on tarkoitettu kaikille kaupallisille kalastajille sekä Euroopan meri- ja kalatalousrahaston kanssa toimiville. Iltapäivän aikana Varsinais-Suomen ELY-keskus kertoo hankkeiden ja kalastuskiintiöiden ajankohtaisista asioista. Lisäksi ESKO –kalatalousryhmä esittelee omaa toimintaansa.

Infotillfälle angående Europeiska havs-och fiiskerifonden (EHFF) samt övervakningen av det kommersiella fisket

Tillfället är riktat till alla kommersiella fiskare samt de aktörer och företag som berörs av havs-och fiskerifonden (EHFF). Under eftermiddagen ger Egentliga Finlands NTM-central en överblick om aktuella projekt samt information angående överförbara kvoter. Därtill berättar Södra Finlands Fiskerigrupp ESKO om sin verksamhet.

PROGRAM

13:30 Välkomstkaffet

14:00 EHFF: Stödmöjligheterna för företag som verkar inom fiskerinäringen, fiskerichef Kari Ranta-aho, Egentliga Finlands NTM-central

14:45 Nya anvisningar och krav gällande förhandsanmälan samt aktuella ärenden om överförbara kvotsystemet; fiskerimästare Aki Koskinen, Egentliga Finlands NTM-central

15:20 Aktuell information om ESKO fiskerigruppens verksamhet och presentation av projekt, projektchef Esko Taanila
– Östersjöns gemensamma säl- och skarvprojekt
– gemensam kustportal för yrkesfiske
– mästar-gisäll utbildning
– ESKO stödmöjligheterna

16:00 Slutdiskussion

OHJELMA

13:30 Tervetuloa ja kahvit

14:00 Euroopan meri- ja kalatalousrahaston tukimahdollisuudet kalatalousyrityksille, Tuomas Oikari Varsinais-Suomen ELY-keskus

14:30 Uudet ennakkoilmoitusvaatimukset ja toimijakohtaiset kiintiöt, Aki Koskinen Varsinais-Suomen ELY-keskus

15:20 ESKO kalatalousryhmän kuulumisia ja hanke-esittelyjä, Esko Taanila Etelä-Suomen Kalatalousryhmä ESKO
– Itämeren yhteinen hylje- ja merimetsohanke
– yhteinen rannikkoportaali
– mestari-kisälli koulutus
– ESKO kalatalousryhmän tukimahdollisuudet

16:00 Loppukeskustelu

Varsinais-Suomi

Taivassalo
Aika: 18.4. klo 14.30 ->
Paikka: Hylkiläntie 45, 23310 Taivassalo, Ketarsalmen kievari
Lisätietoja: Ville Turta, Varsinais-Suomen ELY-keskus, ville.turta(at)ely-keskus.fi, puh. 0295 022 679

Perämeri

Kemi
Aika: 7.5. klo 14-17
Paikka: Kemi kulttuuritalo, Marina Takalonkatu 3, 94100 Kemi
Lisätietoja: Iiro Majuri, iiro.majuri(at)oulunseudunleader.fi, puh. 040 7597505

 

 

MMM: Miten kuluttajille saadaan lisää kalaa?

Maa- ja metsätalousministeriön elinkeinokalatalousyksikön johtaja Risto Lampinen pohtii kalatalouden tulevaisuutta Suomessa:

“Merialueen rannikkokalastus on kriisissä. Saalis on romahtanut kahdessa vuodessa neljänneksen tai kolmanneksen riippuen siitä, mitä lajeja lasketaan mukaan. Rannikkokalastusta uhkaa marginalisoituminen, mikäli kalastajamäärät ja saalis yhä pienenevät. Kalastajien näkökulmasta hylkeet vaikeuttavat eniten kalastustoimintaa rikkomalla pyydyksiä ja vahingoittamalla saalista. Sisävesikalastuksessa tilanne vakaampi, mutta nopeaa tuotannon kasvua ei ole odotettavissa muun muassa kalastuslupien vaikean saatavuuden takia. Kuluttajien kysynnän näkökulmasta rannikko- ja sisävesikalastus ovat avainasemassa, sillä ne tuottavat lähes kaiken kuluttajia kiinnostavista kalalajeista kuten muikusta, kuhasta, siiasta, ahvenesta, lohesta, hauesta ja särjestä.”

Lue koko blogi osoitteesta http://mmm.fi/blogit/-/blogs/miten-kuluttajille-saadaan-lisaa-kotimaista-kalaa

Ammattikalastajille suunnattu keskustelutilaisuus silakasta järjestettiin 19.3 Naantalissa

Viimeisen parin vuoden aikana on silakan kalastuksessa tapahtunut merkittäviä muutoksia, ja tästä syystä oli ammattikalastajille järjestetty keskustelutilaisuus, jossa esiteltiin LUKE:n toimesta silakan kantatutkimuksen tilaa ja tuloksia, ja MMM:n kehittämisryhmä aktivoi troolikalastajia kertomaan investointi- ja kehitystarpeistaan. Tilaisuus oli osa tutkimuksen ja kalastuksen kumppanuusohjelmaa. Asia oli havaittu tärkeäksi myös kalastajien taholta ja paikalle Naantalin oli saapunut parikymmentä keskustelijaa.

Lue koko juttu SAKL:n sivuilta!

Vielä ehdit ilmoittautua Kalaviikolle 2018!

Kalaviikolla 21.-23.3. on monipuolinen ja kiinnostava ohjelma sekä puitteet verkostoitumiseen ja muihin alalla
toimiviin tutustumiseen. Luvassa on kaksi antoisaa seminaaripäivää täynnä asiaa sekä rentoa yhdessäoloa.
Ilmoittaudu nyt!

Ilmoittautumalla viimeistään 2.3.2018 varmistat osallistumisesi Kalaviikolle:
https://www.lyyti.fi/reg/Kalaviikko_2018_9803/fi

Huomaa, että paikkoja on rajallinen määrä!

Ohjelman löydät nettisivuilta:

http://kalaviikko.fi/index.php/ohjelma

Saaristomeren kala-aitat toi kalan kartalle

Hankkeen vetäjä, kalatalousneuvoja Anu Niinikorpi

L-S Kalatalouskeskuksen “Saaristomeren kala-aitat” -hankkeen tavoitteena oli parantaa Saaristomerellä tarjottavien kala-alan palveluiden näkyvyyttä ja tunnettavuutta eli lyhyesti ja ytimekkäästi laittaa kala kartalle.

– Saaristomereltä löytyy paikallisen kalan myyntipaikkoja, kalastusoppaita, kalastustarvikemyyntiä ja erityiskalastuskohteita, mutta niiden sijainti- ja yhteystietoja ei ole ollut löydettävissä mistään, kertoo hankkeen vetäjä, kalatalousneuvoja Anu Niinikorpi. Yritysten asiakaskunta on koostunut pääasiassa paikallisista asukkaista, mutta tiedossa oli, että satunnaisetkin kesäasukkaat ja matkailijat esimerkiksi Saariston rengastiellä ostaisivat mielellään lähellä kalastettua tai kasvatettua kalaa ja hyödyntäisivät paikallisia palveluja.

Palvelulle oli tarvetta

Kala-alan yrittäjille ja yrityksille tarjottiin mahdollisuutta saada tietonsa verkkosivustolle, josta asiakkaat löytäisivät keskitetysti kala-alaan liittyvien yritysten tiedot sekä muuta saariston palveluihin liittyvää tietoa. Yhteydenotot yrityksiin tapahtuivat puhelimitse.

– Suhtautuminen oli pääasiassa hyvin ystävällistä ja kiinnostunutta; yrittäjälle vaivaton ja maksuton mahdollisuus saada lisää näkyvyyttä otettiin avosylin vastaan, Niinikorpi toteaa.

Kerätyt tiedot toimitettiin Finserve Oy:lle, joka ylläpitää ja tuottaa muitakin matkailuaiheisia Internet-sivustoja sekä nettilehtiä. Finnserven avaamassa palvelussa http://www.finlandarchipelago.com/ oli hankkeen päättyessä kartalla 48 kalanmyyjää ja kalastajaa, 5 kalastustarvikemyyjää, 16 kalastusopasta ja 4 erityiskalastuskohdetta. Sivut ovat suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.

Tiedottaminen tärkeässä roolissa

Finland Archipelago verkkosivujen ja Facebook-sivujen avautumisesta tiedotettiin yrityksiä, jotta ne voisivat jakaa tietoa palvelusta myös omilla sosiaalisen median kanavillaan. Facebook-sivun näkyvyyttä lisättiin ostamalla ensimmäiselle julkaisulle mainosaikaa, jonka ansiosta yli 1 700 ihmistä näki julkaisun. Alueen kunnat ja sanomalehdet saivat omat tiedotteet. Hanke on ollut esillä myös L-S Kalatalouskeskuksen kotisivuilla elokuusta lähtein, ja sitä on markkinoitu yhdistyksen Facebook-sivulla sekä jaettu Twitterissä.

Niinikorpi kertoo, että huhtikuussa käynnistyneen hankkeen aikataulu oli hiukan liian tiukka, mikä johti siihen, että verkkosivuja ei ehditty saada auki aivan matkailukauden alkuun.

– Muiden vetämieni hankkeiden kohdalla aikataulu on ollut väljempi, työskentely yhteistyötahojen kanssa suunnitelmallisempaa ja tiedotus hankkeen etenemisestä tiiviimpää. Olen kokenut, että tämä auttaa hankkeen etenemistä, sillä kuten sanotaan, hyvin suunniteltu on puoliksi tehty.

Hankerahoituksen ja maksatuksen haku sujuvaa

Rahoituksen haun Niinikorpi koki kohtuullisen helpoksi.

– Tämä hanke oli ensimmäinen kosketukseni Hyrrään ja EMKR-hankkeisiin, joten opeteltavaa riitti, mutta Hyrrä ohjasi uutta käyttäjää, ja lisäksi kalatalousaktivaattori vastasi lukuisiin esitettyihin kysymyksiin aina nopeasti. Jouduimme yhden kerran täydentämään hakemusta puutteellisten liitteiden vuoksi.

Maksatusprosessi vaati perehtymistä kirjanpidon järjestämisen osalta, mutta vaikutti Niinikorven mukaan muuten aivan kohtuulliselta ja vaatimukset esimerkiksi liitteiden suhteen ovat järkeenkäyviä ja käytännöllisiä.

– On suuri helpotus maksatushakemuksen laatimisen kannalta, että yleiskuluihin on varattu kiinteämääräinen rahoitus, eikä joka puhelusta, toimistotarvikkeesta tai osuudesta työtilakuluihin tarvitse olla laskelmaa.

Hanke toteutti Saaristomeren kalatalousstrategian painopistettä ”Kalavarojen hyödyntämis- ja jalostusasteen nosto”, ja sille myönnettiin 6 100 euron tuki Saaristomeren kalatalouden toimintaryhmän rahoituskehyksestä.

Hankkeessa luotuja sivuja päivitetään edelleen. Tavoitteena on, että myös alueen muut matkailupalveluorganisaatiot linkittäisivät Finland Archipelago -sivuston omille sivuilleen. Mikäli kala-alan yrittäjä haluaa tietonsa mukaan, yhteystieto löytyy Finland Archipelago -verkkosivuilta. Kannattaa käydä muutenkin tutustumassa, ja käyttää paikallisia palveluja, nyt kun tietää, mistä ne löytyvät!

Kirjoittaja:

Maria Saarinen
kalatalousaktivaattori
Saaristomeren kalatalouden toimintaryhmä
maria.saarinen@sameboat.fi
0400 260 094

Tuet helpottavat kalastajan arkea

Porvoossa sijaitseva Milkari Oy ei ole tyypillinen rakennusfirma, sillä sen toimintaan kuuluu myös kaupallinen kalastus.

Firman toimitusjohtaja Ari Toivoniemi on rakennustöiden ohessa kalastanut ammatikseen jo pari vuosikymmentä, ja viime vuosina hän on ollut 1. luokan ammattikalastaja. Haastattelimme yrityksen kirjanpidosta ja muista paperitöistä vastaavaa kalastajan tytärtä, Milka Toivoniemeä. Hänkin on muutaman kerran talviverkoilla käynyt, vaikka ei kalastajan urasta haaveile.

–  Hydrokopterin kyydissä olen ollut myös, koska se on laitteena jo sen verran hurjan näköinen, Milka naurahtaa

Ari pyytää pääasiassa verkoilla kuhaa, haukea ja ahventa. Kalaa myydään sekä porvoolaiseen kalataloon että suoramyyntinä toimipisteeltä. Paikallisten keskuudessa sana on levinnyt, ja asiakaskunta on uskollista.

–  Kaikki kala menee mitä saadaan, ja enemmänkin menisi, Milka kertoo.

Kalastaja Ari Toivoniemi talviverkoilla. Moottorikelkkaan saatiin EMKR-tukea. Kuva: Milka Toivoniemi

EMKR-tuella tehdyt investoinnit helpottavat arkea

Kalastusta on rakennustöiden ohessa haluttu lisätä, ja Euroopan meri- ja kalatalousrahaston tuet ovat olleet tässä apuna. Tukimahdollisuuksista he lukivat ensin Suomen ammattikalastajaliitto ry:n jäsenpostista, ja alkuvuonna 2017 EMKR-tiedotustilaisuudessa Ari oli saanut lisää tietoa aiheesta. Neuvoja kuultiin myös silloiselta kalatalouden verkostokoordinaattorilta. Tukea on saatu talviverkoilla käymistä varten moottorikelkkaan, sekä saaliin säilömistä varten jäähilekoneeseen. Tulevaisuudessa tukea hyödynnetään mahdollisesti myös trukkiin ja pienkuormaajaan hankintaan. Näitä käytettäisiin saaliin rahtaamiseen veneiltä toimitiloihin, kun ilman koneellista apua työ on melkoisen fyysistä – ja itse kalastajakin alkaa vanha olla.

–  Aluksi tuen hakeminen oli todella hankalaa kaikkine liitteineen, mutta muutaman hakemuksen jälkeen alkaa hakeminen olla jo helppoa.  Vaikka välillä meinaa mennä hermot, niin loppujen lopuksi on kyseessä merkittävistä tukisummista, ja siksi se on vaivan arvoista, Milka toteaa

Oman saaliin jalostusta on myös mietitty, mutta vielä on pysytelty perinteisessä raa’an kalan myynnissä. Rakennusfirman pyörittäminen vie paljon aikaa, mutta ajatus kokonaan kalastajaksi siirtymisestä on ollut haaveissa. Milkari Oy:n kalastuksen tulevaisuuden Milka näkee valoisana, mutta ei voi kaikille ammattia suositella:

–  Pitää olla intohimoa hommaan, että jaksaa kalastaa ammatikseen. Kyseessä on myös todella fyysinen laji. Ammattikalastus taitaakin olla monille elämäntapa. Isänikin olisi varmaan kaikki päivät mieluusti merellä, jos rakennusfirman pyörittäminen antaisi myöten.

 

Milkari Oy:n hankkeet lyhyesti:

Päätökseen saadut hankkeet

  • Moottorikelkka talvikalastusta varten
  • Jäähilekone kalatalouteen
  • EMKR-tuki yhteensä 3326 euroa
  • Yksityisen rahan osuus yhteensä 4392 euroa

Käynnissä olevat hankkeet

  • Trukki ja nosturi
  • Pienkuormaaja kalatalouteen
  • EMKR-tuki yhteensä 21 514,00 euroa
  • Yksityisen rahan osuus yhteensä 32 272,00 euroa

Kaikki hankkeet ovat saaneet tukea toimenpiteestä ”saaliin arvon lisääminen (art. 42; 44.1.e)”.

Luonnonvarakeskus: Kalastus vaikeuksissa – innovaatioista apua kalastajien ahdinkoon

Kotimaisesta kalasta on markkinoilla huutava pula. Hupeneva kalastajakunta ei pysty vastaamaan markkinoiden tarpeisiin. Rannikkokalastus on ongelmissa, ja saaliit ovat supistuneet jo useamman vuoden ajan. Kalastuksen innovaatio-ohjelmista toivotaan ratkaisuja käytännön ongelmiin.

Luonnonvarakeskuksen tiedote 8.2.2018:

 

Rannikkokalastus on suurissa vaikeuksissa. Hylje- ja merimetso-ongelmat kasvavat ja monimuotoistuvat. Leudot talvet korostavat ongelmia. Etelärannikolla ei ole jäätä eikä kala juuri liiku kylmässä avovedessä. Kelirikkoajan piteneminen lyhentää tuottoisaa talvikalastusaikaa niin rannikolla kuin sisävesillä. Hylkeet päivystävät jäättömillä apajilla ympäri vuoden, joten lyhytkin hylkeetön pyyntimahdollisuus on jäänyt pois. Rannikkokalastajat ovat joutuneet siirtymään lähemmäs ranta-alueita, joissa on myös paljon vesistön virkistyskäyttöä.

Kalastajien ongelmiin etsitään toimivia ratkaisuja kalastuksen innovaatio-ohjelmassa. Luonnonvarakeskus (Luke) koordinoi ohjelmassa tutkijoiden ja kalastajien kumppanuusosiota, jossa kehitetään muun muassa hylkeenkestäviä pyydyksiä ja muuttuneeseen ympäristöön sopivia pyyntimenetelmiä.

Avomerisaaliille lisäarvoa

Avomerellä on kalaa riittänyt rannikkoalueita paremmin. Esimerkiksi vuoden 2016 silakkasaalis oli ennätyksellinen ja vuoden 2017 saaliskin lähes yhtä iso. Siitä huolimatta Selkämeren runsasta kalastuskiintiötä ei saatu noina vuosina pyydettyä loppuun. Vuonna 2018 kiintiö on aiempaa pienempi.

Vuonna 2017 silakan kalastuksessa siirryttiin toimijakohtaisten kiintiöiden käyttöön. Pyynnin suunnittelu helpottuu ja kilpakalastus vähenee, kun kalastajat tietävät etukäteen, kuinka paljon itse kullakin on oikeus pyytää.  Silakkasaaliin kokonaisarvo jää vielä vähäiseksi, koska pääosa saaliista käytetään eläinrehujen raaka-aineeksi. Ihmisravinnoksi menee enää 15 prosenttia saaliista, josta viidennes kotimaassa. Ruokasilakan päämarkkinat ovat nykyisin Itä-Euroopan maissa.

– Silakka on suurin kalavaramme ja sen arvoa halutaan tulevaisuudessa nostaa, kertoo tutkija Jari Setälä Lukesta.

Luken, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n ja Turun yliopiston tutkijat sekä kalastuksen asiantuntijat Österbottens fiskarförbundista ja Aktion Österbottenista kehittävät lisäarvotuotteita silakasta ja muista vähäarvoisista kaloista Blue Products -ohjelmassa, joka on myös osa  kalastuksen innovaatio-ohjelmaa.

Sisävesikalastuksessa kehityspotentiaalia

Sisävesikalastajat ovat olleet merikalastajia tyytyväisempiä, vaikka kalakantojen tila vaihteleekin järvialueittain. Järvissä oli vuosina 2016 ja 2017 rannikkoalueita paremmin jäitä. Vain Saimaassa on hylkeitä eikä merimetsojakaan ole sisävesillä vaivaksi asti. Suurin ongelma on ollut muikun pieni koko, koska kysyntää olisi enemmän isommalle muikulle. Kalastajat toivovat, että pienen muikun perkaukseen kehitettäisiin kone. Kalastuksen innovaatio-ohjelmassa panostetaan myös sisävesikalastuksen kehittämiseen.

Lisätietoja:

Kalastuselinkeinon tila: Jari Setälä, Kalastuksen olosuhdekatsaus
Kalastuksen innovaatio-ohjelman kumppanuusohjelma: Ari Leskelä
Lisäarvotuotteita tutkiva Blue Products -ohjelma:  Guy Svanbäck