Muutoksia kaupallisen kalastuksen säännöksiin 1.5.2018 23.4.2018 Maa- ja metsätalousministeriön tiedote 18.4.2018: Muutoksia kaupallisen kalastuksen säännöksiin 1.5.2018 Tässä tiedotteessa kerrotaan kaupallista kalastusta koskevista laki- ja asetusmuutoksista, jotka ovat voimassa 1.5.2018 alkaen. Lohenkalastuksen ennakkoilmoitus Kaupallista lohenkalastusta merialueella harjoittavan kalastusaluksen päällikön tulee tehdä ennakkoilmoitus maihintulon ajasta ja tarkasta paikasta vähintään 30 minuuttia ennen maihin saapumista. Lupaa tulla maihin tätä aikaisemmin voi kuitenkin hakea Rajavartiolaitoksen kalastuksenseurantakeskukselta. Maihintulon tulee tapahtua viimeistään 60 minuutin kuluessa ilmoitetusta ajankohdasta. Ennakkoilmoituksen voi tehdä jo ennen kalastusmatkan alkamista, jos maihintulon pystyy riittävän tarkasti arvioimaan. Ennakkoilmoituksen voi tehdä joko tietokoneella tai älypuhelimella erityisellä selainsovelluksella. Lupaa aikaisempaan maihintuloon voi hakea yksinkertaisesti muuttamalla sovelluksen ehdottamaa maihintuloaikaa aikaisemmaksi. Sovellus antaa vastausviestin, jossa ilmoitetaan, onko lupa aikaisempaan maihintuloon myönnetty vai ei. Sähköinen selainsovellus löytyy samasta Internet-osoitteesta kuin sähköinen saalisilmoituspalvelu: https://saalisilmoitus.mmm.fi. Mikäli sovellus ei ole käytettävissä, ennakkoilmoitus tulee tehdä puhelimitse kalastuksenseurantakeskuksen numeroon +358 294 1036. Lohenkalastuksen ennakkoilmoitusvelvoite koskee rysä- ja ajosiimakalastusta vuosittain 15.4.–30.8. välisenä aikana. Verkkokalastajan ei tarvitse tehdä ennakkoilmoitusta. Velvoite ei koske myöskään sellaista rysäkalastusta, jossa ei ole tarkoitus saada lohta saaliiksi. Muiden kaupallisten kalastajien kuin lohen toimijakohtaisen kalastuskiintiön haltijoiden on vapautettava rysäkalastuksessa saadut lohet. Epäselvissä tapauksissa kalastaja voi selvittää Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, koskeeko ennakkoilmoitusvelvoite hänen harjoittamaansa kalastusta. Edellä sanottu ei vaikuta EU:n säätämiin velvoitteisiin tehdä ennakkoilmoitukset. Esimerkiksi vähintään kahdeksan metrin pituiset kalastusalukset tekevät ennakkoilmoituksen pyydyksestä riippumatta, jos aluksella on vähintään 300 kg turskaa tai yhteensä kaksi tonnia silakkaa ja kilohailia. Myös nämä ennakkoilmoitukset voi jatkossa tehdä samalla sähköisellä ennakkoilmoitus sovelluksella, jota käytetään lohenkalastuksessa.Ennakkoilmoitussovellus sisältää myös mahdollisuuden peruuttaa ennakkoilmoitus. Peruutuksen saa kuitenkin tehdä vain perustellusta syystä, jos kalastusmatka peruuntuu kokonaan esimerkiksi aluksen rikkoontumisen, odotettua kovemman merenkäynnin tai muun yllättävän tehtävän johdosta. Ennakkoilmoitusta ei saa peruuttaa sen takia, että kalastusmatkalla ei ole saatu saalista. Jos kalastusaluksen päällikkö laiminlyö ennakkoilmoituksen tekemisen tai tekee puutteellisen ilmoituksen, Maaseutuvirasto voi määrätä vähintään 300 euron suuruisen rikkomusmaksun. Ilmoitukset rikkomuksista Muutetun lain mukaan valvontaviranomaisen tulee ilmoittaa ilman aiheetonta viivästystä rikkomusepäilystä toimijalle, jota epäillään yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen rikkomisesta. Käytännössä valvontaviranomainen ilmoittaa toimijalle rikkomusepäilystä silloin, kun se on tehnyt päätöksen lähettää ilmoituksen Maaseutuvirastolle seuraamusta koskevan päätöksen tekoa varten. Maaseutuviraston käsitellessä asiaa epäillyllä on mahdollisuus esittää asiasta oma näkemyksensä. Maaseutuvirastossa on edelleen rikkomusepäilyilmoituksia vuosilta 2016-2018 odottamassa käsittelyä. On siis edelleen todennäköistä, että monet kalastajat saavat vanhoista rikkomusepäilyistä kuulemiskirjeen Maaseutuvirastolta ilman, että valvontaviranomaiset ovat ilmoittaneet epäilystä suoraan toimijalle. Saalisilmoitusten tekeminen Alle 10-metrisen kalastusaluksen päällikkö voi vastedes valtuuttaa toisen henkilön tekemään kyseisen aluksen saalisilmoituksen, mikäli kalastusaluksen lisenssinhaltija on antanut tälle henkilölle oikeuden antaa saalisilmoituksia. Lisenssinhaltijan tulee toimittaa kirjallisesti Varsinais-Suomen ELY-keskukselle niiden henkilöiden tiedot ja asema, jotka ovat oikeutettuja antamaan saalisilmoitukset kalastuslisenssinhaltijan kalastusalusten pyytämistä saaliista. Tiedot tallennetaan kalastusalusrekisteriin. Saalisilmoitukset tulee tehdä kuten tähänkin saakka: Kiintiöityjä lajeja (lohi, silakka, turska ja kilohaili) koskeva saalisilmoitus on tehtävä 48 tunnin kuluessa saaliin purkamisen päättymisestä. (Saaliin purkamisen katsotaan päättyneen, kun saaliit on punnittu). Kaikista muista lajeista saalisilmoitus tulee antaa vähintään kalenterikuukausittain seuraavan kalenterikuukauden 20. päivään mennessä. Saaliin punnitseminen muualla kuin satamassa Jos saalista ei punnita sitä aluksesta maihin siirrettäessä, saalis on punnittava 48 tunnin kuluessa aluksen satamaan saapumisesta. Säännössä on muutos sen suhteen, mistä hetkestä 48 tunnin aikaraja lasketaan. Aiemmin aika laskettiin saaliin maihin siirron päättymisestä, 1.5.2018 alkaen aika lasketaan aluksen satamaan saapumisesta. 48 tunnin aikaraja koskee vain tilanteita, joissa punnitusta ei tehdä purkamissatamassa. Muutos ei siis koske niitä tilanteita, joissa kalastusalus odottaa satamassa purkamisen ja punnituksen alkamista, jos saalista ei kuljeteta muualle ennen punnitusta. Ilmoitusvelvollisuus satelliittiseurantajärjestelmää koskevan vapautuksen päättymisestä Jos kalastuslisenssinhaltijalle on myönnetty vapautus velvollisuudesta ottaa käyttöön satelliittiseurantajärjestelmä, hänen tulee ilmoittaa hyvissä ajoin etukäteen Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristö-keskukselle, mikäli vapautuksen myöntämisperusteet päättyvät. Kalastuksen harjoittaminen yli 12-metriä pitkällä aluksella ilman toimivaa VMS-laitetta tai ERS-järjestelmää yli 24 tunnin kalastusmatkoilla tai Suomen aluevesien ulkopuolella on yhteisen kalastuspolitiikan vakava rikkomus, josta määrätään seuraamuksia. ELY-keskus voi myöntää vapautuksen sellaiselle 12–14,9 metriä pitkälle kalastusalukselle, joka harjoittaa toimintaansa yksinomaan Suomen aluevesillä tai joka ei ole merellä koskaan pidempää kuin 24 tuntia. Lisätietoja: Neuvontaa kaupallisen kalastuksen muuttuneista säännöistä antaa Varsinais-Suomen ELY-keskus: Vaasa: Lars Sundqvist +358 295 028 628 Turku: Aki Koskinen +358 295 023 025 Helsinki: Petri Savola +358 295 021 460 Kouvola: Vesa Vanninen +358 295 029 095 etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi
EMKR-tiedotustilaisuuksia rannikolla 16.4.2018 EMKR-tiedotustilaisuuksia rannikolla ELY-keskus järjestää tiedotustilaisuuksia koskien Euroopan meri- ja kalatalousrahaston tukimahdollisuuksia ja kaupallisen kalastuksen valvontaa. Suomenlahden alue: Raasepori Aika/tid: tisdag 17.4.2018 klo 13:30 – 16:30, Paikka/plats: Yrkeshögskolan Novia, Raaseporintie 9 Kotka Aika/tid: torstaina 19.4.2018 klo 13:30 – 16:30 Paikka/plats: Kotkan Merimuseo Vellamo, Tornatorintie 99 Tilaisuus on tarkoitettu kaikille kaupallisille kalastajille sekä Euroopan meri- ja kalatalousrahaston kanssa toimiville. Iltapäivän aikana Varsinais-Suomen ELY-keskus kertoo hankkeiden ja kalastuskiintiöiden ajankohtaisista asioista. Lisäksi ESKO –kalatalousryhmä esittelee omaa toimintaansa. Infotillfälle angående Europeiska havs-och fiiskerifonden (EHFF) samt övervakningen av det kommersiella fisket Tillfället är riktat till alla kommersiella fiskare samt de aktörer och företag som berörs av havs-och fiskerifonden (EHFF). Under eftermiddagen ger Egentliga Finlands NTM-central en överblick om aktuella projekt samt information angående överförbara kvoter. Därtill berättar Södra Finlands Fiskerigrupp ESKO om sin verksamhet. PROGRAM 13:30 Välkomstkaffet 14:00 EHFF: Stödmöjligheterna för företag som verkar inom fiskerinäringen, fiskerichef Kari Ranta-aho, Egentliga Finlands NTM-central 14:45 Nya anvisningar och krav gällande förhandsanmälan samt aktuella ärenden om överförbara kvotsystemet; fiskerimästare Aki Koskinen, Egentliga Finlands NTM-central 15:20 Aktuell information om ESKO fiskerigruppens verksamhet och presentation av projekt, projektchef Esko Taanila – Östersjöns gemensamma säl- och skarvprojekt – gemensam kustportal för yrkesfiske – mästar-gisäll utbildning – ESKO stödmöjligheterna 16:00 Slutdiskussion OHJELMA 13:30 Tervetuloa ja kahvit 14:00 Euroopan meri- ja kalatalousrahaston tukimahdollisuudet kalatalousyrityksille, Tuomas Oikari Varsinais-Suomen ELY-keskus 14:30 Uudet ennakkoilmoitusvaatimukset ja toimijakohtaiset kiintiöt, Aki Koskinen Varsinais-Suomen ELY-keskus 15:20 ESKO kalatalousryhmän kuulumisia ja hanke-esittelyjä, Esko Taanila Etelä-Suomen Kalatalousryhmä ESKO – Itämeren yhteinen hylje- ja merimetsohanke – yhteinen rannikkoportaali – mestari-kisälli koulutus – ESKO kalatalousryhmän tukimahdollisuudet 16:00 Loppukeskustelu Varsinais-Suomi Taivassalo Aika: 18.4. klo 14.30 -> Paikka: Hylkiläntie 45, 23310 Taivassalo, Ketarsalmen kievari Lisätietoja: Ville Turta, Varsinais-Suomen ELY-keskus, ville.turta(at)ely-keskus.fi, puh. 0295 022 679 Perämeri Kemi Aika: 7.5. klo 14-17 Paikka: Kemi kulttuuritalo, Marina Takalonkatu 3, 94100 Kemi Lisätietoja: Iiro Majuri, iiro.majuri(at)oulunseudunleader.fi, puh. 040 7597505
EMKR-tiedotustilaisuuksia rannikolla ELY-keskus järjestää tiedotustilaisuuksia koskien Euroopan meri- ja kalatalousrahaston tukimahdollisuuksia ja kaupallisen kalastuksen valvontaa. Suomenlahden alue: Raasepori Aika/tid: tisdag 17.4.2018 klo 13:30 – 16:30, Paikka/plats: Yrkeshögskolan Novia, Raaseporintie 9 Kotka Aika/tid: torstaina 19.4.2018 klo 13:30 – 16:30 Paikka/plats: Kotkan Merimuseo Vellamo, Tornatorintie 99 Tilaisuus on tarkoitettu kaikille kaupallisille kalastajille sekä Euroopan meri- ja kalatalousrahaston kanssa toimiville. Iltapäivän aikana Varsinais-Suomen ELY-keskus kertoo hankkeiden ja kalastuskiintiöiden ajankohtaisista asioista. Lisäksi ESKO –kalatalousryhmä esittelee omaa toimintaansa. Infotillfälle angående Europeiska havs-och fiiskerifonden (EHFF) samt övervakningen av det kommersiella fisket Tillfället är riktat till alla kommersiella fiskare samt de aktörer och företag som berörs av havs-och fiskerifonden (EHFF). Under eftermiddagen ger Egentliga Finlands NTM-central en överblick om aktuella projekt samt information angående överförbara kvoter. Därtill berättar Södra Finlands Fiskerigrupp ESKO om sin verksamhet. PROGRAM 13:30 Välkomstkaffet 14:00 EHFF: Stödmöjligheterna för företag som verkar inom fiskerinäringen, fiskerichef Kari Ranta-aho, Egentliga Finlands NTM-central 14:45 Nya anvisningar och krav gällande förhandsanmälan samt aktuella ärenden om överförbara kvotsystemet; fiskerimästare Aki Koskinen, Egentliga Finlands NTM-central 15:20 Aktuell information om ESKO fiskerigruppens verksamhet och presentation av projekt, projektchef Esko Taanila – Östersjöns gemensamma säl- och skarvprojekt – gemensam kustportal för yrkesfiske – mästar-gisäll utbildning – ESKO stödmöjligheterna 16:00 Slutdiskussion OHJELMA 13:30 Tervetuloa ja kahvit 14:00 Euroopan meri- ja kalatalousrahaston tukimahdollisuudet kalatalousyrityksille, Tuomas Oikari Varsinais-Suomen ELY-keskus 14:30 Uudet ennakkoilmoitusvaatimukset ja toimijakohtaiset kiintiöt, Aki Koskinen Varsinais-Suomen ELY-keskus 15:20 ESKO kalatalousryhmän kuulumisia ja hanke-esittelyjä, Esko Taanila Etelä-Suomen Kalatalousryhmä ESKO – Itämeren yhteinen hylje- ja merimetsohanke – yhteinen rannikkoportaali – mestari-kisälli koulutus – ESKO kalatalousryhmän tukimahdollisuudet 16:00 Loppukeskustelu Varsinais-Suomi Taivassalo Aika: 18.4. klo 14.30 -> Paikka: Hylkiläntie 45, 23310 Taivassalo, Ketarsalmen kievari Lisätietoja: Ville Turta, Varsinais-Suomen ELY-keskus, ville.turta(at)ely-keskus.fi, puh. 0295 022 679 Perämeri Kemi Aika: 7.5. klo 14-17 Paikka: Kemi kulttuuritalo, Marina Takalonkatu 3, 94100 Kemi Lisätietoja: Iiro Majuri, iiro.majuri(at)oulunseudunleader.fi, puh. 040 7597505
Kalankasvattajaliiton uutiskirje 12.4. 13.4.2018 Lue täältä Suomen kalankasvattajaliiton uusin uutiskirje!
SAKL: Kalaviikko 2018 29.3.2018 Kalaviikon järjestelyvastuussa oli tällä kertaa Suomen Ammattikalastajaliitto ja sen toimitusjohtaja Kim Jordas avasi tilaisuuden, joka järjestettiin 21-23. maaliskuuta Helsingissä. Paikalla oli reilut noin 240 alan toimijaa. Lue alla olevasta linkistä, mitä kaikkea kalaviikolla oli esillä! http://www.sakl.fi/index.php/fi/ajankohtaista/4895-kalaviikko-2018
MMM: Miten kuluttajille saadaan lisää kalaa? 29.3.2018 Maa- ja metsätalousministeriön elinkeinokalatalousyksikön johtaja Risto Lampinen pohtii kalatalouden tulevaisuutta Suomessa: “Merialueen rannikkokalastus on kriisissä. Saalis on romahtanut kahdessa vuodessa neljänneksen tai kolmanneksen riippuen siitä, mitä lajeja lasketaan mukaan. Rannikkokalastusta uhkaa marginalisoituminen, mikäli kalastajamäärät ja saalis yhä pienenevät. Kalastajien näkökulmasta hylkeet vaikeuttavat eniten kalastustoimintaa rikkomalla pyydyksiä ja vahingoittamalla saalista. Sisävesikalastuksessa tilanne vakaampi, mutta nopeaa tuotannon kasvua ei ole odotettavissa muun muassa kalastuslupien vaikean saatavuuden takia. Kuluttajien kysynnän näkökulmasta rannikko- ja sisävesikalastus ovat avainasemassa, sillä ne tuottavat lähes kaiken kuluttajia kiinnostavista kalalajeista kuten muikusta, kuhasta, siiasta, ahvenesta, lohesta, hauesta ja särjestä.” Lue koko blogi osoitteesta http://mmm.fi/blogit/-/blogs/miten-kuluttajille-saadaan-lisaa-kotimaista-kalaa
Ammattikalastajille suunnattu keskustelutilaisuus silakasta järjestettiin 19.3 Naantalissa 26.3.2018 Viimeisen parin vuoden aikana on silakan kalastuksessa tapahtunut merkittäviä muutoksia, ja tästä syystä oli ammattikalastajille järjestetty keskustelutilaisuus, jossa esiteltiin LUKE:n toimesta silakan kantatutkimuksen tilaa ja tuloksia, ja MMM:n kehittämisryhmä aktivoi troolikalastajia kertomaan investointi- ja kehitystarpeistaan. Tilaisuus oli osa tutkimuksen ja kalastuksen kumppanuusohjelmaa. Asia oli havaittu tärkeäksi myös kalastajien taholta ja paikalle Naantalin oli saapunut parikymmentä keskustelijaa. Lue koko juttu SAKL:n sivuilta!
Vielä ehdit ilmoittautua Kalaviikolle 2018! 20.2.2018 Kalaviikolla 21.-23.3. on monipuolinen ja kiinnostava ohjelma sekä puitteet verkostoitumiseen ja muihin alalla toimiviin tutustumiseen. Luvassa on kaksi antoisaa seminaaripäivää täynnä asiaa sekä rentoa yhdessäoloa. Ilmoittaudu nyt! Ilmoittautumalla viimeistään 2.3.2018 varmistat osallistumisesi Kalaviikolle: https://www.lyyti.fi/reg/Kalaviikko_2018_9803/fi Huomaa, että paikkoja on rajallinen määrä! Ohjelman löydät nettisivuilta: http://kalaviikko.fi/index.php/ohjelma
Saaristomeren kala-aitat toi kalan kartalle 13.2.2018 Hankkeen vetäjä, kalatalousneuvoja Anu Niinikorpi L-S Kalatalouskeskuksen “Saaristomeren kala-aitat” -hankkeen tavoitteena oli parantaa Saaristomerellä tarjottavien kala-alan palveluiden näkyvyyttä ja tunnettavuutta eli lyhyesti ja ytimekkäästi laittaa kala kartalle. – Saaristomereltä löytyy paikallisen kalan myyntipaikkoja, kalastusoppaita, kalastustarvikemyyntiä ja erityiskalastuskohteita, mutta niiden sijainti- ja yhteystietoja ei ole ollut löydettävissä mistään, kertoo hankkeen vetäjä, kalatalousneuvoja Anu Niinikorpi. Yritysten asiakaskunta on koostunut pääasiassa paikallisista asukkaista, mutta tiedossa oli, että satunnaisetkin kesäasukkaat ja matkailijat esimerkiksi Saariston rengastiellä ostaisivat mielellään lähellä kalastettua tai kasvatettua kalaa ja hyödyntäisivät paikallisia palveluja. Palvelulle oli tarvetta Kala-alan yrittäjille ja yrityksille tarjottiin mahdollisuutta saada tietonsa verkkosivustolle, josta asiakkaat löytäisivät keskitetysti kala-alaan liittyvien yritysten tiedot sekä muuta saariston palveluihin liittyvää tietoa. Yhteydenotot yrityksiin tapahtuivat puhelimitse. – Suhtautuminen oli pääasiassa hyvin ystävällistä ja kiinnostunutta; yrittäjälle vaivaton ja maksuton mahdollisuus saada lisää näkyvyyttä otettiin avosylin vastaan, Niinikorpi toteaa. Kerätyt tiedot toimitettiin Finserve Oy:lle, joka ylläpitää ja tuottaa muitakin matkailuaiheisia Internet-sivustoja sekä nettilehtiä. Finnserven avaamassa palvelussa http://www.finlandarchipelago.com/ oli hankkeen päättyessä kartalla 48 kalanmyyjää ja kalastajaa, 5 kalastustarvikemyyjää, 16 kalastusopasta ja 4 erityiskalastuskohdetta. Sivut ovat suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Tiedottaminen tärkeässä roolissa Finland Archipelago verkkosivujen ja Facebook-sivujen avautumisesta tiedotettiin yrityksiä, jotta ne voisivat jakaa tietoa palvelusta myös omilla sosiaalisen median kanavillaan. Facebook-sivun näkyvyyttä lisättiin ostamalla ensimmäiselle julkaisulle mainosaikaa, jonka ansiosta yli 1 700 ihmistä näki julkaisun. Alueen kunnat ja sanomalehdet saivat omat tiedotteet. Hanke on ollut esillä myös L-S Kalatalouskeskuksen kotisivuilla elokuusta lähtein, ja sitä on markkinoitu yhdistyksen Facebook-sivulla sekä jaettu Twitterissä. Niinikorpi kertoo, että huhtikuussa käynnistyneen hankkeen aikataulu oli hiukan liian tiukka, mikä johti siihen, että verkkosivuja ei ehditty saada auki aivan matkailukauden alkuun. – Muiden vetämieni hankkeiden kohdalla aikataulu on ollut väljempi, työskentely yhteistyötahojen kanssa suunnitelmallisempaa ja tiedotus hankkeen etenemisestä tiiviimpää. Olen kokenut, että tämä auttaa hankkeen etenemistä, sillä kuten sanotaan, hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Hankerahoituksen ja maksatuksen haku sujuvaa Rahoituksen haun Niinikorpi koki kohtuullisen helpoksi. – Tämä hanke oli ensimmäinen kosketukseni Hyrrään ja EMKR-hankkeisiin, joten opeteltavaa riitti, mutta Hyrrä ohjasi uutta käyttäjää, ja lisäksi kalatalousaktivaattori vastasi lukuisiin esitettyihin kysymyksiin aina nopeasti. Jouduimme yhden kerran täydentämään hakemusta puutteellisten liitteiden vuoksi. Maksatusprosessi vaati perehtymistä kirjanpidon järjestämisen osalta, mutta vaikutti Niinikorven mukaan muuten aivan kohtuulliselta ja vaatimukset esimerkiksi liitteiden suhteen ovat järkeenkäyviä ja käytännöllisiä. – On suuri helpotus maksatushakemuksen laatimisen kannalta, että yleiskuluihin on varattu kiinteämääräinen rahoitus, eikä joka puhelusta, toimistotarvikkeesta tai osuudesta työtilakuluihin tarvitse olla laskelmaa. Hanke toteutti Saaristomeren kalatalousstrategian painopistettä ”Kalavarojen hyödyntämis- ja jalostusasteen nosto”, ja sille myönnettiin 6 100 euron tuki Saaristomeren kalatalouden toimintaryhmän rahoituskehyksestä. Hankkeessa luotuja sivuja päivitetään edelleen. Tavoitteena on, että myös alueen muut matkailupalveluorganisaatiot linkittäisivät Finland Archipelago -sivuston omille sivuilleen. Mikäli kala-alan yrittäjä haluaa tietonsa mukaan, yhteystieto löytyy Finland Archipelago -verkkosivuilta. Kannattaa käydä muutenkin tutustumassa, ja käyttää paikallisia palveluja, nyt kun tietää, mistä ne löytyvät! Kirjoittaja: Maria Saarinen kalatalousaktivaattori Saaristomeren kalatalouden toimintaryhmä maria.saarinen@sameboat.fi 0400 260 094
Tuet helpottavat kalastajan arkea 13.2.2018 Porvoossa sijaitseva Milkari Oy ei ole tyypillinen rakennusfirma, sillä sen toimintaan kuuluu myös kaupallinen kalastus. Firman toimitusjohtaja Ari Toivoniemi on rakennustöiden ohessa kalastanut ammatikseen jo pari vuosikymmentä, ja viime vuosina hän on ollut 1. luokan ammattikalastaja. Haastattelimme yrityksen kirjanpidosta ja muista paperitöistä vastaavaa kalastajan tytärtä, Milka Toivoniemeä. Hänkin on muutaman kerran talviverkoilla käynyt, vaikka ei kalastajan urasta haaveile. – Hydrokopterin kyydissä olen ollut myös, koska se on laitteena jo sen verran hurjan näköinen, Milka naurahtaa Ari pyytää pääasiassa verkoilla kuhaa, haukea ja ahventa. Kalaa myydään sekä porvoolaiseen kalataloon että suoramyyntinä toimipisteeltä. Paikallisten keskuudessa sana on levinnyt, ja asiakaskunta on uskollista. – Kaikki kala menee mitä saadaan, ja enemmänkin menisi, Milka kertoo. Kalastaja Ari Toivoniemi talviverkoilla. Moottorikelkkaan saatiin EMKR-tukea. Kuva: Milka Toivoniemi EMKR-tuella tehdyt investoinnit helpottavat arkea Kalastusta on rakennustöiden ohessa haluttu lisätä, ja Euroopan meri- ja kalatalousrahaston tuet ovat olleet tässä apuna. Tukimahdollisuuksista he lukivat ensin Suomen ammattikalastajaliitto ry:n jäsenpostista, ja alkuvuonna 2017 EMKR-tiedotustilaisuudessa Ari oli saanut lisää tietoa aiheesta. Neuvoja kuultiin myös silloiselta kalatalouden verkostokoordinaattorilta. Tukea on saatu talviverkoilla käymistä varten moottorikelkkaan, sekä saaliin säilömistä varten jäähilekoneeseen. Tulevaisuudessa tukea hyödynnetään mahdollisesti myös trukkiin ja pienkuormaajaan hankintaan. Näitä käytettäisiin saaliin rahtaamiseen veneiltä toimitiloihin, kun ilman koneellista apua työ on melkoisen fyysistä – ja itse kalastajakin alkaa vanha olla. – Aluksi tuen hakeminen oli todella hankalaa kaikkine liitteineen, mutta muutaman hakemuksen jälkeen alkaa hakeminen olla jo helppoa. Vaikka välillä meinaa mennä hermot, niin loppujen lopuksi on kyseessä merkittävistä tukisummista, ja siksi se on vaivan arvoista, Milka toteaa Oman saaliin jalostusta on myös mietitty, mutta vielä on pysytelty perinteisessä raa’an kalan myynnissä. Rakennusfirman pyörittäminen vie paljon aikaa, mutta ajatus kokonaan kalastajaksi siirtymisestä on ollut haaveissa. Milkari Oy:n kalastuksen tulevaisuuden Milka näkee valoisana, mutta ei voi kaikille ammattia suositella: – Pitää olla intohimoa hommaan, että jaksaa kalastaa ammatikseen. Kyseessä on myös todella fyysinen laji. Ammattikalastus taitaakin olla monille elämäntapa. Isänikin olisi varmaan kaikki päivät mieluusti merellä, jos rakennusfirman pyörittäminen antaisi myöten. Milkari Oy:n hankkeet lyhyesti: Päätökseen saadut hankkeet Moottorikelkka talvikalastusta varten Jäähilekone kalatalouteen EMKR-tuki yhteensä 3326 euroa Yksityisen rahan osuus yhteensä 4392 euroa Käynnissä olevat hankkeet Trukki ja nosturi Pienkuormaaja kalatalouteen EMKR-tuki yhteensä 21 514,00 euroa Yksityisen rahan osuus yhteensä 32 272,00 euroa Kaikki hankkeet ovat saaneet tukea toimenpiteestä ”saaliin arvon lisääminen (art. 42; 44.1.e)”.
Luonnonvarakeskus: Kalastus vaikeuksissa – innovaatioista apua kalastajien ahdinkoon 9.2.2018 Kotimaisesta kalasta on markkinoilla huutava pula. Hupeneva kalastajakunta ei pysty vastaamaan markkinoiden tarpeisiin. Rannikkokalastus on ongelmissa, ja saaliit ovat supistuneet jo useamman vuoden ajan. Kalastuksen innovaatio-ohjelmista toivotaan ratkaisuja käytännön ongelmiin. Luonnonvarakeskuksen tiedote 8.2.2018: Rannikkokalastus on suurissa vaikeuksissa. Hylje- ja merimetso-ongelmat kasvavat ja monimuotoistuvat. Leudot talvet korostavat ongelmia. Etelärannikolla ei ole jäätä eikä kala juuri liiku kylmässä avovedessä. Kelirikkoajan piteneminen lyhentää tuottoisaa talvikalastusaikaa niin rannikolla kuin sisävesillä. Hylkeet päivystävät jäättömillä apajilla ympäri vuoden, joten lyhytkin hylkeetön pyyntimahdollisuus on jäänyt pois. Rannikkokalastajat ovat joutuneet siirtymään lähemmäs ranta-alueita, joissa on myös paljon vesistön virkistyskäyttöä. Kalastajien ongelmiin etsitään toimivia ratkaisuja kalastuksen innovaatio-ohjelmassa. Luonnonvarakeskus (Luke) koordinoi ohjelmassa tutkijoiden ja kalastajien kumppanuusosiota, jossa kehitetään muun muassa hylkeenkestäviä pyydyksiä ja muuttuneeseen ympäristöön sopivia pyyntimenetelmiä. Avomerisaaliille lisäarvoa Avomerellä on kalaa riittänyt rannikkoalueita paremmin. Esimerkiksi vuoden 2016 silakkasaalis oli ennätyksellinen ja vuoden 2017 saaliskin lähes yhtä iso. Siitä huolimatta Selkämeren runsasta kalastuskiintiötä ei saatu noina vuosina pyydettyä loppuun. Vuonna 2018 kiintiö on aiempaa pienempi. Vuonna 2017 silakan kalastuksessa siirryttiin toimijakohtaisten kiintiöiden käyttöön. Pyynnin suunnittelu helpottuu ja kilpakalastus vähenee, kun kalastajat tietävät etukäteen, kuinka paljon itse kullakin on oikeus pyytää. Silakkasaaliin kokonaisarvo jää vielä vähäiseksi, koska pääosa saaliista käytetään eläinrehujen raaka-aineeksi. Ihmisravinnoksi menee enää 15 prosenttia saaliista, josta viidennes kotimaassa. Ruokasilakan päämarkkinat ovat nykyisin Itä-Euroopan maissa. – Silakka on suurin kalavaramme ja sen arvoa halutaan tulevaisuudessa nostaa, kertoo tutkija Jari Setälä Lukesta. Luken, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n ja Turun yliopiston tutkijat sekä kalastuksen asiantuntijat Österbottens fiskarförbundista ja Aktion Österbottenista kehittävät lisäarvotuotteita silakasta ja muista vähäarvoisista kaloista Blue Products -ohjelmassa, joka on myös osa kalastuksen innovaatio-ohjelmaa. Sisävesikalastuksessa kehityspotentiaalia Sisävesikalastajat ovat olleet merikalastajia tyytyväisempiä, vaikka kalakantojen tila vaihteleekin järvialueittain. Järvissä oli vuosina 2016 ja 2017 rannikkoalueita paremmin jäitä. Vain Saimaassa on hylkeitä eikä merimetsojakaan ole sisävesillä vaivaksi asti. Suurin ongelma on ollut muikun pieni koko, koska kysyntää olisi enemmän isommalle muikulle. Kalastajat toivovat, että pienen muikun perkaukseen kehitettäisiin kone. Kalastuksen innovaatio-ohjelmassa panostetaan myös sisävesikalastuksen kehittämiseen. Lisätietoja: Kalastuselinkeinon tila: Jari Setälä, Kalastuksen olosuhdekatsaus Kalastuksen innovaatio-ohjelman kumppanuusohjelma: Ari Leskelä Lisäarvotuotteita tutkiva Blue Products -ohjelma: Guy Svanbäck