Tuet varmistavat Suomen omavaraisuuden ja parantavat turvallisuutta – katso oman kuntasi saamat tuet 25.3.2026 Tuet varmistavat Suomen omavaraisuuden ja parantavat turvallisuutta – katso oman kuntasi saamat tuet Ruoantuotantoa ja maaseudun kehittämistä tuettiin viime vuonna 1,94 miljardilla eurolla. Valtaosa rahoituksesta on viljelijätukia, joilla turvataan kotimainen ruoantuotanto. Lisäksi summa sisältää muun muassa maaseudun yritysten ja yhteisöjen investointeja, neuvontakorvausta sekä koulutus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeita. Tuet turvaavat kotimaisen ruoan Suomi on varsin omavarainen ruoan suhteen. Se tarkoittaa, että Suomessa kulutetaan pääosin kotimaassa tuotettua ruokaa. Maatalousyrittäjille maksetaan tukia tuotannon perusteella. Lisäksi maksetaan korvausta ympäristöystävällisistä viljelymenetelmistä ja tuotantoeläinten hyvinvoinnin parantamisesta. Maatilat saavat myös tukea investointeihin, joilla uudistetaan tuotantotiloja ja -laitteita. Viljelijätukien lisäksi kotimaista ruoantuotantoa kehitetään rahoittamalla koulutus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeita sekä maatiloille tarjottavaa neuvontaa. Lisäksi rahoitetaan maataloustuotteita jalostavien pk-yritysten investointeja ja kehittämistä. EU:n maaseuturahoitus on keskeinen elintarvikealan yritysten rahoituslähde. – Maatalouden kannattavuustilanne on ollut pitkään vaikea. Nyt nähtävissä on maatalouden investointien vilkastumista ja myös uusia maatalousyrittäjiä on aloittanut enemmän kuin vuosikausiin. Nuoret viljelijät ovat tulevaisuuden tekijöitä ja maamme omavaraisuus on heidän käsissään. Tuilla kannustetaan uusia yrittäjiä alalle ja kehittämään suomalaista ruoantuotantoa, sanoo erityisasiantuntija Anu Koivisto maa- ja metsätalousministeriöstä. Tutki oman kuntasi saamaa rahoitusta Tukien vaikutukset näkyvät koko Suomessa, sillä 95 prosenttia Suomesta on maaseutua. Tuilla varmistetaan, että myös harvaan asutuilla seuduilla on asumisen ja yrittämisen mahdollisuuksia. Asutut ja aktiiviset maaseutualueet tukevat Suomen kokonaisturvallisuutta. Tuoreesta hakukoneesta voi tutkia, paljonko EU:n maatalous- ja maaseuturahoitusta on saatu omaan kuntaan: www.maaseutuverkosto.fi/kuntakoonti. Hakukoneesta näkee esimerkiksi, paljonko kunnassa on tukea saavia viljelijöitä tai mitä kehittämishankkeilla on tehty. Tukea saaneet yritykset tuovat toimeentuloa paitsi yrittäjille itselleen myös työntekijöille ja välillisesti lisäksi muille alueen yrityksille ja toimijoille. Erilaiset yhteisölliset hankkeet kehittävät maaseudun palveluja ja asumisviihtyvyyttä. Hankkeilla voidaan esimerkiksi edistää kyläturvallisuutta tai parantaa alueen verkkoyhteyksiä. Lähes puolet kaikesta EU-rahoituksesta on maaseutu- ja maatalousrahoitusta Maaseudun ja maatalouden tuet ovat merkittävä osa Suomen saamasta EU-rahoituksesta. Esimerkiksi vuonna 2024 maaseudun ja maatalouden rahoitus muodosti lähes puolet kaikesta Suomen saamasta EU-rahoituksesta. Tuensaajia oli viime vuonna yhteensä 52 146. Tuensaajista 83 prosenttia on maatiloja. Päätökset rahoituksesta tehdään pääasiassa kunnissa ja elinvoimakeskuksissa. Paikalliset Leader-ryhmät valitsevat omalla alueellaan toteutettavat maaseudun kehittämishankkeet. Ruokavirasto on julkaissut tiedot vuonna 2025 maksetuista tuista EU-tukitietojen verkkopalvelussa. Tietoja kokonaan kansallisesti rahoitetuista tuista ei julkaista verkkopalvelussa, koska tukitietojen julkaisemisesta ei ole säädetty kansallisessa lainsäädännössä. Palvelusta löytyvät tiedot EU:n varainhoitovuonna (16.10.2024–15.10.2025) maksetuista tuista. Lisäksi palvelussa on yhteenveto kalenterivuosittain maksetuista tuista. Yhteenvetoon sisältyvät myös kokonaan kansallisesti maksettavat tuet. EU-tukitietojen verkkopalvelu (ruokavirasto.fi) Lisätietoa Usein kysyttyjä kysymyksiä: Maatalouden ja maaseudun tuet – mistä on kysymys? (ruokavirasto.fi) Maa- ja metsätalousministeriön maa- ja kalatalouselinkeino-osaston osastopäällikkö Minna-Mari Kailan blogiteksti: Maaseudun kehittämishankkeet vahvistavat ruokasektorin tulevaisuutta (mmm.fi)
Infotilaisuus kala-alan jäljitettävyydestä kuumensi tunteita 24.3.2026 Kalastusyrittäjille suunnattu YKP:n eräjäljitettävyyttä käsitellyt infotilaisuus herätti voimakkaita tunteita osallistujissa. Teamsissa pidetyssä tilaisuudessa esiteltiin uusia sähköisiä järjestelmiä ja raportointivaatimuksia, joiden tavoitteena on parantaa kalasaaliiden jäljitettävyyttä EU:n yhteisen kalastuspolitiikan (YKP) mukaisesti. Uudistusten taustalla on EU:n pyrkimys torjua laitonta, ilmoittamatonta ja sääntelemätöntä kalastusta sekä varmistaa, että kaikki markkinoille päätyvä kala voidaan jäljittää saaliista kuluttajalle asti. Käytännössä tämä tarkoittaa muun muassa sähköisten saalisilmoitusten, kuljetusasiakirjojen ja eräkohtaisten tunnistetietojen käyttöönottoa koko arvoketjussa. Vaatimukset koskevat sekä merellä että sisävesillä toimivia kaupallisia kalastajia. Monet linjoilla olleet yrittäjät kokivat esitetyt ratkaisut raskaiksi ja kaukaisiksi arjen käytännöistä. Erityistä huolta herättivät lisääntyvä byrokratia, teknisten järjestelmien toimivuus sekä kustannukset pienille toimijoille. Lisäksi esiin nousi kysymyksiä siitä, miten järjestelmät toimivat alueilla, joilla verkkoyhteydet ovat heikot tai katkonaiset. Keskustelu oli ajoittain varsin kriittistä, ja osa osallistujista kyseenalaisti vaatimusten mielekkyydwen. Toisaalta uudistuksessa nähtiin myös mahdollisuuksia: parempi jäljitettävyys voi lisätä kuluttajien luottamusta kotimaiseen kalaan ja helpottaa valvontaa. Ruokaviraston, Elinvoimakeskuksen ja Maa- ja metsätalousministeriön asiantuntijoiden mukaan muutosten tavoitteena on lisätä kalastuksen läpinäkyvyyttä ja kestävyyttä pitkällä aikavälillä. Heidän mukaansa siirtymävaiheeseen on tulossa ohjeistusta ja tukea, mutta yksityiskohdat ovat vielä osin avoinna. Katso tallenne Kalatalousverkoston YouTubesta:
Maa- ja metsätalousministeriö nostaa vesiviljelyinvestointien tukitasoa ilmastonmuutoksen sopeutumiseen liittyvissä hankkeissa 20.3.2026 Maa- ja metsätalousministeriö on ohjeistanut elinvoimakeskuksia tuen enimmäismääristä liittyen investointeihin, joilla vesiviljely-yritykset sopeutuvat ilmastonmuutoksen aiheuttamiin haasteisiin. Ilmastonmuutoksen sopeutumiseen liittyviin investointeihin on tarpeen voida myöntää enintään 50 % tukea. Lämpimät säät ja kuivuus ovat viime vuosina vaikeuttaneet erityisesti sisävesien kalankasvatusta. Sisävesillä tuotetaan poikaset sekä ruokakalan kasvatukseen että luonnonvesien kalanistutuksiin, minkä vuoksi sisävesien kalankasvatuksen vaikeudet heijastuvat laajasti koko kalatalousketjuun aina merialueen kalankasvatuksesta jalostukseen sekä uhanalaisten kalakantojen säilytystoimiin ja istutuksiin. Ilmastonmuutoksen sopeutuminen edellyttää investointeja, joilla voidaan suojata kaloja korkeilta lämpötiloilta ja kuivuuden aiheuttamilta vaikutuksilta. Tarvittavat investoinnit ovat kuitenkin kalliita, ja monien yritysten taloudellinen tilanne on heikentynyt ilmastonmuutoksen seurauksena. Tarvittavat investoinnit ovat kalatalouden kehittämisen kannalta strategisesti tärkeitä ja edellyttävät korkeampaa tukitasoa. Korotetulla tukitasolla pyritään varmistamaan, että ilmastonmuutokseen sopeutumista tukevat investoinnit voidaan toteuttaa nopeasti ja tehokkaasti, jotta kotimaisen kalankasvatuksen jatkuvuus ja kalaraaka-aineen saatavuus voidaan turvata myös tulevaisuudessa. Ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi tehtäviksi investoinneiksi voidaan katsoa seuraavat toimet: veden lämpötilan alentamisen mahdollistavat investoinnit, syvänneputkien rakentaminen, veden riittävyyden turvaaminen esim. kierrättämällä, patoamalla tai uudelleen johtamalla, hapetusjärjestelmien rakentaminen ja merikasvatuksessa tuotannon siirtäminen viileämmille alueille.
Kevään Kalaparlamentit pureutuvat mm. kalan ensiostoon ja suoramyyntiin 17.3.2026 Kalatalousverkoston kevään 2026 Kalaparlamenteissa tarkastellaan kahta ajankohtaista teemaa: kalan ensiostoa sekä kalastajien ja ostajien välistä yhteistyötä. Tilaisuudet tarjoavat käytännönläheistä tietoa, esimerkkejä ja keskustelua alan toimijoille.Kalaparlamentit järjestetään Teamsissa, ja niihin voi osallistua avoimesti ilman ennakkoilmoittautumista.22.4.2026 klo 14Kalan ensiosto – mitä pitää tietää?Ensimmäisessä tilaisuudessa keskitytään kalan ensiostoon ja siihen liittyviin velvoitteisiin.Mitä ensiostajarekisteri tarkoittaa? Milloin siihen tulee rekisteröityä? Entä miten ensiosto käytännössä toimii?Tilaisuudessa Elinvoimakeskuksen asiantuntija käy läpi ensioston keskeiset periaatteet ja vastaa osallistujien kysymyksiin. Tämä on hyvä mahdollisuus selkeyttää usein epäselviksi koettuja käytäntöjä ja varmistaa, että oma toiminta on säädösten mukaista.28.5.2026 klo 14Kalan suoramyynti ja yhteistyöKevään toisessa Kalaparlamentissa siirrytään käytäntöön: miten kala saadaan liikkumaan kalastajalta ostajalle?Tilaisuudessa pohditaan mm.:– miten kalastaja löytää ostajan– miten kauppa löytää paikallisen kalastajan– millaisia yhteistyömalleja on jo käytössäLisäksi esitellään ammattikalastaja.fi-palvelua ja kuullaan käytännön kokemuksia kalastajien ja kalakauppiaiden yhteistyöstä.Mukaan keskustelemaanKalaparlamentit ovat matalan kynnyksen tilaisuuksia, joissa yhdistyvät asiantuntijatieto ja avoin keskustelu. Mukaan ovat tervetulleita kalastajat, kalanostajat, jalostajat, viranomaiset sekä kaikki aiheesta kiinnostuneet.Tilaisuuksiin voi osallistua tulevaisuudessa samasta Teams-linkistä: https://bit.ly/kalaparlamenttiAikaa on varattu noin kaksi tuntia, mutta keskustelut päätetään, kun asiat on käsitelty.Tervetuloa mukaan keskustelemaan ja kehittämään alan käytäntöjä yhdessä!
“Setelituki ei ole seteli laisinkaan, vaan kertakorvaus” – aihe puhutti Kalaparlamentissa 13.3.2026 Kalatalousverkosto järjesti 12.3.2026 Setelitukiparlamentin, jossa käsiteltiin EMKVR-ohjelman uusia setelitukia ja niiden käytännön soveltamista kalatalousalalla. Tilaisuuden alustuksen piti ylitarkastaja Pirkka Hyssälä (Lounais-Suomen Elinvoimakeskus). Setelituet ovat kalatalousalalle suunnattu uusi tukimuoto, jonka tavoitteena on tukea toiminnan kehittämistä tai uuden yritystoiminnan aloittamista. Kyseessä on kertakorvaukseen perustuva tukimuoto pieniin kehittämishankkeisiin. Tilaisuudessa korostettiin, että tukipäätöksessä määritellyt hankkeen tulokset kannattaa lukea tarkkaan, sillä juuri niiden toteutuminen ratkaisee tuen maksatuksen. Tilaisuuden alustus on katsottavissa tallenteena: https://youtu.be/8HzQOYbI0ZQ. Pirkan esitys puolestaan löytyy TÄÄLTÄ. Mitä setelituilla voi tehdä? Setelituet on tarkoitettu pieniin kehittämishankkeisiin, joissa kehitetään toimintaa tai kokeillaan uutta liiketoimintaa. Myönnettävä tuki 5 000–10 000 €, eli hankkeen koko 6 666,66 € – 13 333,33 €. Tuki perustuu kertakorvausmalliin, jossa tuki maksetaan hankkeen toteutumisen perusteella kerralla hankkeen päätyttyä. Välimaksatuksia ei ole, ja hankkeen tulosten tulee toteutua tukipäätöksen mukaisesti. Setelituet eivät ole varsinaisia investointitukia. Kalatalouden investoinneille on olemassa omat tukimuodot. Tuki kohdistuu kehittämistoimiin, kuten asiantuntijapalveluihin, koulutukseen tai toiminnan kokeiluun. Esimerkiksi pelastautumispuku voi olla hyväksyttävä kustannus, mutta pyydysinvestoinnit eivät yleensä kuulu tuen piiriin. Pyydysten ja kalastusalusten vuokraus puolestaan on mahdollista kokeilu- ja käynnistystuilla. Erilaisia setelimalleja kalatalousalalle Tilaisuudessa esiteltiin neljä uutta setelimallia. Innovaatio- ja kehittämishankkeetTarkoitettu uusien tuotteiden, palveluiden tai toimintatapojen kehittämiseen.– uusien tuotteiden, palveluiden tai prosessien kehittämiseen– ulkopuolisten asiantuntijapalveluiden hankinta– innovaatio- ja kehittämistoimintaan liittyvien tilojen, laitteiden ja koneiden vuokrat ja mahdolliset matkakulut– enintään 75 % kustannuksista– tuki enintään 7 500 €– yritykselle enintään 1 hanke vuodessa Pienet kunnostushankkeetTarkoitettu kalataloudellisesti merkittäviin kunnostustoimiin, kuten kutualueiden kunnostukseen tai virtavesiesteiden poistamiseen.– hankkeella täytyy olla kalataloudellista vaikutusta– mm. kunnostusten suunnitteluun tai toteutukseen, kunnostuksissa tarvittavan materiaalin ja tarvikkeiden hankintaan– samaan kohteeseen ja käyttötarkoitukseen vain kerran Kalastuksen kokeiluhankeTarkoitettu kalastuksen yritystoiminnan kokeilemiseen.– kustannukset voivat muodostua pienhankinnoista ja toimitilojen, kalastusalusten, pyydysten, kalastusoikeuksien koneiden ja laitteiden vuokrista tai käyttömaksuista– koulutus tai muu osaamisen hankinta– tuki enintään 5 000 € (75 %)– hankkeen kesto enintään 1 vuosi– samalle hakijalle vain kerran Kalastuksen käynnistyshankeTarkoitettu kalastusyrityksen käynnistämiseen.– Ehdot tuelle samankaltaiset kuin kokeiluhankkeissa– tuki enintään 10 000 € (75 %)Käynnistystukea voi hakea myös kokeiluhankkeen jälkeen, mutta se ei ole pakollinen jatkovaihe. Tilaisuudessa nousseita kysymyksiä Tilaisuudessa käytiin läpi myös käytännön tilanteita, joita tukien hakemisessa voi tulla vastaan.Huom: Jokainen tukihakemus arvioidaan erikseen. Tilaisuudessa esiin nousseet esimerkit ja tulkinnat ovat suuntaa antavia – epäselvissä tilanteissa kannattaa olla yhteydessä Elinvoimakeskukseen tai oman alueen Kalaleader-ryhmään. Voiko kustannuksia syntyä ennen hakemuksen jättämistä?Ei. Kustannuksia tai sopimuksia ei voi syntyä ennen kuin hakemus on jätetty vireille.Korvaako tuki omaa työtä?Ei. Hakijan oma työ ei ole tukikelpoinen kustannus.Voiko tukea hakea yrityksen toiminnan kehittämiseen, joka ei liity suoraan kalastukseen?Mahdollisesti kyllä, jos kyseessä on kalatalousyrityksen toiminnan kehittäminen.Voiko kokeilu-/käynnistystukea hakea, jos on jo tehnyt saalisilmoituksia?Jos kalastustoimintaa on harjoitettu jo laajemmin, kokeilutuki ei välttämättä ole mahdollinen. Jos hakija on harjoittanut kaupallista kalastusta satunnaisesti ja siitä saadut tulot pienet, tuki voi olla mahdollinen.Voiko kokeilu- ja käynnistystuen saada samana vuonna?Kyllä, mutta hankkeet eivät voi olla samanaikaisia.Voiko tukea käyttää koulutukseen tai osaamisen hankintaan?Kyllä. Esimerkiksi kalastajan mukana oppiminen tai alan koulutukset voivat olla mahdollisia. Erilaiset oleelliset kurssit, jotka liittyvät kalastustoimintaan (EA, hygieniapassi…) voivat olla tällaisia. Ajokortti tai uuden ajokorttiluokan hankinta on ei todennäköisesti tule kyseeseen. Kurssin/koulutuksen tulee liittyä vahvasti kalataloustoimintaan.Voiko yrityksen perustamismaksuja rahoittaa tuella?Ei, yrityksen perustamismaksut eivät ole tukikelpoisia kustannuksia.Voiko kalastuslupia tai kalastonhoitomaksuja sisällyttää hankkeeseen?Todennäköisesti kyllä, jos ne liittyvät hankkeen toteuttamiseen. Nämä ovat kuitenkin oleellinen osa kalastustoimintaa.Maksetaanko tuki etukäteen?Ei. Kuten muissakin EMKVR-hankkeissa, tuki maksetaan jälkikäteen hankkeen toteutumisen perusteella. Setelituissa käytössä on kertakorvausmalli, jossa ratkaisevaa on hankkeen toteutuminen ja tukipäätöksessä määritelty lopputulos. Maksatuksen yhteydessä hakijan tulee osoittaa, että hankkeen tuotokset ovat toteutuneet päätöksen mukaisesti. Hakemuksen tueksi suunnitelmapohja EMKVR-hankehakemusta varten on laadittu valmiita suunnitelmapohjia, joita voi hyödyntää hakemuksen valmistelussa. Pohjat löytyvät täältä: https://merijakalatalous.fi/emkvr/tuen-hakeminen/ohjeita-tuen-hakemiseen/
Silakan DNA-tutkimus eriytti Perämeren ja liitti Selkämeren ja pääaltaan 11.3.2026 Ruotsissa yliopistot ja tutkimuslaitokset ovat selvittäneet rannikolta pyydettyjen silakoiden geneettistä alkuperää. Tulokset ovat vahvistaneet vanhoja kalastajien ja tutkijoiden käsityksiä, jotka oli välillä jo kuopattu uusien teorioiden alta. Näkyvimpiä geenikartan uusia varmistuksia ovat Perämeren silakkapopulaation geneettinen erilaisuus Selkämeren kantaan nähden, ja toisaalta Selkämeren ja Tukholman eteläpuolisen rannikon populaation samanlaisuus. Jälkimmäinen havainto taas liittää nykyisen pääaltaan populaation tiiviisti Selkämeren silakoihin. Kuva linkitetty suoraan Uppsalan yliopiston tutkimuksesta kertovalta sivustolta. Kuva: Jake Goodall/Uppsala universitet Geneetiikka löysi myös selkeän eron kevät- ja syyskutuisten silakoiden välille, vaikka välillä vallalla ollut teoria esittikin erojen johtuvan ympäristötekijöistä ja parvikäyttäytymisestä. Samalla tosin vanhakin teoria sai vahvistusta. Osoittautui että silakka voi sopeuttaa kutuaikansa muun parven kutukäyttäytymiseen, eli syys- tai kevätkutuiset yksilöt voivat menestyksekkäästi vaihtaa parvea. Ruotsalaisten tutkimusten ohessa vahvistui, että Tukholman saaristossa tunnettu ”tyrnisilakka” on geneettisesti oma, keskikesällä kuteva populaatio. Tällä silakkapopulaatiolla arvioidaan olevan mahdollisesti tärkeä rooli silakan sopeutumisessa lämpevään Itämereen. Silakkatutkimusta tiivisti mainiosti myös ruotsalainen kalastusalan uutisia ja mielipiteitä välittävä Svenssons Nyheter . Suomalaiset geenitutkimukset alkamassa Myös Suomessa aiotaan tarkentaa silakkapopulaatioiden perimää geenitesteillä, paljastaa Luonnonvarakeskuksen silakkatutkija Jari Raitaniemi. – Tutkimuksella saadaan lisätietoa silakkakantojen erilaisuudesta myös itä-länsi -akselin suunnassa, iloitsee Raitaniemi. Tehty ruotsalainen selvitys paljastaa erityisesti Ruotsin rannikon suuntaisen tilanteen, joten lisätietoa tarvitaan. – On suunniteltu myös koko Itämerta kattavia tutkimuksia. Tutkimusten tulokset tosin ovat arvoitus, eli voidaanko ja halutaanko niitä käyttää kalastuksen säätelyyn, ja jos käytetään niin mitä se käytännössä tarkoittaa, pohtii Raitaniemi. Geenitutkimukset käytännössä vahvistavat tai oikaisevat aiempia tietoja ja oletuksia eri kannoista. Raitaniemen mielessä ovat erityisesti vanhat morfologiset eli kalojen ulkomuotoon perustuvat tutkimukset, joiden perusteella tunnistettiin useita eriytyneitä kantoja. Tuon jälkeen uusi teoria hylkäsi jaottelut, mutta nyt näyttääkin siltä, että geenitekniikka tuo jälleen nuo erot esiin. – Olennaista on se mitä tapahtuu seuraavaksi eli mitä tiedolla tehdään. Vaikuttaa ilmeiseltä, että ruotsalaisen tutkimuksen perusteella ainakin yksi tavoite voi olla näiden populaatioiden erillinen suojelu, mikä saattaisi vaikeuttaa kalastusmahdollisuuksia, ennakoi Raitaniemi.
Kutsu Nuori viljelijä -kyselytutkimukseen 11.3.2026 Kutsu Nuori viljelijä -kyselytutkimukseen Oletko nuori maatalousyrittäjä? Haluamme kuulla ajatuksiasi yritystoimintasi nykytilanteesta, tulevaisuuden suunnitelmistasi sekä suomalaisen ruoantuotannon merkityksestä Olemme toteuttamassa vuonna 2026 viestintäkampanjaa, jonka tavoitteena on lisätä suomalaisten viljelijöiden ja kotimaisen ruoan arvostusta sekä kertoa maatalouden merkityksestä yhteiskunnalle ja huoltovarmuudelle. Kampanjassa nostamme esiin erityisesti nuorten maatalous- ja puutarha-alan yrittäjien merkitystä suomalaisen ruoantuotannon tulevaisuuden turvaajina. Osallistu Nuori viljelijä -kyselyyn 20.3.2026 mennessä. Kyselyyn vastaamiseen menee noin 10 minuuttia. Vastaajien kesken arvomme kaksi 100 euron arvoista S-ryhmän lahjakorttia. Lämmin kiitos ajastasi, nostetaan yhdessä nuorten viljelijöiden ääni kuuluviin! Kampanjan toteuttaa EU:n maatalous- ja maaseuturahoitus yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriön, Ruokaviraston ja elinvoimakeskusten kanssa. Vastaaminen on anonyymia ja tutkimuksen tuloksia käytetään kampanjan viestinnässä. Yhteystiedot kerätään vain arvonnan suorittamista varten ja poistetaan sen jälkeen. Lisätietoja: Tekniset kysymykset tutkimuksesta: Ville Haikola, ville.haikola(a)questor.fi Viestintäkampanja: Meri Kiikkala, meri.kiikkala(a)gov.fi Vastaa Nuori viljelijä -kyselyyn
Satamien rahoitustarve yllätti jälleen 2.3.2026 Uusin julkisille kalasatamille suunnattu rahoitushaku päättyi perjantaina (27.2026). Hakuun kertyi lopulta 18 hakemusta ympäri Suomea, joissa haettava tuki ylitti tuplasti haettavaksi asetetun miljoonan euron rahoituskehyksen. Siltaharjun kalasatama on Porttipahdan tekojärven kalasatama Sodankylässä. Kuva: E. Koivumäki. Lapin Elinvoimakeskuksen johtava kalatalousasiantuntija Jari Leskinen paljastaa, että kierroksen suurin rahoituksen hakija on Siltaharjun kalasataman peruskunnostushanke Sodankylässä, joka lehtitietojenkin mukaan on yli 900 000 euron hanke kokonaisarvoltaan.Kaikkiaan Lapin elinvoimakeskuksen alueelta tuli 8 rahoitushakemusta. Rahoituskierroksen seuraavaksi suurin hakija oli Uudenkaupungin kalasatama, jonka hanketta niin ikään esiteltiin paikallislehdessä. Uudenkaupungin hankkeen kokonaiskustannus on määritetty noin 300 000 euroon.Lounais-Suomen elinvoimakeskuksen alueelta tuli hakuun 6 rahoitettavaa hankehakemusta. Loput 4 hankehakemusta suuntautuivat Itä-Suomen elinvoimakeskukseen. Kaikkiaan mainituista 18 hankkeesta alle 10 000 euron pieniä hankkeita on kolme, ja yli 100 000 euron isohkoja hankkeita – yllä mainitut huomioiden – oli kahdeksan. Kaikkiaan siis suunniteltujen investointien ja kehittämishankkeiden kokonaisbudjetti olisi 2,8 miljoonaa euroa, ja niihin tarvittava tuki 2,24 miljonaa euroa.
Selkämeren Jäästä Omega Shippingin ainoa omistaja 27.2.2026 Westfjord-troolaria operoivan Oy Omega Shipping Ab:n omistus on keskittynyt kokonaan suomalaiseksi. Jo aiemmin pääomistajana ollut Selkämeren Jää Oy on ostanut osakekannan loppuosan virolaiselta Baltfish OÜ:ltä. Osakekauppa on solmittu 27.2.2026. Toinen uudistus Omega Shippingille on kotipaikan vaihtuminen Kaskisista Uuteenkaupunkiin. Käytännössä tämä muutos ei ole iso, sillä Westfjord on viime vuosina landanut saaliinsa muutenkin Selkämeren Jään pakastamon yhteyteen Uuteenkaupunkiin. ”Täysi omistus antaa meille selkeän rakenteen ja vahvistaa kokonaisuuden hallintaa. Tämä on luonnollinen askel yhtiöidemme kehityksessä”, selventää Selkämeren Jään ja Omega Shippingin toimitusjohtaja Henri Lomppi. Omega Shippingin troolari Westfjord on purkanut saaliinsa Uudenkaupungin Suukariin jo pitkään.
Maaseudun ja saariston asukkaiden näkemyksiä haetaan luonnon tilan parantamiseen ja ennallistamisen toteutukseen 25.2.2026 Maaseudun ja saariston asukkaiden näkemyksiä haetaan luonnon tilan parantamiseen ja ennallistamisen toteutukseen Kansallisen ennallistamissuunnitelman valmistelu etenee. Nyt kerätään maaseudun ja saariston asukkaiden näkemyksiä valmistelun tueksi. Miten luonnon tilan parantaminen vaikuttaa elinvoimaan, työhön, omistajuuteen ja arkeen maaseudulla ja saaristossa? Suomessa valmistellaan kansallista ennallistamissuunnitelmaa osana EU:n toimia luonnon monimuotoisuuden vahvistamiseksi. Luonnon tilan parantamisen toimet koskettavat monia maaseudulla ja saaristossa: maan- ja metsänomistajia, maataloustuottajia, kalastajia, urakoitsijoita, luonto- ja matkailuyrittäjiä, yhdistyksiä sekä vakituisia ja osa-aikaisia asukkaita. Avoimen “Elpyykö luonto – vahvistaako se maaseudun ja saariston elinvoimaa?” -verkkokeskustelun avulla kerätään maaseudun ja saariston asukkaiden näkemyksiä muun muassa siitä, millä edellytyksillä luonnon tilan parantamisen tavoitteet ja toimet koetaan oikeudenmukaisiksi ja toteuttamiskelpoisiksi. Verkkokeskustelu jatkaa ja syventää syksyllä 2025 saatuja tuloksia maaseutuvaikutusten arvioinnista ja ennallistamisen tilaisuuksista. ”Maaseutuvaikutusten arvioinnissa ja viime syksyn tilaisuuksissa saimme arvokasta tietoa ja näkemyksiä ennallistamisen vaikutuksista. Ennallistaminen voi tarkoittaa monilla alueilla muutoksia nykyisiin toimintatapoihin. Se voi tuoda maaseudulle ja saaristolle uusia mahdollisuuksia, kuten uutta osaamista, yrittäjyyttä ja yhteistyötä eri elinkeinojen välillä. Samalla siihen liittyy myös kysymyksiä ja huolia esimerkiksi kustannuksista ja työvoiman saatavuudesta”, toteaa kansallisesta maaseutupolitiikasta maa- ja metsätalousministeriössä vastaava Antonia Husberg. “Avointa vuoropuhelua tarvitaan ja tiivistä yhteistyötä eri toimijaryhmien kesken. On tärkeää, että vaikutuksista keskustellaan laajasti ja että eri näkökulmat otetaan mukaan jo valmisteluvaiheessa”, täydentää ennallistamissuunnitelman maatalousympäristöjä ja pölyttäjiä koskevasta valmistelusta maa- ja metsätalousministeriössä vastaava Joel Rouvavuori. Uudenlainen moderoitu keskustelu- osallistu viimeistään 24.3. Keskustelu käydään anonyymisti ja moderoidusti Voxit-osallistumisalustalla 25.2.–24.3.2026. Se perustuu väittämiin, joita osallistujat voivat äänestää ja täydentää omilla näkökulmillaan. Omia väitteitä voi lisätä 10.3. saakka. Osallistujat näkevät reaaliaikaisesti, mistä ollaan samaa ja mistä eri mieltä. Tavoitteena on mahdollistaa rakentava ja moniääninen keskustelu sekä tuottaa päätöksenteon tueksi jäsenneltyä tietoa siitä, miten luonnon tilan parantaminen ja ennallistaminen koetaan eri puolilla Suomea ja eri kohderyhmien näkökulmasta maaseudulla ja saaristossa. Keskustelun tulokset julkaistaan 14.4. ja niitä hyödynnetään suunnitelman valmistelussa sekä kansallisen maaseutu- ja saaristopolitiikan työssä. Keskustelun toteuttavat kansallinen maaseutupolitiikka, maa- ja metsätalousministeriö, Luonnonvarakeskus, Elinvoimakeskusten ilmastoyksikkö ja valtion kestävän kehityksen yhtiö Motiva Oy. Motiva ja Luonnonvarakeskus moderoivat keskustelua. Osallistu keskusteluun 25.2.–24.3.2026: Keskustelun verkkoalusta: Elpyykö luonto – vahvistaako se maaseudun ja saariston elinvoimaa? Keskustelun tietosivu Näin osallistut Voxit-keskusteluun ohje Lisätiedot: Antonia Husberg, kansallisen maaseutupolitiikan pääsihteeri, neuvotteleva virkamies maa- ja metsätalousministeriö, maaseutupolitiikka/maaseutuvaikutusten arviointi Puh. 029 516 2033, etunimi.sukunimi@gov.fi Joel Rouvavuori, erityisasiantuntija, maa- ja metsätalousministeriö, ennallistaminen Puh. 029 516 2091, etunimi.sukunimi@gov.fi Hilkka Vihinen, maaseutupolitiikan professori, Luonnonvarakeskus, maaseutuvaikutusten arviointi Puh. 029 532 6633, hilkka.vihinen(at)luke.fi Antti Miettinen, ilmastoasiantuntija Elinvoimakeskusten valtakunnallinen ilmastoyksikkö Puh. 050 46 83 771, antti.miettinen(at)elinvoimakeskus.fi Tiina Rintanen, viestintäpäällikkö Motiva, keskustelun moderointi Puh. 050 467 9382 tiina.rintanen(at)motiva.fi Linkkejä: Maaseutuvaikutusten arviointi Ennallistamisen maaseutuvaikutusten arviointi: Kansallisen ennallistamissuunnitelman laadintaa tukeva raportti Ennallistamisasetus Tulevaisuuden turvemaat -kiertue saavutti tavoitteensa: ymmärrys ennallistamisesta lisääntyi valmistelijoilla ja sidosryhmillä (MMM:n tiedote 12.11.2025) Tilaa ennallistamisen uutiskirje
