Jo markka-ajoista maaseudun tukena – Hämeen Leader-ryhmät juhlistivat kolmekymppisiä

Suomen liityttyä Euroopan unionin jäseneksi 1995 alkoi eri puolilla maata Leader-ohjelmien valmistelu, ja hieman myöhemmin maa- ja metsätalousministeriö valitsi ensimmäiset Leader-ryhmät syyskuun alussa 1996. Nyt kolmea vuosikymmentä myöhemmin Suomen 53 Leader-ryhmää juhlistavat kukin omalla tavallaan ja tahollaan merkkivuotta kuluvan vuoden aikana.

Kun viestikapula saapui Kanta-Hämeeseen, toteuttivat Leader-ryhmät Linnaseutu ry, LounaPlussa ry ja EMO ry juhlavuoden kunniaksi omalla viikollaan Löydä Leader -tempauksen piilottamalla ympäri maakuntaa tuotepaketteja rahoitettuihin kohteisiin.

– Löydä Leader -tempaus onnistui mukavasti ja saimme kiitosta erityisesti tuotepaketin syötävästä sisällöstä. Halusimme Leader-juhlinnan lisäksi nostaa esiin paikallisia tuottajia tulevan Lähiruokapäivänkin kunniaksi. Hämeessä ruoka yhdistää monenlaisia tekijöitä ja kehittäjiä, tempauksen ideoinut Linnaseutu ry:n viestintäsuunnittelija Karita Soittila kertoo tyytyväisenä.

Viikkoa aiemmin juhlavuotta viettänyt Päijänne-Leader ry juhlisti syntymäpäiviä Päijät-Hämeessä kahden avoimen tilaisuuden merkeissä, kun Leader-tukea monipuolisesti hyödyntäneellä Heinola DiscGolfPark Worldilla eli ”Kippiksellä” vietettiin perhepäivää ja Anianpellon suurmarkkinat Vääksyssä kokosivat väkeä yhteen. Lisää upeasta Kippiksen frisbeegolfunelmasta ja Päijänne-Leader ry:n tuesta voit lukea maaseutu.fi-sivustolta täältä. Lisäksi Päijät-Hämeessä pyöreitä vuosia juhlistettiin myös entisten ja nykyisten hallituslaisten ja jäsenten yhteisessä kiitosillassa.

– Viikon aikana pääsimme kohtaamaan tuttuja ja uusia kasvoja, kuulemaan tarinoita paikallisesta tekemisestä ja näyttämään konkreettisesti, mitä Leader-rahoituksella on vuosien varrella saatu aikaan alueemme kylissä, yhteisöissä ja yrityksissä. Leader on ennen kaikkea ihmisten kokoisia ideoita, paikallista yhteistyötä ja uskoa siihen, että omaa kotiseutua voi kehittää yhdessä, Päijänne-Leader ry:n toiminnanjohtaja Anu Taipale kiteyttää.

Jotain uutta, jotain pysyvää

Kanta-Hämeen Leader-ryhmien väki kokoontui juhlaviikolla yhteen Hämeenlinnan Rengossa sijaitsevalle ja Linnaseudun tukemalle Kuittilan kodalle muistelemaan menneitä vuosia ja Leader-työtä.

– Jos miettii kolmea kulunutta vuosikymmentä, niin digitaalinen muutos on ollut valtava – sekä meille toimistolla että asiakkaille, kun paperilomakkeista on siirrytty verkkoon, jo 25 vuotta Leader-toiminnassa mukana ollut EMO:n toiminnanjohtaja Esko Pietari sanoo.

Toisaalta kaikki ei ole muuttunut, sillä neuvonta on edelleen keskeinen osa Leader-työtä.

– Lienemme viimeisiä rahoituksenmyöntäjiä, jotka ottavat henkilökohtaisesti asiakkaita yhä edelleen vastaan, Linnaseudun toiminnanjohtajana pitkään palvellut Jussi Pakari pohtii.

Juuri kohtaamisista ja hanketoimijoiden omistautumisesta löytyykin Leader-työn suola.

– Palkitsevimpia hetkiä työssä on, kun ihmisten kanssa onnistuu saavuttamaan luottamuksen, jolloin pyöreän pöydän ääressä jutellaan muustakin kuin hankeasioista ja uskalletaan kysyä niitä ”tyhmiäkin kysymyksiä”, vaikka eihän sellaisia oikeasti olekaan. On myös mahtavaa nähdä se ylpeys, jolla hanketoteuttajat projektiinsa suhtautuvat, olipa hanke sitten minkäkokoinen tahansa, LounaPlussan hankeneuvoja Elina Hujanen virkkoo.

”Eikä kukaan ollut ennen kuullut Leaderista eikä ohjelmapohjaisesta yhteiskehittämisestä”

Paikallisen maaseudun kehittämisen historia Hämeessä on pitkä. Leader-ohjelman toimeenpano päästiin aloittamaan osuuskunta-muotoisena vuonna 1997 yhtenä Suomen mukaan valituista reilusta paristakymmenestä ensimmäisestä alueesta.

– Se oli markka-aikaa eikä kukaan ollut ennen kuullut Leaderista eikä ohjelmapohjaisesta yhteiskehittämisestä, hämäläisen Leader-toiminnan ensimmäinen toiminnanjohtaja Pia Niemikotka muistelee kolmen vuosikymmenen takaista.

Uuden äärellä oli moni, tekemistä paljon.

– Tehtävämme oli toimeenpanna EU:n hyväksymää paikallistalouden kehitysohjemaa kentältä nousevien aloitteiden kautta. Hallintomalli piti luoda ministeriön, aluehallinnon sekä osuuskunnan hallituksen kanssa, ja asukkaat ja yritykset piti saada mukaan toimeenpanemaan konkretiaa, Niemikotka jatkaa.

Niemikotkan mukaan ohjelmakauden puolivälissä päätettiin alue jakaa ja hakea jatkoa seuraavalle kaudelle kahtena uutena alueena.

– Kollegani Hämeen Liisa otti vastuulleen Päijät-Hämeen ja minä Hämeenlinnan seudun, Niemikotka muistelee.

Vuosien saatossa Leader-kartta ja rajat ovat menneet jonkin verran uusiksi. Tätä nykyä Hämeen maakunnissa toimii neljä Leader-ryhmää, joista Linnaseutu toimii Hämeenlinnan seudulla, LounaPlussa Lounais-Hämeessä Forssan seudulla, EMO Riihimäen seudulla sekä Uudellamaalla ja Päijänne-Leader laajasti Päijät-Hämeessä ja Mäntyharjulla entisen Pertunmaan kunnan alueella. Historiallisesti hämäläisten Leader-ryhmien keskinäinen yhteistyö on ollut jopa poikkeuksellisen vahvaa.

Tukimarkoista euroiksi – tälläkin rahoituskaudella jo kymmenisen miljoonaa maaseudun eteen

Leader-ryhmien myöntämä tuki on todellista lähirahoitusta oman alueen eri toimijoille yrityksistä yhdistyksiin. Päätökset tuettavista kohteista tehdään paikallisia lähellä, ja varat jäävät aidosti lähelle ja oman alueen eduksi – vain tukimarkat ovat vaihtuneet euroiksi.

– Kolmekymmentä vuotta sitten kyläläiset miettivät mahdollisuutta saada kylätalolle tietokone ja nettiyhteys yhteiseen käyttöön ja kylälle jopa kotisivut. Nyt mietitään, kuinka käyttää tekoälyä kylän kehittämiseen. Ajat ja tekniikka muuttuvat, mutta yhteisöllisyys ja asukkaiden tahto oman yhteisönsä kehittämiseen pysyy, pitkään Hämeen Leader-ryhmien kanssa ja Hämeen maaseudun kehittämisen parissa työskennelleet asiantuntijat Antti Pitkänen ja Tuija Hippeläinen elinvoimakeskuksesta miettivät.

Tälläkin rahoituskaudella Hämeen Leader-ryhmät ovat tukeneet maaseudun yhteisöjä ja yrityksiä yhteensä jo miltei kymmenen miljoonan euron edestä. Lista on pitkä ja joukkoon mahtuu paljon tärkeää työtä: on lasten ja nuorten harrastusten tukemista, lähiympäristön ja vesistöjen kunnostamista, turvallisuustekoja sydäniskureista pelastusvesijetin hankintaan ja kyläradioihin sekä yritysten investointeja ja kehittämistä.

– Leader-ryhmät ovat todellakin juhlavuotensa ansainneet. Vuosien saatossa on ollut iloa päästä näkemään läheltä, millä intohimolla ja rautaisella osaamisella ryhmät toimivat oman alueensa eteen. Onnea siis kolmekymppiselle Leader-toiminnalle! maaseutuviestinnän koordinaattori Tomi Majuri toteaa.

* Leader-rahoitus koostuu EU:n (43 %) ja Suomen valtion (37 %) osuuksien lisäksi alueen kuntien (20 %) osuuksista. Päijänne-Leader ry:n toiminta-alue ulottuu myös Etelä-Savon puolelle ja EMO ry:n Uudellemaalle, joten osa rahoituskauden tukisummasta on ohjautunut myös naapurimaakuntien hyväksi. Kanta-Hämeen Leader-ryhmät toimivat Sisä-Suomen elinvoimakeskuksen alueella ja Päijänne-Leader Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksen alueella. EMO ry juhlii kolmekymppisiä vielä uudelleen myös Uudenmaan ryhmien kanssa.

Lisätietoja tukimahdollisuuksista paikalliseen kehittämiseen ja Leader-ryhmät toiminta-alueineen:

Eteläisen maaseudun osaajat EMO ry (Loppi, Hausjärvi, Riihimäki, Tuusula, Järvenpää, Hyvinkää, Nurmijärvi, Vantaa, Espoo), toiminnanjohtaja Esko Pietari, emo@emory.fi, p. 050 573 2972

LounaPlussa ry (Forssa, Tammela, Ypäjä, Jokioinen, Humppila), toiminnanjohtaja Tuula Kallioinen, tuula.kallioinen@lounaplussa.fi, p. 050 583 4715

Linnaseutu ry (Hattula, Hämeenlinna, Janakkala), toiminnanjohtaja Jussi Pakari, toimisto@linnaseutu.fi, p. 041 468 8300

Päijänne-Leader ry (Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Kärkölä, Lahti, Orimattila, Padasjoki, ent. Pertunmaa Mäntyharjun kunnassa, Sysmä), toiminnanjohtaja Anu Taipale, anu.taipale@paijanne-leader.fi, p. 040 764 2462

Kaksi ehdokasta Pirkanmaalta Euroopan parhaiden maaseutuhankkeiden kilpailuun

Turvallisuus- ja ensiaputaitoja erityistä tukea tarvitseville

Special Rescue -toiminnan kehittäminen ja skaalaus Pirkanmaan alueella -hanke mahdollisti sopimuspalokuntien tarjoaman palokuntaharrastuksen myös erityistä tukea tarvitseville nuorille ja aikuisille. Illon VPK:n kehittämä toimintamalli tarjoaa esimerkiksi lievästi kehitysvammaisille ja neuropsykiatrisia haasteita omaaville mahdollisuuden harjoitella turvallisuus- ja ensiaputaitoja sekä toimia aktiivisena osana yhteisöä.

Hankkeessa perustettiin uusia Special Rescue -osastoja sopimuspalokuntiin, koulutettiin ohjaajia ja luotiin valtakunnallinen kouluttajaverkosto. Tuloksena syntyi helposti monistettava toimintamalli, joka on herättänyt kiinnostusta niin Suomessa kuin kansainvälisesti.

Special Rescue -hanke osoitti, että turvallisuus kuuluu kaikille ja että erityistä tukea tarvitsevat voivat olla yhteisöissään aktiivisia toimijoita ja auttajia. Se valittiin ehdolle maaseutualueiden sosioekonominen rakenne -kilpailusarjaan. EU:n maaseuturahoitusta hankkeelle myönsi Sisä-Suomen elinvoimakeskus.

Ratkaisu lasikuituveneiden kierrätykseen ja järviluonnon suojeluun

Osuuskunta Kukkian Kasvattamon toteuttamassa Lasikuituvenehylkyjen kierrätyshankkeessa puututtiin kasvavaan ympäristöongelmaan keräämällä hylättyjä lasikuituveneitä Kukkiajärven rannoilta. Hylätyistä veneistä irtoaa mikromuoveja ja lasikuituhiukkasia, jotka kuormittavat vesistöjä ja voivat päätyä osaksi ravintoketjua.

Hankkeessa kehitettiin helposti monistettava toimintamalli lasikuituvenehylkyjen keräämiseen ja kierrättämiseen sekä arvokkaan järviluonnon suojelemiseen. Sadat paikalliset vapaaehtoiset kartoittivat venehylkyjen sijainteja, poistivat niitä luonnosta ja toimittivat sementtiteollisuuden raaka-aineeksi. Samalla kerättiin tutkimusaineistoa lasikuituveneiden ympäristövaikutuksista sekä laadittiin oppaita vastaavien keräyskampanjoiden toteuttamiseksi muualla.

Lasikuituvenehylkyjen kierrätyshanke osoitti, kuinka paikallinen yhteisö voi konkreettisilla teoilla suojella arvokasta järviluontoa ja vähentää ympäristöön päätyvän muovijätteen määrää. Hanke valittiin ehdolle ympäristönsuojelu-kilpailusarjaan. EU:n maaseuturahoitusta hankkeelle myönsi Leader-ryhmä Pirkan Helmi ry.

Kilpailu ratkeaa joulukuussa

ARIA-kilpailun järjestää Euroopan maaseutuverkosto (EU CAP Network). Jäsenmaiden lähettämien ehdokkaiden joukosta valitaan yhteensä 24 finalistia. Kilpailun voittajat julkistetaan joulukuussa 2026 Brysselissä.
Lisäksi kaikkien hankkeiden kesken järjestetään yleisöäänestys, jossa kuka tahansa voi äänestää suosikkihankettaan. Tuomaristo myöntää myös sukupolvenvaihdokset ja maaseudun uudistuminen -palkinnon (Generational Renewal Award) yhdelle finalistihankkeelle.

Kilpailun tavoitteena on nostaa esiin maaseudun ja maatalouden innovatiivisia ratkaisuja sekä lisätä näkyvyyttä maatalouden ja maaseudun kehittämiselle. Vuoden 2026 teemana on tasa-arvo.

Lisätietoja hankkeista

• Special Rescue -toiminnan kehittäminen ja skaalaus Pirkanmaan alueella
• Lasikuituvenehylkyjen kierrätyshanke

Yhteyshenkilöt

Lasikuituvenehylkyjen kierrätyshanke
Leena Ilmola, +358 40 545 4265, leena@ilmola.fi

Special Rescue -hanke
Markku Salminen, +358 456 765 702, salminenmarkkusakari@gmail.com

ARIA-kilpailu
Laura Pekkala, +358 295 036 220, laura.pekkala@elinvoimakeskus.fi

Nyt etsitään Euroopan parhaita maatalous- ja maaseuturahoitteisia hankkeita – Suomi esittää finalisteiksi kahdeksaa hanketta

Suomalainen hankeosaaminen on perinteisesti menestynyt hyvin koko EU:n laajuisessa Agricultural & Rural Inspiration Awards (ARIA) -kilpailussa, jossa juhlistetaan parhaita EU:n maatalous- ja maaseuturahoitusta saaneita hankkeita.

Kilpailu on Euroopan maaseutuverkoston (EU CAP Network) järjestämä ja sen tavoitteena on lisätä maatalouden ja maaseudun kehittämisen näkyvyyttä EU:ssa, esitellä vaikuttavimpia maaseudun innovatiivisia ratkaisuja sekä tuoda Euroopan laajuista näkyvyyttä hankkeille ja yritysten investoinneille, jotka ovat saaneet EU:n maaseuturahoitusta.

Vuoden 2026 kilpailun teemana on tasa-arvo. Tämän vuoden kilpailu tuo jälleen näkyväksi EU:n maatalous- ja maaseuturahoitteisten hankkeiden vaikutuksia ruokaturvan vahvistamisessa, ympäristön kestävyyden parantamisessa sekä maaseutualueiden sosiaalisen ja taloudellisen elinvoiman tukemisessa.

Tutustu ehdokkaisiin

Hankkeet kilpailevat neljässä eri kategoriassa, ja finalisteiksi on tarjolla monipuolinen kirjo maatalouden ja maaseudun kehittämiseen, ympäristöön, turvallisuuteen ja hyvinvointiin liittyviä innovaatioita.

Älykäs ja kilpailukykyinen maatalous (Smart & competitive agriculture)

Tässä kategoriassa kisaavat hankkeet, jotka edistävät älykästä, kilpailukykyistä, kestävää ja monipuolista maataloussektoria varmistaen pitkän aikavälin ruokaturvan.

Etäpatologia lähipalveluna nautatiloille

Etäpatologia-hankkeessa kehitetään uudenlaista palvelumallia, jossa eläinlääkäri tekee kuolleelle eläimelle raadonavauksen suoraan tilalla ja patologi määrittää löydösten ja jatkonäytteiden perusteella etänä diagnoosin. Etäpatologin avulla nautatilat voivat hyödyntää patologin asiantuntemusta sijainnistaan riippumatta.

Uusi toimintamalli helpottaa kuolleisuuden ja sairauksien syiden selvittämistä erityisesti alueilla, joista eläinten kuljettaminen tutkimuksiin on hankalaa tai kallista.

Hankkeesta hyötyvät alkutuottajat, eläimet, elinkeino, kuluttajat sekä ympäristö. Hanke edistää eläinten terveyttä ja hyvinvointia, ruuantuotannon kannattavuutta, maatilojen kilpailukykyä, tuotannon kestävyyttä sekä yhteistä terveyttä.

Tutustu hankkeen tietoihin maaseutuverkosto.fi-osoitteessa. Etäpatologia-hanke on valtakunnallinen eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden hanke (EIP-hanke).

Hankkeelle rahoitusta myönsi Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus.

Agropilotti – Tee-se-itse automaattiohjaus

Hankkeessa koulutettiin viljelijöitä rakentamaan edullisia automaattiohjauslaitteita ja tarkkoja paikannustukiasemia, joiden ansiosta myös vanhemmat traktorit voidaan varustaa senttimetrintarkalla ohjauksella ilman kalliita kaupallisia järjestelmiä. Tavoitteena oli tehdä täsmäviljelystä saavutettavaa kaiken kokoisille tiloille ja vahvistaa viljelijöiden digiosaamista.

Hankkeessa viljelijät rakensivat itse automaattiohjauslaitteita ja RTK-tukiasemia käytännön työpajoissa eri puolilla Etelä-Pohjanmaata. Tulokset ylittivät odotukset: alueelle syntyi 33 tukiaseman verkosto, joka mahdollistaa erittäin tarkan paikannuksen laajalla alueella. Hankkeen tulokset voidaan jakaa teknologisiin, taloudellisiin, ympäristöllisiin ja osaamispääomaa kasvattaviin hyötyihin. Automaattiohjauksen avulla voidaan muun muassa vähentää polttoaineen kulutusta ja ja alentaa torjunta-aineiden sekä muiden maatalouskemikaalien hukkaa, mikä johtaa suoriin säästöihin viljelijöille.

Lue lisää hankkeen tavoitteista ja tuloksista SEAMK:n sivuilta.
Hankkeelle rahoitusta myönsi Etelä-Pohjanmaan elinvoimakeskus.

Ympäristönsuojelu (Environmental protection)

Sarjassa kisaavat hankkeet, jotka edistävät ympäristön kestävyyttä, torjuvat ilmastonmuutosta, tukevat luonnon monimuotoisuutta ja edistävät vihreää elpymistä.

Vapaa Virtaankoski III – pohjakynnys, ennallistamisen ja kunnostamisen mahdollistaja

Hankekokonaisuuden tavoitteena on ollut kehittää Virtaankoskesta luonnoltaan sekä kalastoltaan elpyvä, Suomen toiseksi suurimman järven eli Päijänteen kalastoon ja eliöekosysteemiin positiivisesti vaikuttava, vetovoimainen ja monimuotoinen luonto-, virkistys- ja matkailukohde osana Salpausselkä UNESCO Global Geoparkia sekä alueen ja paikallista matkailutarjontaa.

Virtaankoski on oiva esimerkki tärkeästä ympäristöteosta sekä mallikappale monipuolisesta ja pitkäjänteisestä kehittämistyöstä, johon rahoitusta on myöntänyt niin Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus kuin Leader-ryhmä, muiden yksityisten ja julkisten rahoituslähteiden lisäksi.

Tuloksena Virtaankosken ennallistaminen voitiin toteuttaa: pato on purettu, koski vapautettu virtaamaan ja vaelluskaloille avattu yhteys lisääntymisalueille. Alueelle on luotu laajat poikastuotantoalueet, jotka vahvistavat erittäin uhanalaisten kalakantojen elinvoimaa.

Tavoite on nyt saavutettu muun muassa EU:n maaseuturahoituksen tuella, ja suurin voittaja on luonto – flora ja fauna, vaelluskalat, linnusto ja eliöstö. Lue lisää hankkeesta.

Lasikuituvenehylkyjen kierrätyshanke

Hankkeessa puututtiin kasvavaan ympäristöongelmaan keräämällä luonnosta hylättyjä lasikuituveneitä Kukkiajärven rannoilta. Hylätyistä veneistä irtoaa mikromuoveja ja lasikuituhiukkasia, jotka kuormittavat vesistöjä ja voivat päätyä osaksi ravintoketjua.

Hankkeessa paikalliset asukkaat kartoittivat venehylkyjen sijainteja, ja luonnosta poistettiin yhteensä 54 käytöstä poistettua venettä kierrätettäväksi sementtiteollisuuden raaka-aineeksi.
Työhön osallistui lähes sata vapaaehtoista. Samalla kerättiin tutkimusaineistoa lasikuituveneiden ympäristövaikutuksista sekä laadittiin oppaita vastaavien keräyskampanjoiden toteuttamiseksi muualla.

Hanke kehitti uuden, helposti monistettavan toimintamallin venehylkyjen keräämiseen ja kierrättämiseen. Se osoittaa, kuinka paikallinen yhteisö voi konkreettisilla teoilla suojella arvokasta järviluontoa ja vähentää ympäristöön päätyvän muovijätteen määrää.

Lue lisää hankkeesta maaseutuverkosto.fi-sivuilta.

Hankkeelle rahoitusta myönsi Leader-ryhmä Pirkan Helmi ry.

Hiililounas

Hiililounas-hankkeessa kehitettiin keinoja lisätä kotimaisten kasviproteiinien käyttöä ruokapalveluissa ja vähentää samalla lounasruokailun ilmastovaikutuksia. Hankkeessa laadittiin ensimmäistä kertaa hiilijalanjälkilaskelmat kolmelle kotimaiselle kasviproteiinille, härkäpavulle, herneelle ja öljyhampulle.

Hankkeessa kehitettiin 18 reseptiä, jotka täyttävät ravitsemussuositukset, sydänmerkkivaatimukset ja sopivat suurkeittiöiden käyttöön. Reseptit testattiin yhdeksässä lounasravintolassa. Tulokset olivat erinomaisia: yli 85 prosenttia asiakkaista valitsisi Hiililounas-resepteillä toteutettuja annoksia uudelleen. Reseptit koettiin maukkaiksi ja toimiviksi, ja moni ravintola halusi ottaa ne pysyvään käyttöön.

Hanke kokosi työpajoihin viljelijät, ravitsemusasiantuntijat ja ruokapalvelutoimijat. Hankkeen tulokset koottiin Parempia proteiineja lounaslautaselle -oppaaseen, joka tarjoaa ruokapalveluille konkreettisia työkaluja kasvipohjaisten, ilmastoviisaiden annosten suunnitteluun ja toteutukseen.

Hiililounas-hanke on esimerkillinen osoitus siitä, kuinka tieteellinen tutkimus, käytännön keittiötyö ja vastuullisuusviestintä voivat yhdistyä vaikuttavaksi kokonaisuudeksi, joka edistää ilmastokestävää ruokakulttuuria Suomessa.

Lisää tietoa hankkeesta Turun Yliopiston sivuilta.

Hankkeelle rahoitusta myönsi Lounais-Suomen elinvoimakeskus.

Maaseutualueiden sosioekonominen rakenne (Socio-economic fabric of rural areas)

Tähän sarjaan ehdolle on asetettu hankkeet, jotka vahvistavat maaseudun taloudellista kestävyyttä Euroopassa, edistävät sosiaalista osallisuutta innovatiivisin tavoin, tukevat maatalouden digitalisaatiota ja vahvistavat maaseudun yrittäjien ja yritysten asemaa.

Special Rescue -toiminnan kehittäminen ja skaalaus Pirkanmaan alueella

Special Rescue -hankkeessa mahdollistettiin perinteinen sopimuspalokuntien tarjoama palokuntaharrastus myös erityistä tukea tarvitseville nuorille ja aikuisille. Illon VPK:n kehittämä toimintamalli tarjoaa esimerkiksi lievästi kehitysvammaisille ja neuropsykiatrisia haasteita omaaville mahdollisuuden harjoitella turvallisuus- ja ensiaputaitoja sekä toimia aktiivisena osana yhteisöä.

Hankkeen aikana perustettiin uusia Special Rescue -osastoja sopimuspalokuntiin, koulutettiin ohjaajia ja luotiin valtakunnallinen kouluttajaverkosto. Toimintaa toteutettiin kursseina, leireinä ja säännöllisinä harjoituksina yhteistyössä kansalaisopistojen kanssa. Tuloksena syntyi toimiva ja helposti monistettava toimintamalli, joka on herättänyt kiinnostusta niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Hanke osoittaa, että turvallisuus kuuluu kaikille ja että erityistä tukea tarvitsevista voi tulla autettavien sijaan myös auttajia.

Illon VPK:n Special Rescue -toiminnasta tehtiin Yleisradion toimesta televisiosarja.

Hankkeelle rahoitusta myönsi Sisä-Suomen elinvoimakeskus.

Lue lisää hankkeesta maaseutuverkosto.fi-sivuilta.

Inarin turvalliset kylät

Inarissa kehitettiin ainutlaatuinen toimintamalli, joka vahvistaa harvaan asuttujen kylien turvallisuutta ja varautumista pitkien välimatkojen arktisessa ympäristössä. Hankkeessa laadittiin yhteistyössä pelastuslaitoksen kanssa turvallisuussuunnitelmat 13 kylälle, ja samalla asukkaat pääsivät itse tunnistamaan alueensa turvallisuushaasteita ja kehittämistarpeita.

Kylissä järjestettiin turvallisuuspäiviä, ensiapu- ja alkusammutuskoulutuksia sekä harjoituksia kadonneen etsinnästä, vesiturvallisuudesta ja häiriötilanteisiin varautumisesta. Hankkeen tuloksena syntyi pysyvä toimintamalli, jossa kyläläiset, viranomaiset ja paikalliset yhteisöt tekevät yhteistyötä turvallisuuden parantamiseksi. Samalla asukkaiden osaaminen, omatoiminen varautuminen ja yhteisöllisyys vahvistuivat, mikä lisää koko alueen kriisinkestävyyttä tulevaisuudessa.

Lue lisää hankkeesta Inarin kylän verkkosivuilta.

Hankkeelle rahoitusta myönsi Leader Pohjoisin Lappi ry ja Lapin elinvoimakeskus.

Sukupuolten välinen tasa-arvo (Gender equality)

Metsästä hyviä hetkiä – Liiketoiminnan kehittämishanke

Imatralainen yrittäjä Taru Astikainen rakensi Metsäterapiakeskuksesta uudenlaisen innovatiivisen palvelualustan, joka tarjoaa laaja-alaisia hyvinvointipalveluja hyödyntäen luonnon monimuotoisuutta ja terveys- ja hyvinvointialan asiantuntijaosaamista. Toiminnan avulla metsistä ja muista luontoympäristöistä on luotu hyvinvointia tukevia palveluja niin paikallisille asukkaille, yrityksille kuin matkailijoillekin.

Toisin kuin perinteisessä metsäteollisuudessa, joka perustuu puiden kasvatukseen ja korjuuseen sekä kaadetun puutavaran muokkaamiseen, Metsäterapiakeskuksen liiketoiminta perustuu metsien ja muiden luonnonympäristöjen hyödyntämiseen vahingoittamatta tai muuttamatta niitä oleellisesti.

Liiketoiminnan kehittämisen rinnalla Saimaalle rakennettiin ekologisia retkimajoja suositun pyöräilyreitin varrelle. Aurinkoenergialla toimivat pienet majoitusmökit tarjoavat matkailijoille uudenlaisen tavan kokea järvi- ja metsäluonto läheltä. Hanke on luonut uusia mahdollisuuksia luonto- ja hyvinvointimatkailulle sekä osoittanut, kuinka metsää voidaan hyödyntää kestävästi myös ilman perinteistä metsäteollisuutta.

Hankkeen rahoittajat Leader Kärki ry ja Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus.

Voittajat julkaistaan joulukuussa

Jäsenmaiden lähettämien ehdokkaiden joukosta valitaan yhteensä 24 finalistia. Kilpailun voittajat julkistetaan joulukuussa 2026 Brysselissä.

Lisäksi kaikkien hankkeiden kesken järjestetään yleisöäänestys sekä sukupolvenvaihdokset ja maaseudun uudistuminen -palkinto (Generational Renewal Award).

Yleisöäänestyksessä eurooppalaiset pääsevät äänestämään omaa suosikkiaan. Sukupolvenvaihdokset ja maaseudun uudistuminen -palkinto myönnetään tuomariston valinnalla finalistihankkeelle, joka on erityisen ansiokkaasti onnistunut sitouttamaan nuoria maaseudulla, kehittämään heidän osaamistaan sekä luomaan laadukkaita työ- ja yrittäjyysmahdollisuuksia maaseutualueille.

Suomi on menestynyt kilpailussa aiempina vuosina. Viime vuonna hienot hankkeet jäivät finaalipaikatta, mutta vuonna 2024 finaalissa nähtiin useampi suomalainen hanke ja Recycling Farm Plastics voitti ympäristönsuojelu-sarjan.

Viime vuoden tunnelmiin voit palata Euroopan maaseutuverkoston sivustolla.
Tutustu myös vuoden 2024 voittotunnelmiin.