KYMPPI-kehittämisohjelma hakee uusia hankeideoita kaudelle 2026–2028 30.1.2026 Kalatalouden ympäristöohjelma KYMPPI valmistelee uutta ohjelmakautta vuosille 2026–2028, ja nyt etsitään kalastajilta, alan toimijoilta ja verkostoilta ideoita ohjelman sisältöihin sekä mahdollisia toteuttajia mukaan kehittämistyöhön. KYMPPI keskittyy parantamaan kalavarojen elinvoimaisuutta, tuottoa ja kestävää hyödyntämistä sekä tukemaan kalojen luontaisen lisääntymisen edellytyksiä. Ohjelmassa rahoitetaan ja toteutetaan valtakunnallisesti vaikuttavia kehittämistoimia yhdessä eri toimijoiden kanssa. Millaisia ideoita nyt haetaan? Toiveena ovat erityisesti: Valtakunnalliset tai laajasti yleistettävissä olevat kehittämisideat Kalatalouden käytännön haasteet, pullonkaulat tai kehittämistarpeet Havainnot kalaston tilasta, kalastuksen toimivuudesta tai ympäristötekijöistä Ideat, joilla on selkeä yhteys kalavarojen kestävään hyödyntämiseen tai lisääntymisedellytysten parantamiseen Myös paikallisista haasteista voi lähteä liikkeelle, kunhan ne ovat yleistettävissä tai sovellettavissa laajemmin. Aiemmalla kaudella KYMPIN sisältöihin on noussut kentältä esiin esimerkiksi ankeriaan ylisiirtoihin liittyviä teemoja. Keneltä ideoita ja avauksia toivotaan? Ammattikalastajat Kalatalouden yritykset ja järjestöt Kehittämishankkeiden toteuttajat Tutkijat ja asiantuntijat Alueelliset ja valtakunnalliset verkostot Idean ei tarvitse olla valmis hankesuunnitelma, myös ajatukset, havainnot ja alustavat avaukset ovat tervetulleita. Mihin ja milloin ideat toimitetaan? Ideoista ja toiveista voi olla suoraan yhteydessä KYMPPI-kehittämisohjelman vetäjään:Nico AlioravainenLuonnonvarakeskusnico.alioravainen@luke.fi Yhteydenotot viimeistään helmikuun puolivälissä. Tarvittaessa on mahdollista sopia myös erillinen keskustelu tai Teams-tapaaminen, jossa ajatuksia voi käydä yhdessä läpi.
Vesiviljelyn kehittämisohjelman Kalaparlamentti kokosi ajankohtaiset teemat ympäristövaikutuksista kalaterveyteen 29.1.2026 28.1.2026 järjestetyssä Kalaparlamentissa pureuduttiin vesiviljelyn kehittämisohjelman (VEKE) ajankohtaisiin kysymyksiin. Tilaisuuden avasi ja illan isäntänä toimi Jouni Vielma (Luonnonvarakeskus), joka vastaa vesiviljelyn kehittämisohjelman kokonaisuudesta. Avauspuheenvuorossa korostui tutkimuksen, tiedon hyödyntämisen ja käytännön toimijoiden välinen yhteistyö vesiviljelyn kehittämisessä. Illan aikana kuultiin useita mielenkiintoisia ja toisiaan täydentäviä esityksiä ympäristövaikutuksista, kalojen hyvinvoinnista ja kalaterveydestä. Esitykset ja keskeiset nostot Janne Ropponen (Syke)FICOS-parviajot kalankasvatuksen ympäristövaikutuksistaEsityksessä käytiin läpi FICOS-mallinnuksen käyttöä vesiviljelyn ympäristövaikutusten arvioinnissa ja sitä, miten mallinnustuloksia voidaan hyödyntää päätöksenteon tukena. ESITYS. Markus Kankainen (Luonnonvarakeskus)Ympäristövaikutuksiin liittyvän tiedon hyödyntäminen – tilannekatsausPuheenvuorossa tarkasteltiin, millaista ympäristötietoa vesiviljelystä on saatavilla ja miten sitä voidaan käyttää toiminnan kehittämisessä ja ohjauksessa. ESITYS. Anna Maria Eriksson-Kallio (Ruokavirasto)Terve Kala -kirja ja kalankasvattajien koulutuksetEsityksessä esiteltiin Terve Kala -kirjan uusi, päivitetty versio, kirjan sähköisen version voi käydä lataamassa täältä: https://jukuri.luke.fi/items/c6354a52-ef39-4f02-8c1c-fd50eda75847. Kirja kokoaa keskeistä tietoa kalaterveydestä ja hyvinvoinnista vesiviljelyn tueksi. Ruotsinkielinen versio on tulossa lähiaikoina. Lisäksi esiteltiin tuleva kalankasvattajille suunnattu kalaterveyskoulutus, joka järjestetään 2.2. Teamsissa, lisätietoja Kalankasvattajaliiton sivuilta: https://kalankasvatus.fi/tulevat-tapahtumat/kalojen-hyvinvointikoulutus/. ESITYS. Essi Lindroth (Turun yliopisto)Kirjolohen sydänterveyden kartoitusEsityksessä käytiin läpi tutkimustuloksia kirjolohen sydänterveyteen liittyen ja pohdittiin sydänterveyden merkitystä kalan hyvinvoinnille ja tuotannon kestävyyteen. ESITYS. Jonna Hänninen (Luonnonvarakeskus)RAS-kasvatetun kirjolohen hyvinvointi ja jatkokasvatus merelläPuheenvuorossa käsiteltiin RAS-järjestelmissä kasvatettujen poikasten hyvinvointia ja kokemuksia niiden jatkokasvatuksesta merellä. ESITYS. Sanniminja Koskenala (Jyväskylän yliopisto)Kirjolohen virikekasvatuskoeEsityksessä esiteltiin virikekasvatukseen liittyviä kokeiluja ja niiden vaikutuksia kalojen käyttäytymiseen ja hyvinvointiin. ESITYS. Tallenne ja materiaalit Kalaparlamentin tallenne on katsottavissa Kalatalousverkoston YouTube-kanavalla: https://youtu.be/4pM4ijs_zr0 Innovaatio-ohjelmien Kalaparlamentit jatkuvat vielä ensi viikolla. 4.2.2026 klo 17 vuorossa on Pro Kalan hallinnoima Kalan markkinoinnin ja laadun kehittämisohjelma. Lisätietoja ja ohjelma: https://maaseutuverkosto.fi/tapahtumat/kalaparlamentti-x-innovaatio-ohjelmat-markkinointi-ja-laatu/
Hämeen Leader-ryhmät ovat tukeneet maaseudun yhteisöjä ja yrityksiä yli kahdeksalla miljoonalla eurolla – tukipottia vielä jäljellä, hakea kuitenkin kannattaa jo 28.1.2026 Hämeen Leader-ryhmät ovat tukeneet maaseudun yhteisöjä ja yrityksiä yli kahdeksalla miljoonalla eurolla – tukipottia vielä jäljellä, hakea kuitenkin kannattaa jo Puolivälin krouvi EU:n maatalouspolitiikan rahoituskaudella 2023—2027 on ylitetty ja Leader-ryhmien kautta tuettu Hämeen maaseudun yhteisöjä ja yrityksiä jo reilusti yli kahdeksalla miljoonalla. Tukipottia on vielä jäljellä, mutta hakemisen suhteen kannatta viimeistään nyt aktivoitua. Kanta- ja Päijät-Hämeessä toimivat Leader-ryhmät Linnaseutu ry, LounaPlussa ry, EMO ry ja Päijänne-Leader ry ovat tukeneet Hämeen maaseudun yhteisöjä ja yrityksiä yhteensä jo yli kahdeksan miljoonan euron edestä käynnissä olevalla EU:n maatalouspolitiikan rahoituskaudella 2023—2027. Tarkastelujaksolla 1.1.2023–31.12.2025 Leader-ryhmien kautta on kanavoitu EU:n maaseuturahoitusta 336 kehittämishankkeelle noin 7,5 miljoonan euron verran. Hanketukien avulla tuetaan monia yleishyödyllisiä asioita ja vaikutetaan käytännössä kaikkia ihmisiä koskeviin teemoihin. – Esimerkiksi turvallisuus ja varautuminen ovat tästä oikeita mallikappaleita. Leader-rahoitusta on tällä rahoituskaudella myönnetty esimerkiksi kyläradiohankkeisiin, jotta pystytään viestimään häiriötilanteissa, LounaPlussa ry:n toiminnanjohtaja Tuula Kallioinen ja EMO ry:n toiminnanjohtaja Esko Pietari kertovat. Yhteyksiä katkova myrsky ei katso aikaa – eikä sairaskohtaus tai esimerkiksi vedenvaraan joutuminen sitä, onko liikkeellä asukkaana, mökkeilijänä vai matkaajana. – Sydäniskurit, vesijetti järvipelastukseen ja ensiavun ja pelastustoiminnan kouluttamiseen tarvittavat nuket ovat hyviä esimerkkejä konkreettisista turvallisuusteoista, Linnaseutu ry:n toiminnanjohtaja Jussi Pakari ja Päijänne-Leader ry:n toiminnanjohtaja Anu Taipale luettelevat esimerkkejä tällä rahoituskaudella tuetuista hankkeista. – Turvallisuus kuuluu kaikille, myös maaseudulla. Tällaisten hankkeiden avulla voidaan jopa pelastaa henkiä eli tietyllä tapaa tässä ollaan aivan yleishyödyllisen toiminnan ytimessä, toiminnanjohtajat toteavat. Leader taipuu moneen – tukea sujuvaan arkeen ja tekoja globaalien haasteiden ratkomiseen Turvallisuus- ja varautumisteeman ohella Leader-ryhmät ovat ohjanneet hankerahoitusta merkittävästi esimerkiksi ympäristö- ja ilmastoaiheisiin hankkeisiin. Listalta löytyy esimerkiksi vesistökunnostusta, vieraslajien tuhoamista, ruoppausta, hoitokalastusta ja virtavesistä huolehtimista. – Ympäristö- ja ilmastohankkeet ovat toinen hyvä esimerkki teemasta, joka koskee laajaa ihmisjoukkoa. Meillä Hämeessä on upea luonto ja lähiympäristö, josta kannattaa pitää huolta paitsi jo ympäristön itsensä takia myös alueen veto- ja pitovoiman näkökulmasta. Siksikin on hienoa, että näiden teemojen ympärillä on saatu hankkeita rahoitettua ja vesistöjä ja luontoa kuntoon hanke kerrallaan, Leader-toiminnanjohtajat sanovat. Leader-ryhmistä on tuettu laajasti myös esimerkiksi kulttuuria ja liikuntaa erilaisten hankkeiden muodossa. Kanta-Hämeessä on esimerkiksi tuettu beach-käsipallo ja -lentopallokentän rakentamista, välinehankintoja nyrkkeilyseuralle sekä kävelyfutista, jonka tavoitteena on tarjota helppo ja edullinen liikkumismahdollisuus jalkapallon ystäville, joiden fyysinen suorituskyky on rajoittunut, kuten varttuneemmalle väestölle. Päijät-Hämeessä saman jalkapalloteeman ympärillä taas on tuettu esimerkiksi lasten ja nuorten liikunnan lisäämistä Pallo joka kuntaan -hankkeen muodossa. – Leader-toiminnan monipuolisuudesta on hyvä osoitus, että voimme olla tukemassa tärkeitä arjen asioita, kuten liikuntamahdollisuuksia eri ikäisille, ja toisaalta vaikuttamassa globaaleihin kysymyksiin, kuten ilmasto- ja ympäristöasioihin, toiminnanjohtajat kiteyttävät. Hanketukien kysyntä kovaa, maaseudun yritystukien osalta vaihtelua Kokonaisuutena arvioiden hanketukien kysyntä Leader-ryhmistä on ollut vahvalla tasolla rahoituskaudella. Tarkastelujaksolla kehittämishanketukia on haettu Leader-ryhmistä yli kymmenen miljoonan euron edestä, mikä osoittaa kehittämistarpeita selvästi olevan. Maaseudun yhteisöjen lisäksi Leader-ryhmät tukevat myös paikallisia yrityksiä kehittymisessä ja kasvussa. Jaksolla maaseudun yrityksille on kanavoitu yritysrahoitusta noin 700 000 euron edestä. Erityisesti Kanta-Hämeessä huomionarvoisena erityispiirteenä Leader-näkökulmasta on ollut yritysinvestointien puuttuminen lähes kokonaan siinä missä hankepuolella kysyntä on ollut hyvällä tasolla ja uusia tuenhakijoitakin tavoitettu. Päijät-Hämeessä Päijänne-Leader ry:n tukien kokonaiskysyntä on ollut varsin runsasta ja yleisvire vauhdikasta maaseudun kehittämiseksi myös maaseudun yritystukien osalta. Leader-ryhmistä kannustetaan yhteydenottoon, mikäli ideoita herää. – Tukea kehittämiseen on vielä jäljellä, mutta viimeistään nyt hakemisen suhteen kannattaa aktivoitua. Leader on paitsi toimintaa ja rahoitusta oman alueen parhaaksi myös neuvontaa, joten kannattaa olla matalalla kynnyksellä yhteydessä omaan ryhmään. Me autamme mielellään eteenpäin, Leader-ryhmistä kerrotaan. Leader-rahoitus koostuu EU:n (43 %) ja Suomen valtion (37 %) osuuksien lisäksi alueen kuntien (20 %) osuuksista. Päijänne-Leader ry:n toiminta-alue ulottuu myös Etelä-Savon puolelle ja EMO ry:n Uudellemaalle, joten osa rahoituskauden tukisummasta on ohjautunut myös naapurimaakuntien hyväksi. Lisätietoja tukimahdollisuuksista paikalliseen kehittämiseen ja Leader-ryhmät toiminta-alueineen: Päijänne-Leader ry (Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Kärkölä, Lahti, Orimattila, Padasjoki, ent. Pertunmaa Mäntyharjun kunnassa, Sysmä), toiminnanjohtaja Anu Taipale, anu.taipale@paijanne-leader.fi, p. 040 764 2462 LounaPlussa ry (Forssa, Tammela, Ypäjä, Jokioinen, Humppila), toiminnanjohtaja Tuula Kallioinen, tuula.kallioinen@lounaplussa.fi, p. 050 583 4715 Linnaseutu ry (Hattula, Hämeenlinna, Janakkala), toiminnanjohtaja Jussi Pakari, toimisto@linnaseutu.fi, p. 041 468 8300 Eteläisen maaseudun osaajat EMO ry (Loppi, Hausjärvi, Riihimäki, Tuusula, Järvenpää, Hyvinkää, Nurmijärvi, Vantaa, Espoo), toiminnanjohtaja Esko Pietari, emo@emory.fi, p. 050 573 2972
Leader-toimintaa Suomessa jo 30 vuotta – seuraa ja osallistu juhlavuoden tapahtumiin! 27.1.2026 Leader-toimintaa Suomessa jo 30 vuotta – seuraa ja osallistu juhlavuoden tapahtumiin! Maaseudun asukkaat, yhteisöt ja kunnat ovat kehittäneet omaa aluettaan EU:n maaseuturahoituksen tuella ja Leader-toiminnalla tänä vuonna jo 30 vuotta. Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen eli Leader on Suomessa EU:n vaikuttavinta. Juhlavuotta juhlistetaan sosiaalisen median kanavissa ja erilaisissa tapahtumissa. Suomen liityttyä EU:n jäseneksi 1995 alkoi eri puolilla maata Leader-ohjelmien valmistelu. Maa- ja metsätalousministeriö valitsi ensimmäiset 22 Leader-ryhmää syyskuun alussa 1996, ja toimintaa valtavirtaistettiin eri EU-rahoituskanavien kautta koko maan kattavaksi. Yhteisölähtöisen toiminnan piirissä on nyt yli 2 miljoonaa asukasta ja se kattaa 99 prosenttia Suomen pinta-alasta, eli kaikki alueet lukuun ottamatta suurimpien kaupunkien keskustoja. Leader-toiminnan ytimessä on ajatus oman paikkakunnan kehittämisestä yhdessä asukkaiden voimin. Tätä toteutetaan rahoittamalla alueen asukkaiden kehittämishankkeita ja mikroyrityksiä sekä neuvomalla niiden toteutuksessa. Leader-ryhmät tarjoavat myös maaseudun yritysten omistajanvaihdoksiin asiantuntijatukea ja rahoitusta. Kuluvalla rahoituskaudella vuodesta 2023 lähtien yrityksiä on syntynyt jo yli 1200, erilaisia harrastus-, liikunta- ja retkeilypaikkoja on kunnostettu ja tehty yli 2100 ja vapaaehtoistyötä tehty vuosittain yli satatuhatta tuntia. Leader-toiminta vastaa paikallisiin tarpeisiin, vahvistaa paikallisia yhteisöjä ja lisää ihmisten mahdollisuutta vaikuttaa. Se tuo myös EU:n lähemmäs kansalaisia, sillä 1 000 Leader-hallituslaista ovat omalla alueellaan EU-päättäjiä tehdessään päätökset rahoitettavista hankkeista. “Juhlavuotta vietetään ansaitulla innolla ja ilolla! Tulokset osoittavat, että Leader-toiminnan merkitys ihmisille, yhteisöille ja yrityksille on suuri. Suomen Leader-toiminta on myös EU:n vaikuttavinta”, toteaa MMM:n erityisasiantuntija Laura Jänis. Juhlavuoden viestikapula kiertää somessa – katse tulevaisuudessa Suomen 53 Leader-ryhmää julkaisevat omalla vuorollaan somepäivitykset juhlavuoden kunniaksi ja järjestävät alueellaan omannäköisensä juhlavuoden tapahtuman. Lisäksi tuotetaan juhlajulkaisu, joka kokoaa viestit yhteen. Leader-ryhmien viestikapula lähtee kiertämään Lapista alkaen tästä viikosta ja päättyy lokakuun puolivälissä viikolla 41 Uudellemaalle. Viestikapua kiertää seuraavasti: • Lappi viikot 5-7 • Pohjois-Pohjanmaa viikot 7-9 • Pohjanmaa viikot 10-11 • Etelä-Pohjanmaa viikot 11-13 • Keski-Suomi viikot 13, 16-17 • Pohjois-Savo viikot 17-18 • Kainuu viikko 19 • Pohjois-Karjala viikot 20, 22 • Etelä-Savo viikot 22-23 • Kaakkois-Suomi viikot 23- 24 ja 32 • KESÄTAUKO • Häme viikot 32-33 • Pirkanmaa viikot 34-35 • Satakunta viikot 36-37 • Varsinais-Suomi viikot 38-39 • Ahvenmaa viikko 39 • Uusimaa viikot 40-41 Leader-ryhmissä on sitouduttu pitkäjänteiseen oman alueen kehittämiseen ja katse onkin myös tulevaisuudessa. Eri toimijoita kokoava ja poikkihallinnollinen yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen työryhmä näkee, että toimintatapaa olisi mahdollista kehittää ja hyödyntää myös nykyistä laajemmin. Se on vahva viesti ja kertoo, että Leader-työn tuloksia arvostetaan myös maaseudun kehittämisen kentän ulkopuolella”, iloitsee Laura Jänis. Leader-ryhmät kutsuvat kaikki juhlimaan suomalaista Leader-toimintaa ja tulemaan mukaan Leader-toimintaan tulevaisuudessakin! Ota Leaderin juhlavuosi seurantaan Instagramissa ja Facebookissa: https://www.instagram.com/leadersuomi/ https://www.facebook.com/leadersuomifi Yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen YPK-työryhmän kannanotto Leader-toiminnan tulevaisuudesta Tutustu EU:n maaseuturahoituksen tuloksiin Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä: Laura Jänis, erityisasiantuntija 029 5162090 Sähköpostit ovat muotoa: etunimi.sukunimi@gov.fi
Etusivut uusiksi – tarkista profiilisi kiinnostuksen kohteet! 27.1.2026 AgriHubin ja Maaseutuverkoston etusivut uudistuivat vuoden alussa, jotta sinne nousisi esiin juuri niitä asioita, jotka sinua kiinnostavat. On tärkeää, että olet täyttänyt profiilisi tiedot hyvin ja valinnut siellä aiheet huolella. Etusivun sisällön valikoitumisen lisäksi valitsemasi aiheet vaikuttavat siihen, millaista sisältöä saat viikoittaisessa torstain sähköpostikoosteessasi. Verkostoalustalla olet hyvässä seurassa AgriHubin, Maaseutuverkoston ja Kalatalousverkoston tarjoaman tiedon äärellä olet hyvässä seurassa: viime vuonna sivustolla oli 25 000-30 000 käyntiä kuukaudessa. Maatalouden ja maaseudun sekä kalatalouden tiedolle on siis kysyntää, ja täältä löytää tiedon yhdestä paikasta. Suosituinta sisältöä tapahtumat ja hankkeet. Vuonna 2025 verkostoalustalla markkinoitiin noin 1600 tapahtumaa, joiden suurin osa koski maataloutta, koulutusta sekä ympäristöä ja ilmastoa. Suosituimmat tapahtumakuukaudet maaliskuu, huhtikuu ja marraskuu. Tänä vuonna verkostoalustalle tulossa •Neuvojahaku – kaikki maa-, puutarha- ja metsätalouden neuvojat yhdessä hakemistossa•Tekoäly-botti – tiedon löytäminen sivustolta helpommaksi!
Mistä löytää aika maatilan johtamiselle? Kuuntele uusi podcast 27.1.2026 AgriHubin podcast-sarjan kolmas jakso keskittyy johtamisosaamiseen maatalousyrittäjän menestystekijänä. Johtamisen kulmakivistä ja haasteista keskustelee kehitysjohtaja Petri Koivisto ProAgrialta yhdessä maatilayrittäjä Paula Antikaisen ja AgriHubin koordinaattorin, tutkija Susanna Lahnamäki-Kivelän kanssa. Petri Koivisto pohtii, pitäisikö käyttää termiä oravanpyörä vai tasapainottelua, kun arvioidaan johtamisen tapaa. – Työtä on paljon, jääkö silloin aikaa johtamiselle? Mutta jos ei jää aikaa johtamiselle, niin saattaa ollaettä työmäärä vaan lisääntyy. Eli pitäisi löytää aikaa sille, että on aikaa johtaa maatilayritystä,miettiä asioita ja suunnitella tulevaisuutta, ja näin löytää niitä ratkaisuja, joilla saadaan kannattavuutta parannettua. – On varmasti yksi iso haaste, että monet maatalousyrittäjät ovat niin voimakkaasti kiinni siinä arjen tekemisessä. Varsinkin jos on kotieläintaloutta niin, että lähes joka päivä vuoden ympäri täytyy lehmät käydä lypsämässä tai muuta, niin siellä erityisesti se korostuu se, että mistä löytää riittävästi aikaa johtamiselle. Mikä on Eisenhowerin matriisi? – Tykkään asioita tarkastella visuaalisen jutun kautta. Se matriisi menee niin, että se on jaettu nelikenttään niin, on tärkeellisyys ja kiireellisyys näissä asioissa. Kuuntele podcastista lisää, miten Petri Koiviston suosittelema Eisenhowerin matriisi auttaa hallitsemaan maa- ja puutarhayrittäjän ajankäyttöä. Luvassa on Kasvata tiedolla- sarjassa myös jakso maatalousalan koulutuksesta, alan osaamisesta sekä koulutuksen kiinnostavuudesta. Hämeen ammattikorkeakoulun bio- ja luonnonvara-alan johtaja Mona-Anitta Riihimäki esittelee aihetta korkeakoulujen näkökulmasta, Keski-Pohjanmaan ammattiopiston luonnonvara-alan toimialapäällikkö Hanna-Mari Laitala taasen katsoo aihetta ammatillisten oppilaitosten näkökulmasta. Ja mukana on myös opiskelijoiden ääntä edustava agrologiopiskelija Tomi Kesämäki Hämeen ammattikorkeakoulusta. Tervetuloa AgriHubi-podcastien pariin!
Tule Jokioisten uuden tutkimusnavetan avointen ovien tilaisuuteen 13.2.2026 26.1.2026 Tervetuloa tutustumaan Luonnonvarakeskuksen uuteen tutkimusnavettaan Jokioisille 13.2. klo 10-14. Kestävä lypsykarjatalous on tärkeä osa Suomen ruokaturvaa. Uusi tutkimusnavetta huomioi pohjoiset tuotanto-olosuhteet ja boreaalisen ruokaturvan tarpeet. Tutkimusnavetta täyttää asiakastyön ja huippututkimuksen kansainväliset vaatimukset ja muuntautuu monipuolisesti tulevaisuuden tarpeisiin. Tutkimusnavetta on kooltaan 6 000 m2, ja siellä on tilaa noin 200 lehmälle. Luonnonvarakeskuksen uuden tutkimusnavetan rakennustyöt ovat valmistuneet, ja pääsemme vihdoin juhlistamaan näitä uusia, ainutlaatuisia tutkimustiloja. Luonnonvarakeskuksen tutkimuksesta, ja paikalla on myös rakentajan sekä laiteasentajien ja yhteistyökumppaneiden edustajia. Uusi tutkimusnavetta täyttää asiakastyön ja huippututkimuksen kansainväliset vaatimukset ja muuntautuu monipuolisesti tulevaisuuden tarpeisiin. Toteutuksen lähtökohtana ovat eläinten hyvinvointi sekä toimivat tilat eläimille ja henkilöstölle. Tutkimusnavetassa hyödynnetään ja tutkitaan uutta teknologiaa sekä otetaan käyttöön työprosesseja, jotka tähtäävät fyysisen työmäärän vähentämiseen ja työtehokkuuden lisäämiseen. Tilaisuuteen ei tarvitse ilmoittautua. Avointen ovien tapahtumasivu Tutkimusnavetta-hanke
Kake-Kalaparlamentti toi esiin kalastuksen kehittämisohjelman ajankohtaiset ratkaisut ja kokeilut 23.1.2026 Kalastuksen kehittämisohjelma muuttuvassa toimintaympäristössä Tilaisuuden aluksi Tapio Keskinen (Luonnonvarakeskus) avasi Kalastuksen kehittämisohjelman (KAKE) roolia muuttuvassa maailmassa. Puheenvuorossa tarkasteltiin kalastuksen tulevaisuutta suhteessa ympäristömuutoksiin, elinkeinon kannattavuuteen sekä tutkimuksen ja kehittämisen tarpeisiin. Keskinen nosti esiin ESITYKSESSÄÄN tilastoja kalastukseen ja kalankulutukseen liittyen. Teknologiaa ja uusia ratkaisuja käytännön kalastukseen Japo Jussila (Itä-Suomen yliopisto) esitteli hänen ja Joonas Häkkisen (Etelä-Karjalan kalatalouskeskus) ESITYKSESSÄ rapusaaliin lajittelulaitetta, jonka avulla pyritään tehostamaan saaliin käsittelyä ja parantamaan käytännön kalastustyötä. Timo Ruokonen (Luke) puolestaan kertoi ESITYKSESSÄÄN kokeilusta, jossa on kehitetty kokovalikoivaa rapumertaa. Toisessa Timon ESITYKSESSÄ on puolestaan tarkasteltu valokalastuksen tuloksia. Tilaisuuden päätti Juhani Hopkins (Luke) ESITYKSEEN, jossa esiteltiin hyljeseurannan automatisointia live-luotaimien avulla. 📺 Tilaisuuden tallenne on katsottavissa Kalatalousverkoston YouTube-kanavalla: https://www.youtube.com/watch?v=ruNz86AvfDA Kalaparlamentit jatkuvat osana Innovaatio-ohjelmien yhteistyötä myös alkuvuodesta – seuraavissa tilaisuuksissa syvennytään vesiviljelyn ja kalan markkinoinnin teemoihin.
Webinaareja maatalousluonnon monimuotoisuudesta keväällä 2026 – Tervetuloa mukaan! 20.1.2026 Tervetuloa maatalousluonnon monimuotoisuudesta ja ekosysteemipalveluista kertoviin webinaareihin keväällä 2026 Ylimpänä kevään webinaarisarjan otsikot, alaosassa tammi-helmikuun webinaarien ohjelmat ja osallistumislinkit. Webinaarit ovat kaikille avoimia ja maksuttomia. Tervetuloa mukaan linjoille! Webinaareja maatalousluonnon monimuotoisuudesta keväällä 2026 ke 21.1. klo 9-11 Mitä on maatalousluonnon monimuotoisuus? ohjelma ja teamslinkki ti 27.1. klo 9-11 Mitä ovat ekosysteemipalvelut? ohjelma ja teamslinkki ke 4.2. klo 9-10.30 Metsäpuutarhoja ja puustoista maataloutta Suomessa ohjelma ja teamslinkki ke 11.2. klo 13-15 Metsäpuutarhoja ja puustoista maataloutta Pohjoismaissa (englanniksi) ohjelma ja teams-linkki ti 10.3. klo 9-11 Peltoviljelyn monimuotoisuus to 19.3. klo 9-11 Vihannesviljelyn monimuotoisuus to 26.3. klo 9-11 Luontainen torjunta ke 8.4. klo 9-11 Pölytys ti 14.4. klo 9-11 Maatalousympäristön linnut Webinaarit ovat kaikille avoimia ja maksuttomia. Alustukset tallennetaan. Webinaarisarjan pääjärjestäjä on Luonnonvarakeskuksen vetämä ARVO-hanke: Monimuotoisuudesta ja ekosysteemipalveluista lisäarvoa Järvi-Suomen maa- ja puutarhatiloille. Webinaarit järjestetään yhdessä kuhunkin teemaan liittyvien muiden hankkeiden kanssa, mukana hankkeista mm. Metsäpuutarhoja kaikille – alueellisen metsäpuutarhaverkoston kehittäminen, HYÖTY – Monihyötyiset viljelymenetelmät vihannestiloilla, MehiVarma – Tarhamehiläisten tuottama pölytys osana huoltovarmuutta ja ARMAS – Huoltovarmuutta ja resilienssiä ruokajärjestelmään. Webinaarien osallistumislinkit löytyvät ilmastoviisas.fi -sivustolta etusivulta. Webinaarisarja jatkuu loppuvuodesta 2026. Lisätietoja: Riitta Savikko, riitta.savikko@luke.fi, 050 571 4548 Mitä on maatalousluonnon monimuotoisuus? Webinaari 21.1.2026 Aika: ke 21.1.2026 klo 9-11Paikka: teams-etäyhteydellä, linkki webinaariin Millainen on luonnon monimuotoisuuden tilanne suomalaisilla maatiloilla? Mitkä tekijät edistävät monimuotoisuutta ja mitkä tekijät heikentävät sitä? Entä millaisia keinoja maatiloilla olisi vaalia luonnon monimuotoisuutta? Tervetuloa webinaariin kuuntelemaan ja keskustelemaan maatalousluonnon monimuotoisuudesta. Webinaarin ohjelma 9.00 Tervetuloa, Riitta Savikko, Luonnonvarakeskus9.02 Luonnon monimuotoisuus maatalousympäristössä ja miten sitä voi vaalia? Janne Heliölä, Suomen ympäristökeskus9.35 Maatalousluonnon monimuotoisuutta edistävät ja heikentävät tekijät Suomessa, Johan Ekroos, Helsingin yliopisto10.00 100 askelta maatilan luonnon monimuotoisuuteen -opas, Auli Hirvonen, ProAgria Etelä-Suomi10.15 Mitä olen tehnyt omalla tilalla, Sakari Raiskio, viljelijä, Jokioinen10.30 Maatalousluonnon monimuotoisuus -valokuvakampanjan kuva-antia, Sari Himanen ja Anne Nissinen, Luonnonvarakeskus 10.40 Keskustelua ja kysymyksiä 11.00 Tapahtuma päättyy Tilaisuuden järjestävät seuraavat hankkeet: ARVO – Monimuotoisuudesta ja ekosysteemipalveluista lisäarvoa Järvi-Suomen maa- ja puutarhatiloille, ARMAS -Huoltovarmuutta ja resilienssiä ruokajärjestelmään) ja MehiVarma -Mehiläisten tuottama pölytys osana huoltovarmuutta. Mitä ovat ekosysteemipalvelut? Webinaari 27.1.2026 Aika: ti 27.1.2026 klo 9-11Paikka: teams-etäyhteydellä, linkki webinaariin Ekosysteemipalvelut ovat luonnon ja ekosysteemien tuottamia aineellisia ja aineettomia hyötyjä ihmiselle. Ekosysteemipalveluihin kuuluu elinvoimaisen maaseudun ja viljelyn kannalta monia tärkeitä palveluita, jotka ulottuvat ruoantuotannosta maaperän, ilmaston ja veden säätelyyn ja maiseman ylläpitoon. Tervetuloa webinaariin kuuntelemaan ja keskustelemaan maatalousympäristöjen tuottamista ekosysteemipalveluista. Webinaarin ohjelma 9.00 Tervetuloa, Riitta Savikko, Luonnonvarakeskus9.02 Mitä ovat ekosysteemipalvelut? Sari Himanen, Luonnonvarakeskus9.35 Luontoviisas maatilayritys, Sari Peltonen, ProAgria Keskusten Liitto9.45 Ekosysteemipalvelut viljelijän työssä, Tero Tolvanen, viljelijä, Rääkkylä10.15 Maatalousluonnon monimuotoisuus -valokuvakampanjan kuva-antia, Sari Himanen ja Anne Nissinen, Luonnonvarakeskus10.30 Keskustelua ja kysymyksiä Tilaisuuden järjestävät seuraavat hankkeet: ARVO – Monimuotoisuudesta ja ekosysteemipalveluista lisäarvoa Järvi-Suomen maa- ja puutarhatiloille, ARMAS -Huoltovarmuutta ja resilienssiä ruokajärjestelmään) ja MehiVarma -Mehiläisten tuottama pölytys osana huoltovarmuutta. Metsäpuutarhoja ja puustoista maataloutta Suomessa Webinaari 4.2.2025 Puustoinen maatalous (agrometsätalous) tarkoittaa puuvartisten kasvien ja viljelykasvien kasvattamista samalla kasvupaikalla. Puustoisella maataloudella on todettu olevan suuri potentiaali hillitä ilmastonmuutosta, edistää ilmastonmuutokseen sopeutumista, lisätä monimuotoisuutta sekä parantaa ruokaturvaa. Metsäpuutarha on yksi puustoisen maatalouden sovellus. Tervetuloa webinaariin kuulemaan ja keskustelemaan puustoisen maatalouden mahdollisuuksista! Aika: 4.2.2026 klo 9.00–10.30Paikka: teams-etäyhteydellä,linkki webinaariin Ohjelma 9.00 Tervetuloa, Riitta Savikko, Luonnonvarakeskus9.02 Järjestäjähankkeiden esittely ARVO – Monimuotoisuudesta ja ekosysteemipalveluista lisäarvoa Järvi-Suomen maa- ja puutarhatiloille, Sari Himanen, Luonnonvarakeskus Metsäpuutarhoja kaikille – alueellisen metsäpuutarhaverkoston kehittäminen, Elina Nurmi, Kurjen ekokyläyhdistys ry 9.10 Puustoinen maatalous Suomessa – johdanto aihepiiriin ja kokemuksia Kilpiän tilalta, Iiris Mattila, Kilpiän tila9.35 Pähkinöiden viljelyn mahdollisuudet, Joel Rosenberg, Pähkinämies 9.55 Elonkierron metsäpuutarha Jokioisilla, Sirpa Kurppa, Elonkierron Ystävät ry10.10 Vapaata keskustelua 10.30 Tilaisuus päättyy Lisätietoa: Elina Nurmi, projektipäällikkö, Kurjen ekokyläyhdistys ry, kurjenekokylayhdistys@gmail.com Riitta Savikko, tutkija, Luonnonvarakeskus, riitta.savikko@luke.fi Tilaisuuden järjestävät seuraavat hankkeet: ARVO – Monimuotoisuudesta ja ekosysteemipalveluista lisäarvoa Järvi-Suomen maa- ja puutarhatiloille ja Metsäpuutarhoja kaikille – alueellisen metsäpuutarhaverkoston kehittäminen. Forest gardening and agroforestry in the Nordics Webinar 11.2.2026 Agroforestry is a land use system that integrates trees and shrubs with crops. It has great potential for mitigating climate change, promoting adaptation to climate change, increasing biodiversity, and improving food security. Forest gardening is one application of agroforestry. Holma forest garden which is located in southern Sweden is one of the oldest forest gardens in the Nordic countries. The objectives in Agroforestry i Nyland -project include advancing the adoption of agroforestry amongst farmers and developing silvoarable agroforestry system (Lill-Nägels) in southern Finland. Welcome to the webinar to learn and discuss about the possibilities of agroforestry! When: 11.2.2026 klo 13.00–14.30 (Finnish time)Where: Teams, Join the webinar Program 13.00 Welcome, Elina Nurmi, Kurki Ecovillage Association13.02 Presentation of the organizing projects Added value from biodiversity and ecosystem services for agri- and horticulture in the Finnish lake district (ARVO), Riitta Savikko, Natural Resources Institute Finland Forest Gardens for All – developing a regional forest garden network, Elina Nurmi, Kurki Ecovillage Association 13.10 Holma Forest Garden – lessons learned in the past 20 years, Johanna Johansson, Holma Folkhögskola 13.40 An Adaptation of Successional Agroforestry Principles for Nordic Conditions, Joshua Finch, Novia University of Applied Sciences (Agroforestry i Nyland project) 14.10 Open discussion 14.30 Closure More information: Elina Nurmi, Project Manager, Kurki Ecovillage Association, kurjenekokylayhdistys@gmail.com Riitta Savikko, Research Scientist, Natural Resources Institute Finland, riitta.savikko@luke.fi The event is open to everyone and free of charge. The event is organized by the following projects: Added value from biodiversity and ecosystem services for agri- and horticulture in the Finnish lake district (ARVO) and Forest Gardens for All – developing a regional forest garden network. Welcome!
Blue Products 3.0 -Kalaparlamentti avasi uusia näkökulmia kalan tuotteistukseen ja teknologioihin 19.1.2026 Kalatalousverkoston ja innovaatio-ohjelmien yhteinen Blue Products 3.0 -Kalaparlamentti kokosi 14.1.2026 yhteen kala-alan toimijoita, tutkijoita ja kehittäjiä pohtimaan, miten kotimaiselle kalalle voidaan luoda lisää arvoa uusien tuotteiden, prosessien ja teknologioiden avulla. Tilaisuus järjestettiin Teamsissa osana Kalaparlamentti x innovaatio-ohjelmat -sarjaa. Tilaisuuden avaajana ja moderaattorina toimi Marina Nyqvist (Österbottens Fiskarförbund), joka johdatteli keskustelua Blue Products 3.0 -ohjelman ajankohtaisiin teemoihin. Monipuolisia puheenvuoroja tutkimuksesta käytäntöön Ohjelmassa kuultiin useita näkökulmia kalan arvon kasvattamiseen ja tuotteistukseen: Marina Nyqvist (Österbottens Fiskarförbund) – Tilaisuuden johdanto. ESITYS. Eija Kulju (Turku AMK) esitteli, miten koneoppimista ja neuroverkkoja voidaan hyödyntää kalan aistinvaraisessa arvioinnissa puheenvuorossa I [ai] Smell Fish! – Kalaverkoista neuroverkkoon. ESITYS. Vesa Joutsjoki (Luke) käsitteli PFAS-yhdisteisiin liittyviä haasteita ja teknologioita niiden poistamiseksi kala-alan näkökulmasta. ESITYS. Kaisu Honkapää (VTT) avasi uusia prosessiratkaisuja ja kehityspolkuja kalasektorille. ESITYS. Sini Laikola (Turun yliopisto) kokosi yhteen Flavonia Innovation Festival -tapahtuman keskeisiä tuloksia ja oppeja kalainnovaatioiden näkökulmasta. ESITYS. Anu Hopia, Nanna Rintala ja Julia Talvitie (Nufo / Turun yliopisto) esittelivät aistinvaraisen sanaston kehittämistä työkaluksi, jolla voidaan lisätä kalan koettua arvoa kuluttajille. ESITYS. Puheenvuorot herättivät runsaasti keskustelua ja kysymyksiä erityisesti siitä, miten tutkimustuloksia ja uusia teknologioita voidaan viedä käytäntöön yrityksissä ja tuotekehityksessä. Focusryhmät käynnistyvät keväällä 2026 Blue Products 3.0 -ohjelmassa käynnistyy keväällä 2026 focusryhmätyöskentely, jossa kehitetään kotimaisen kalan aistinvaraista sanastoa käytännön toimijoiden kanssa. Focusryhmiin haetaan mukaan: kalastajia keittiömestareita jalostajia kuluttajia Ryhmien koko on 6–8 henkilöä, ja kukin tilaisuus kestää noin 1,5–2 tuntia. Toteutus ajoittuu maaliskuun puolivälistä huhtikuun loppuun 2026, ja paikkakuntavaihtoehtoina ovat alustavasti Turku sekä Seinäjoki/Vaasa. Tilaisuudet ovat tutkijan vetämiä, ja niiden tavoitteena on kehittää elävää, helposti lähestyttävää sanastoa, jonka avulla kotimaisen kalan ominaisuuksia voidaan kuvata ymmärrettävästi ja kiinnostavasti eri kohderyhmille. 📌 Lisätiedot ja alustavat ilmoittautumiset:Nanna Rintalap. 040 507 4443nanna.rintala@utu.fi Tallenne katsottavissa jälkikäteen Tilaisuus tallennettiin ja tallenne on katsottavissa Kalatalousverkoston YouTube-kanavalla: https://www.youtube.com/watch?v=5231gj_mAGE Blue Products 3.0 -Kalaparlamentti oli osa laajempaa innovaatio-ohjelmien Kalaparlamentti-sarjaa, joka jatkuu alkuvuonna myös muiden ohjelmien teemoilla.
