Innovaatio-ohjelmien Kalaparlamenttisarja jatkuu – vuorossa Blue Products 3.0 7.1.2026 Uusi vuosi käynnistyy Kalatalousverkostossa innovaatioiden merkeissä, kun Innovaatio-ohjelmien Kalaparlamenttisarja jatkuu tammikuussa Blue Products 3.0 -ohjelman teemalla. Tilaisuus järjestetään Keskiviikkona 14.1.2026 klo 17–19 Teamsissa, ja se on avoin kaikille aiheesta kiinnostuneille ilman ennakkoilmoittautumista. Blue Products 3.0 on kalatalouden innovaatio-ohjelma, joka keskittyy kotimaisen kalan arvon kasvattamiseen uusien tuotteiden, teknologioiden ja prosessien avulla. Tammikuun Kalaparlamentissa esitellään ohjelman ajankohtaisia tutkimus- ja kehittämisavauksia sekä keskustellaan siitä, millaisia mahdollisuuksia ne tarjoavat kala-alalle käytännössä. Monipuolinen ohjelma tutkimuksesta sovelluksiin Kalaparlamentissa kuullaan asiantuntijapuheenvuoroja muun muassa aistinvaraisuudesta, ympäristö- ja kemikaalikysymyksistä sekä uusista teknologisista ratkaisuista kala-alalla. Ohjelmassa ovat mukana: Eija Kulju (Turun AMK) – I [ai] Smell Fish! – Kalaverkoista neuroverkkoon Vesa Joutsjoki (LUKE) – PFAS-yhdisteet ja teknologiat niiden poistamiseksi Kaisu Honkapää (VTT) – Uusia prosesseja kalasektorille? Sini Laikola (Turun yliopisto) – Flavonia Innovation Festival – kalainnovaatioviikon keskeiset tulokset Anu Hopia, Nanna Rintala, Julia Talvitie (Nufo/Turun yliopisto) – Sanoilla arvoa kalalle: aistinvarainen sanasto kala-alan työkaluna Puheenvuorojen lisäksi tilaisuudessa varataan aikaa yhteiselle keskustelulle ja ajatusten vaihdolle, mikä on Kalaparlamenttien keskeinen osa. Osa laajempaa Kalaparlamenttikokonaisuutta Innovaatio-ohjelmien Kalaparlamentit muodostavat kokonaisuuden, jossa esitellään eri ohjelmien ajankohtaisia teemoja ja tuodaan yhteen tutkijoita, kehittäjiä, yrittäjiä ja muita kala-alan toimijoita. Tarkoituksena on madaltaa kynnystä osallistua keskusteluun ja tehdä tutkimus- ja kehittämistyötä näkyväksi myös käytännön toimijoille. Tilaisuus on maksuton ja avoin kaikille kiinnostuneille. 📅 Kalaparlamentti x Innovaatio-ohjelmat – Blue Products 3.0🕔 14.1.2026 klo 17–19💻 Teams🔗 Suora linkki osallistumiseen: https://bit.ly/innovaatioparlamentti
EMKVR:n määräaikaisissa hauissa rahoitettiin 13 hanketta vuonna 2025 31.12.2025 EMKVR:ssä avattiin useita määräaikaisia hakumenettelyä vuonna 2025. Hakumenettelyt kohdistuivat kalastukseen, vesiviljelyyn ja kalan jalostukseen liittyviin yleishyödyllisiin kehittämishankkeisiin, ympäristön ja kalavarojen tutkimus- ja kehittämishankkeisiin sekä kalatalousalan koulutuksen kehittämiseen. Elinkeinojen kehittämisessä hakumenettelyn teemoina olivat mm. energiasiirtymä ja kalojen hyvinvointi. Haku päättyi 5.5.2025. Hakumenettely kalasatamien ja purkupaikkojen toimenpiteestä avattiin myös 14.11.2025, mutta haku jatkuu 27.2.2026 asti. Lapin, Pohjois-Savon ja Varsinais-Suomen ELY-keskusten esittelijät arvioivat kaikki hakemukset yhdessä. Hakumenettelyissä sovellettiin haunavauspäätöksen mukaisia toimenpiteelle vahvistettuja valintaperusteita. Lisäksi kaikkien rahoitettavaksi valittavien hankkeiden on oltava yleisten tukikelpoisuuskriteerien mukainen. Kun hakemuksia, jotka täyttivät valintakriteerit, oli enemmän kuin käytettävissä olevaa määrärahaa, saman pistemäärän saaneista hankkeista asetettiin etusijalle ne, joiden arvioitu vaikuttavuus suhteessa haettuun tukeen oli suurin. Kaupallisen kalastuksen yleishyödylliset tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeet Kaupallisen kalastuksen määräaikaisessa hakumenettelyssä voitiin rahoittaa yleishyödyllisiä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeita, jotka liittyvät kalatalouden energiasiirtymään. Energiasiirtymällä tarkoitetaan muutosta kohti ilmastoystävällisempiä energiaratkaisuja. Kalastuksessa tarvitaan keinoja erityisesti kalastusalusten energiankulutuksen vähentämiseen ja puhtaan energian ratkaisujen käyttöönottoon. Hakumenettelyssä voitiin myöntää tukea yhteensä enintään 500 000 euroa. Hakemuksia tuli määräaikaan mennessä yhteensä 4 kappaletta ja tukea haettiin yhteensä 705 483 euroa. Valituksi tulivat seuraavat hankkeet: Tampereen korkeakoulusäätiö sr: Hiilineutraali hybridikalastusalus Hankkeen kokonaiskustannukset: 394 970 euroaEMKVR:n tuki: 315 976 euroa (80 %) Hankkeessa kehitetään hiilineutraalin kustannustehokkaan hybridikalastusaluksen prototyyppi kaupalliseen sisävesi- ja rannikkokalastukseen. Aluksessa yhdistetään sähköinen lataushybridivoimalinja hiilineutraali energianlähde. Tavoitteena on vähentää merkittävästi hiilidioksidipäästöjä ja parantaa energiatehokkuutta kaupallisessa kalastuksessa. Tutkimusongelma keskittyy kehittämään kustannustehokkaan ja teknisesti toimivan hybridikalastusaluksen, joka yhdistää sähköiset ja hiilineutraalit energianlähteet, vähentää merkittävästi hiilidioksidipäästöjä ja parantaa energiatehokkuutta kaupallisessa kalastuksessa. Tämä vaatii monialaista lähestymistapaa, jossa yhdistetään teknologinen kehitys, operatiivisen tehokkuuden parantaminen ja kestävät energiaratkaisut, sekä huomioidaan kalastusalusten käyttäjien ja sidosryhmien tarpeet, näkemykset ja asenteet hybriditeknologian käyttöönottoon. Tutkimuskonsortioon kuuluvat Tampereen yliopisto, Luonnonvarakeskus (Luke) ja Ammattiopisto Livia. Tampereen yliopiston Mekatroniikan tutkimusryhmä koordinoi hanketta ja vastaa teknisestä suunnittelusta, prototyypin kehittämisestä ja rakentamisesta sekä kustannus-hyötyanalyysistä ja ympäristövaikutusten arvioinnista. Luonnonvarakeskus vastaa viestinnästä sidosryhmille ja osallistuu kenttätesteihin. Ammattiopisto Livia vastaa kenttätestauksesta osallistuen myös prototyypin rakentamiseen ja validointiin sekä järjestäen työnäytöksiä ja demonstraatioita sidosryhmille. Maaseudun kehittämisyhdistys Ravakka ry: Ammattikalastusmessut 2026: Kalastuksen puhtaat polttoaineet ja digitaaliset työvälineet Hankkeen kokonaiskustannukset: 77 596,40 euroaEMKVR:n tuki: 69 836,76 euroa (80 %) Lännen Kalaleader / Ravakka Ry toteuttaa kesällä 2026 kaupallisille kalastajille suunnatun valtakunnallisen messu- ja seminaaritapahtuman Lahdessa. Tapahtuman teemana on kalastuksen vihreä siirtymä sekä uudet digitaaliset työvälineet. Tapahtuman tavoite on tavoittaa noin 400–500 sisävesien ja rannikon kalastajaa, esitellä heille alan uusia innovaatioita ja saada heidät pohtimaan alan tulevaisuutta kestävien polttoaineratkaisujen ja digitaalisuuden kautta. Luonnonvarakeskus: IoT Kalalaskuri Hankkeen kokonaiskustannukset: 107 027,44 euroaEMKVR:n tuki: 85 622 euroa (80 %) Hankkeessa kehitetään ja viimeistellään IoT-pohjainen kalalaskuri, joka mahdollistaa rysäpyydysten saaliin reaaliaikaisen etäseurannan. Teknologian avulla kalastajat voivat tarkistaa saaliin määrän, kalojen koon ja lajin suoraan puhelimestaan tai tietokoneeltaan, mikä vähentää turhia vesillelähtöjä ja parantaa kalastuksen tehokkuutta, kannattavuutta sekä työturvallisuutta. Rysäkalastus vaatii usein pitkiä koentamatkoja merellä epävarmoissa olosuhteissa ilman tietoa saaliin määrästä. Edullinen IoT-kalalaskuri tarjoaa tähän modernin ratkaisun vähentämällä polttoaineenkulutusta ja työaikaa sekä tukemalla kalastuksen vihreää siirtymää. Samalla teknologia lisää alan houkuttelevuutta nuorten keskuudessa tuomalla uudenlaisia digitaalisia työkaluja perinteiseen elinkeinoon. Vuoden 2025 aikana laitetta testataan käytännön olosuhteissa neljän ammattikalastajan rysillä Suomenlahdella ja Selkämerellä. Testijakson aikana kerätään kattavaa video- ja sensoridataa, jonka perusteella kehitetään tekoälyyn pohjautuva videon analyysityökalu kalan tunnistamiseen sekä viimeistellään laitteen tekninen dokumentaatio. Hankkeen päätavoitteena on saattaa kalalaskuri tuotantovalmiuteen kevääseen 2026 mennessä, jotta rannikkokalastajat voivat ottaa teknologian laajasti käyttöön. Tämä mahdollistaa konkreettiset taloudelliset ja ympäristöhyödyt sekä tukee kestävän kalastuksen tavoitteita Vesiviljelyn yleishyödylliset tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeet Vesiviljelyn määräaikaisessa hakumenettelyssä voitiin rahoittaa yleishyödyllisiä TKI-hankkeita. Haulla oli kaksi teemaa, vesiviljelyn innovaatiot ja kalojen hyvinvoinnin parantaminen. Hakumenettelyssä voitiin myöntää tukea yhteensä enintään 500 000 euroa, josta vähintään 200 000 euroa oli varattu hyvinvointiteemaan. Hakemuksia tuli määräaikaan mennessä yhteensä 5 kappaletta ja tukea haettiin yhteensä 771 333 euroa. Valituksi tulivat seuraavat hankkeet: Luonnonvarakeskus: Makuvirheiden kaappaamisen skaalaus RAS-ympäristössä, RASkas Hankkeen kokonaiskustannukset: 153 143 euroaEMKVR:n tuki: 122 520 euroa (80 %) Kalojen kiertovesikasvatuksessa systeemiin voi muodostua mikrobitoiminnan myötä makuvirheitä aiheuttavia yhdisteitä, jotka herkästi kertyvät kalaan aiheuttaen epämiellyttävää maamaista makua kalaan. Kalojen makuvirheet ja niiden torjunta aiheuttavat kalankasvatukselle globaalisti merkittäviä taloudellisia tappioita. Luonnonvarakeskus ja VTT ovat yhteistyössä kehittäneet kemiallisesti käsiteltyyn kuitumateriaaliin perustuvan kaappariratkaisun kalankasvatuksen makuvirheongelmien torjumiseksi. Kehitetyn kaappariratkaisun toimivuutta on tutkittu Luken Laukaan vesiviljelylaitoksella pienessä mittakaavassa. Saatuja tuloksia voidaan pitää kansainvälisestikin merkittävinä, sillä viime vuosina kiertovesikasvatuksen makuhaittojen vähentämiseksi ei ole julkaistu uusia ja merkittävästi tilannetta parantavia ratkaisuja. Tämän hankkeen tavoitteena on jatkaa kaapparimateriaalien kehittämistä kohti kaupallista mittakaavaa. Tarkoitus on skaalata makuvirheiden kaappaamisteknologiaa Laukaan testialustalla suoritettavilla koesarjoilla. Kehitystyön onnistuessa tämän kaksivuotisen hankkeen toisena vuonna suoritetaan koe yhteistyössä suomalaisen kaupallisen kiertovesilaitoksen kanssa. Hankkeessa selvitetään myös makuvirhekaappaamisen kaupallista kannattavuutta. Luonnonvarakeskus: Alkukasvatusympäristön vaikutus kirjolohen hyvinvointiin ja jatkokasvatukseen merellä Hankkeen kokonaiskustannukset: 39 735,86 euroa EMKVR:n tuki: 31 788,69 euroa (80 %) Hanke muodostuu kolmesta vaiheesta: Ensimmäisessä vaiheessa mallinnetaan laskennallisin menetelmin vesihomeen pintaproteiinit ja etsitään vastineita tietokannoista. Toisessa vaiheessa mallinnuksen avulla löydetyistä vesihomeen kasvua estävistä proteiineista identifioidaan kandidaatti-inhibiittoreita ja niitä testataan elatusaineissa. Kolmannessa vaiheessa selvitetään yhteneväisyyksiä kalojen ihon bakteeriyhteisöihin terveillä ja sairastuneilla kaloilla. Hankkeessa odotetaan saatavan pohjatietoa mikrobipohjaisten, vesihometta inhiboivien yhdisteiden tunnistamiseen ja jatkokehittämiseen. Luonnonvarakeskus: Eväkulumien ja selkärankavaurioiden etiologia kirjolohen kasvatuksessa, HYVÄEVÄ Hankkeen kokonaiskustannukset: 256 239 euroaEMKVR:n tuki: 204 991 euroa (80 %) Kasvatettu kirjolohi on tuotantoeläin, jonka luontaista käyttäytymistä ja hyvinvointia kasvatus muuttaa. Ihmisten vastuulla on pitää huoli tuotantoeläinten hyvinvoinnista ja kasvatusolosuhteista. Kalojen hyvinvointi ja terveys on yritysten mielestä tärkein kehittämisen teema ja se kiinnostaa yhä enemmän myös tavallisia kuluttajia. Kalatautien ehkäisy ja hyvinvoinnin takaavat tainnutusmenetelmät ovat monien kehittämishankkeiden ja tutkimusten aiheena. Sen sijaan kalojen eväkulumien ja selkärangan epämuodostumien estäminen hallitaan huonosti ja niitä esiintyy liikaa. Päälle näkyvät ongelmat kiinnittävät tavallisten kansalaisten huomion ja erityisesti eväkulumia voidaan käyttää myös yhtenä hyvinvoinnin mittareista. Tämä hanke keskittyy tuotanto-olosuhteissa syntyvien eväkulumien ja selkärankavaurioiden etiologiaan, ts. syiden ja taustalla olevien tekijöiden selvittämiseen. Hankkeessa seurataan yrityksissä samoja kalaparvia alkukasvatuksesta teurastukseen ja tutkitaan yhtäaikaisesti eväkulumien ja selkärankavaurioiden ilmentymistä (mm. histologia ja röntgenkuvaukset) sekä kalojen mikrobistoa molekyylibiologisin menetelmin. Töiden päävastuussa ovat Turun yliopisto ja Ruokavirasto, Luonnonvarakeskus koordinoi hanketta. Jalostuksen yleishyödylliset tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeet Kalan jalostuksen määräaikaisessa haussa rahoitettiin jalostuksen yleishyödyllisiä TKI-hankkeita. Hakumenettelyssä voitiin myöntää yhteensä enintään 300 000 euroa. Hakemuksia tuli määräaikaan mennessä yhteensä 1 kappale ja tukea haettiin yhteensä 300 000 euroa. Valituksi tullut hanke: Luonnonvarakeskus: Kalasta viisaasti fermentoimalla Hankkeen kokonaiskustannukset: 375 000 euroaEMKVR:n tuki: 300 000 euroa (80 %) Kalan käytön Suomen talouteen, ympäristöön ja kansanterveyteen liittyvistä myönteisistä vaikutuksista huolimatta varsinkin kotimaisen vajaasti hyödynnetyn kalan kulutus on vähäistä. Yhtenä syynä tähän on, että markkinoilla olevien kalatuotteiden valikoima tai laatu eivät miellytä kuluttajaa. Erilaiset kalan perkuu- ja fileointijäännökset päätyvät Suomessa tällä hetkellä enimmäkseen rehuksi. Kiertotalouden periaatteiden mukaisesti kalaraaka-aineet tulisi käyttää mahdollisimman kokonaisvaltaisesti ja hyödyntää ensisijaisesti elintarvikkeeksi. Tässä hankkeessa päätavoitteena on lisätä kotimaisten, myös vajaasti hyödynnettyjen, kalalajien elintarvikekäyttöä, luoda uusia käyttömahdollisuuksia kalojen perkuun sivuvirroille, ja tuoda tietoa uusista kestävistä teknologisista ratkaisuista kalatalouden yrityksille. Tämä toteutetaan kehittämällä vajaasti hyödynnetyistä kaloista sekä kalasivuvirroista bioprosessointiteknologialla kestävästi tuotettuja uudenlaisia ruokatuotteita sekä ainesosia käytettäväksi elintarvikkeissa tai ravintolisissä. Hanke toteutetaan Luonnonvarakeskuksen, Turun yliopiston ja Aktion Österbotten r.y:n yhteistyönä. Ympäristön ja kalavarojen tutkimus- ja kehittämishankkeet ja kalataloudelliset kunnostukset Ympäristö- ja kunnostushankkeille avattiin yhdistetty hakumenettely. Tukea voitiin myöntää yleishyödyllisille hankkeille, jotka edistävät kalavarojen tilan parantamista ja kalojen elinympäristön suojelua ja ennallistamista sekä hankkeita, jotka kehittävät uusia rahoitus- ja toimintatapoja kunnostushankkeiden toteuttamiseksi. Hakumenettelyissä voitiin myöntää tukea yhteensä enintään 600 000 euroa. Hakemuksia tuli määräaikaan mennessä yhteensä 8 kappaletta ja tukea haettiin yhteensä 917 553 euroa. Kaksi hakemusta peruttiin ennen tukipäätösten tekemistä, joten käytettävissä oleva määräraha riitti valintakriteerit täyttävien hankkeiden rahoittamiseksi. Valituksi tulivat seuraavat hankkeet: Luonnonvarakeskus: Vaikuttavuus näkyviin (VANA) – seuranta ohjaa taimenkantojen palauttamista Hankkeen kokonaiskustannukset: 156 512 euroaEMKVR:n tuki: 125 209 euroa (80 %) Viime vuosikymmenen aikana virtavesien kunnostus- ja ennallistamistoimet ovat yleistyneet Suomessa, mutta erityisesti palautettavien meri- ja järvitaimenen elinkierron onnistumisesta on yhä merkittäviä tietopuutteita. Elvytystoimien vaikuttavuutta ei ole arvioitu systemaattisesti, ja seuranta on hajanaista. Pelkkä poikastuotantopotentiaali ei riitä elvytyksen onnistumisen mittariksi vaan on olennaista ymmärtää, kuinka paljon palautettavat kannat tuottavat vaelluspoikasia ja moniko niistä palaa kutemaan. VANA-hankkeen tavoitteena on parantaa taimenkantojen elvytys- ja hoitotoimien vaikuttavuuden arviointia kehittämällä käytännön työhön soveltuvia seurantamenetelmiä. Hankkeessa koostetaan olemassa oleva tieto vaellusseurannoista, sen menetelmistä, rajoitteista ja tietopuutteista. Lisäksi kehitetään uudenlaisia seurantaratkaisuja hyödyntäen PIT-teknologiaa ja uudemman sukupolven geneettisiä menetelmiä taimenten vaelluskäyttäytymisen, vaelluspoikastuotannon, kutukannan ja geneettisen monimuotoisuuden arvioimiseksi. Hankkeen tutkimus- ja kehitystyössä hyödynnetään mm. kahta olemassa olevaa PIT-seurantakohdetta: Helsingin Longinojaa ja Oulun Hupisaarten puroja. Hankkeessa tuotetaan julkaistavaksi taustaselvitys seurantojen nykytilasta ja kehitystarpeista, sekä (loppu)raportti, johon kootaan kerättävien aineistojen pohjalta tarkennettuja suosituksia ja kehittämistoimenpiteitä seurantamenetelmien käytännön soveltamiseen. Lisäksi hankkeessa tuotetaan muita julkaisuja sekä viestinnällisiä sisältöjä kohderyhmien käyttöön. Hanke tukee KYMPPI – Kalatalouden ympäristöohjelman tavoitteita erityisesti vaelluskalojen elinkierron palauttamisen ja seurannan kehittämisen osalta. Hankkeen keskeisiä kohderyhmiä ovat kalataloushallinto, ELY-keskukset, kunnostushankkeiden toteuttajat, tutkijat, vesienhoidon asiantuntijat, vapaaehtoisjärjestöt ja vesialueiden omistajat. Vaikuttavuutta tehdään näkyväksi raporttien, seminaarien, verkkoviestinnän ja median välityksellä. Luonnonvarakeskus: Järvilohen ja -taimenen geneettinen vahvistaminen kantaristeytyksin (HYBRIS) Hankkeen kokonaiskustannukset: 126 960 euroaEMKVR:n tuki: 101 568 euroa (80 %) Uhanalaisten vaelluskalavarojen säilyttämisen ja elvyttämisen ensisijaisena tavoitteena on turvata niiden geneettinen monimuotoisuus ja siten sopeutumiskyky luonnonvalintaa varten. Vuoksen vesistöalueella hoidettavien järvilohi- ja järvitaimenkantojen perinnöllinen muuntelu on hyvin heikko ja sukusiitosriski ilmeinen, mikä voi hankaloittaa niiden luonnonkierron synnyttämistä alkuperäisille tai uusille elinalueille. Populaatioiden perinnöllistä kapeutta voidaan laajentaa ainoastaan tuomalla niihin uusia geenimuotoja kantaristeytysten keinoin. Tässä hankkeessa edistetään Suomen puolella lisääntyvän Hiitolanjoen järvilohikannan mukaan ottamista osaksi Saimaan järvilohen geneettistä elvyttämistä. Lisäksi kokeellisissa selvityksissä haetaan vastauksia siihen, kuinka järvilohen risteyttäminen vieraiden merilohikantojen perimää kantavien kalojen kanssa vaikuttaa syntyvien jälkeläisten elinkykyä määrittäviin ominaisuuksiin toisessa ja kolmannessa risteytyspolvessa. Taimenen osalta hankkeessa tuetaan kantaristeytysten ja tuki-istutusten keinoin Pieliseen laskevien pienten virtavesien potentiaalia villin vaeltavan taimenen palauttamiseksi. Siinä tuotetaan ja istutetaan järvi- ja purotaimenen risteymämateriaalia muutamiin valikoituihin jokiin, joista purotaimenia on pyydystetty laitosemokalastoksi. Tällä pyritään lisäämään geneettistä monimuotoisuutta ja vaeltavan muodon esiintymistä pienissä ja paikalliseksi muuttuneissa taimenkannoissa. Istutusten tuloksellisuutta seurataan näissä kohteissa sähkökalastuksin ja geneettisten selvitysten avulla. Molempien lohikalalajien risteytetyistä vuosiluokista tuotetaan laajapohjainen emokalareservi, jolla luodaan valmius risteytysohjelman edistämiseen ja edelleen tuotetun kalamateriaalin ottamiselle tuotannolliseen käyttöön kannanhoidollisissa tai muutoin tutkimustarkoituksissa tehtävissä istutuksissa. Luonnonvarakeskus: Vieraslajikalojen levinneisyys Etelä-Suomen pienvesissä Hankkeen kokonaiskustannukset: 203 665,63 euroaEMKVR:n tuki: 162 932,50 euroa (80 %) Tässä hankkeessa pilotoidaan eDNA-menetelmin tehtävää näytteenottoa Etelä-Suomen pienvesissä sekä kehitetään ja viedään käytäntöön eDNA-menetelmän käyttökelpoisuutta vieraslajikalojen levinneisyyden selvittämiseksi ylipäätään. Hankkeen kohdelajeina käytetään EU vieraslajiluettelon haitallisia vieraslajeja aurinkoahventa ja rohmutokkoa. Saatujen tietojen avulla täydennetään tietopuutetta vieraslajikalojen, etenkin aurinkoahvenen ja rohmutokon, levinneisyydestä Etelä-Suomessa. Päivitettyjen levinneisyystietojen avulla voidaan priorisoida kiireellisimmät kohteet, joille tulisi kohdentaa poistotoimenpiteet ja näin minimoida riski näiden haitallisten vieraslajikalojen leviämisestä suurempiin järviin ja reittivesiin. Hankkeessa luodaan lisäksi toimiva dataputki ja yhteistyön toimintamalli Luonnonvarakeskuksen ja Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY, tulevien Elinvoimakeskusten ja Lupa- ja Valvontavirastojen) välille haitallisia vieraslajeja koskien. Tämä on ensiarvoisen tärkeää, jotta asiantuntijoiden vahvistama tieto hävitettävistä lajeista saavuttaa tehokkaasti hävittämisestä vastuussa olevan tahon. Lisäksi ELY-keskukset laativat hankkeessa ohjeistuksen yhtenäiselle toimintamallille poistotoimenpiteiden toteuttamista koskien. Tässä hankkeessa toimintamallia pilotoidaan haitallisten vieraslajikalojen osalta, mutta toimintamalli on jatkossa sovellettavissa myös muille haitallisille akvaattisille ja terrestrisille vieraslajeille. Luonnonvarakeskus: Rannikkolajien hyvän tilan ja kestävän kalastuspaineen määrittely (RaKeKa) Hankkeen kokonaiskustannukset: 46 013,30 euroaEMKVR:n tuki: 36 810,64 euroa (80 %) Ahvenen ja kuhan Saaristomeren pitkäaikaisseurannan pohjalta arvioidaan kestävän kalastuskuolevuuden tasoa ja kutubiomassan referenssipisteitä eli käytännössä hyvän tilan raja-arvoja. Aiempien kalastuksen vaikutuksia koskevien tutkimusten ja kansainvälisen merentutkimusneuvoston (ICES) neuvonantojen perusteella tunnistetaan olemassa olevasta EU-tiedonkeruuaineistosta muita kalakantojen hyvää tilaa ja kalastuksen kestävyyttä kuvaavia, EU:n Meristrategiadirektiivin kriteereihin sopivia indikaattoreita. Erityisesti keskitytään kannan kokojakaumiin perustuviin indikaattoreihin, joita tietoja on runsaasti saatavilla. Kalastuksen vaikutusten tunnistaminen käyttökelpoisilla indikaattoreilla auttaa viranomaisia osoittamaan ongelmallisia pyyntialueita ja kalastusmuotoja, ja kohdistamaan niihin toimenpiteitä kalastuksen kestävyyden lisäämiseksi, mutta toisaalta myös kohteita, joissa kalastus on kestävällä tasolla ja kalakanta hyvässä tilassa, sekä kohteita, jotka kestäisivät nykyistä voimakkaampaa kalastusta. Indikaattoreiden kehittäminen EU-tiedonkeruun olemassa olevasta ja edelleen kertyvästä aineistosta on kustannustehokasta ja hyödyttää kalastuksen ohjausta kestävältä pohjalta. Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö ry, Finlands Fritidsfiskares Centralorganisation: Kutualueiden pienkunnostukset Hankkeen kokonaiskustannukset yhteensä: 35 975 euroaEMKVR:n tuki: 28 780 euroa (80 %) Hauelle ja ahvenelle hyvin soveltuvat lisääntymisalueet ovat vähentyneet ja niiden laatu on heikentynyt ihmistoiminnan vaikutuksesta. Monesti kutualueen toimimattomuus ja huono poikastuotto ovat kiinni hyvin pienistä ja korjattavissa olevista asioista: kalojen pääsy kohteelle on estynyt tai liian rajoittunut tai kohteen lämpötalous on pilattu liiallisella avaamisella. Myös sopivasta kutualustasta on joskus pulaa. Usein näihin haasteisiin voidaan vastata hyvin pienillä, jopa täysin käsivaraisilla kunnostustoimilla ja talkootyötä hyödyntäen. Hankkeen tavoitteena on toteuttaa nimenomaan pieniä ja hyvin edullisia, mutta silti vaikuttavia kunnostustoimia, kuten vaellusesteiden poistoja, kynnysten palauttamisia tai turotuksia, erityisesti haukien ja ahventen lisääntymisen edistämiseksi rannikolla Menekinedistäminen Menekinedistämisen määräaikaisessa hakumenettelyssä oli teemana kalatalouskoulutus. Maa- ja metsätalousministeriö tilasi aiemmin selvityshenkilö Susanna Kumpulaiselta kalatalousalan koulutusta ja sen kehittämistarpeita koskevan selvityksen (Kalatalouden koulutuksen tulevaisuuden kehittämistarpeet, maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 2024:18). Hakumenettelyssä pyrittiin edistämään erityisesti selvityksessä tunnistettuja kehittämistarpeita ja -ehdotuksia. Haku oli tarkoitettu yleishyödyllisiä toimijoille. Rahoitusta voitiin myöntää yhteensä enintään 300 000 euroa. Hakemuksia tuli määräaikaan mennessä yhteensä 4 kappaletta ja tukea haettiin yhteensä 622 300 euroa. Valituksi tullut hanke: Turun ammattikorkeakoulu Oy: Kalanjalostuksen AMK-koulutuksen vetovoima ja verkostot – Kalaverkko-AMK Hankkeen kokonaiskustannukset: 375 000 euroaEMKVR:n tuki 300 000 euroa (80 %) Hankkeen tavoitteena on parantaa kalatalouskoulutuksen vetovoimaisuutta, integroida kalatalouden koulutus osaksi elintarviketekniikan suuntautumista Turun AMK:ssa, kehittää alan julkisuuskuvaa ja edistää verkostoitumista alan toimijoiden välillä. Lisäksi tavoitteena on lisätä kotimaisen kalan kulutusta uusien modernien jalostustekniikoiden ja laadun kehittämisen avulla. Hankkeessa keskitytään kolmeen toimenpiteeseen: Vetovoimakampanja: Modernisoidaan kalatalouden imagoa ja lisätään alan houkuttelevuutta markkinointikampanjoiden avulla. Yhteistyön ja verkostoitumisen vahvistaminen: Luodaan osaamisfoorumi ja järjestetään verkostoitumistapahtumia alan toimijoiden ja kouluttajien välillä. AMK-tasoisen koulutuksen kehittäminen: Käynnistetään kalatalouden elintarvikeosaamiseen keskittyvä koulutuspolku Turun AMK:ssa ja tarjotaan avoimen AMK:n opintojaksoja kaikille kiinnostuneille. Hanke parantaa kalatalouskoulutuksen vetovoimaisuutta, vähentää osaajapulaa ja edistää alan kestävää kasvua. Se vahvistaa yhteistyötä ja tiedonvaihtoa alan toimijoiden välillä sekä tukee kalatalousalan innovaatioita ja kansainvälistymistä. Hankkeessa kehitetään kalanjalostusalan AMK-tason koulutuspolku uusille osaajille ja avoimen AMK:n koulutusta alalla jo olevien ammattilaisten osaamisen kasvattamiseksi.
Opi luomusta -teemapäivät opettajille ja neuvojille jatkuva tammikuussa 19.12.2025 Vuonna 2026 luomukoulutukset jatkuvat Opi luomusta -teemapäivien merkeissä. Ensimmäinen teemapäivä on kaikille ruokaketjun opettajille soveltua tilaisuus. Muut päivät on tarkoitettu eri ammattialan opettajille. Tilaisuudet ovat avoimia opettajien lisäksi neuvojille ja kaikille muille, jotka haluavat listätä osaamistaan luomusta opettamisen ja neuvonnan näkökulmasta. 16.1.2026 klo 9-12 Luomu ruokaketjun koulutuksissa, ohjelmaja ilmoittautuminen 13.2.2026 Peltokasvien luonnonmukainen tuotanto 13.3.2026 Luomutuotantoon siirtyminen ja talous 27.3.2026 Luonnonmukainen kotieläintuotanto 17.4.2026 Luomutuotteiden jatkojalostus 8.5.2026 Metsän luomusertifiointi ja luomukeruutuotanto Ohjelmat ja ilmoittautuminen löytyvät hankkeen nettisivuilta, kohdasta Tulevat tapahtumat. Tarjoamme myös henkilökohtaista konsultaatiota koulutuskokonaisuuksien esittelyyn ja käyttöönottoon. Se tapahtuu kätevästi tällä lomakkeella.
Uusia EU:n maaseuturahoitusta saavia hankkeita valittu Kanta- ja Päijät-Hämeeseen – ELY-ajan viimeiset rahoituspäätökset 13 hankkeelle 19.12.2025 Uusia EU:n maaseuturahoitusta saavia hankkeita valittu Kanta- ja Päijät-Hämeeseen – ELY-ajan viimeiset rahoituspäätökset 13 hankkeelle ELY-keskus on valinnut rahoitettavaksi 13 uutta hanketta Hämeen maaseudun kehittämiseksi. Rahoitusta suunnataan esimerkiksi laajakaistahankkeisiin, pyörämatkailun kehittämiseen, suureen viljelijöiden biokaasuhankkeeseen ja ympäristötekoihin. Ensi vuonna ELY-keskusten sijaan maaseutua kehittävät elinvoimakeskukset yhdessä paikallisten Leader-ryhmien kanssa. Hämeen ELY-keskus on valinnut uusia EU:n maaseuturahoitusta saavia kehittämishankkeita alueellaan Päijät- ja Kanta-Hämeessä syksyllä päättyneellä valintajaksolla. – Erityispiirteenä viimeiseltä valintajaksolta voi nostaa esiin maaseudun laajakaistainvestoinnit, joita valittiin rahoitettavaksi neljä kappaletta ja haettiin muutama lisää. Toimiva netti sujuvoittaa arkea suoratoistopalveluista sähköiseen asiointiin ja siten omalta osaltaan tukee maaseudulla asumista. Vakaa yhteys on tietysti tärkeää myös työnteon ja yrittämisen kannalta, ELY-keskuksen maaseutuyksikön kehittämispäällikkö Timo Kukkonen sanoo. Vuoden viimeisellä hakujaksolla ELY-keskukselta haettiin rahoitusta 23 hankkeeseen yhteensä lähes 4,4 miljoonan euron edestä. Rahoitusta puolestaan esitettiin myönnettäväksi 13 hankkeelle yhteensä yli 2,3 miljoonan euron edestä. Maaseuturahoitusta suunnataan esimerkiksi pyörämatkailun kehittämiseen, viljelijöiden biokaasuhankkeeseen ja turvallisuuden ja osallisuuden vahvistamiseen. – Rahoitettavaksi valittujen hankkeiden joukossa ovat myös ympäristö- ja ilmastoinvestointien erillismäärärahasta rahoitettavat Heinolaan ja Tammelaan sijoittuvat hankkeet. Tätä tukirahaa on ollut vaikea saada liikkeelle ja nyt saadaan ympäristöä kuntoon, Kukkonen kertoo. Kilpailu maaseudun hankerahoituksesta äärimmäisen kovaa Koko vuoden osalta maaseudun hankerahoitusta on haettu ELY-keskuksesta runsaasti ja kilpailu rahoituksesta ollut todella kovaa. Hanketukia on myönnetty tarkastelujaksolla 1.1.2025–30.11.2025 ELY-keskuksen kautta 21 hankkeelle yhteensä noin 2,6 miljoonan euron edestä esimerkiksi yrittäjyyden, ympäristön, ruokasektorin ja matkailun tukemiseen. Koko vuoden osalta summa vielä kasvaa, kun joulukuussa tehtävät päätökset huomioidaan. Maaseudun yritystukien kysyntä on puolestaan jäänyt ennakoitua vaisummaksi, ja yrityksiä olisi mahdollisuuksia tukea vielä nykyistä enemmän. Maaseudun yritystukia ELY-keskuksen kautta myönnettiin tarkastelujaksolla noin 1,3 miljoonan euron edestä. Paikalliseen kehittämiseen Leader-ryhmien kautta miljoonia Hämeen paikalliset maaseudun kehittämisyhdistykset eli Leader-ryhmät Päijänne-Leader ry, EMO ry, Linnaseutu ry ja LounaPlussa ry kanavoivat marraskuun lopulle ulottuvalla tarkastelujaksolla yhteensä miltei 2,6 miljoonaa euroa maaseudun yhteisöjen ja yritysten tueksi. Lisäksi tukipotti kasvaa vielä loppuvuoden aikana. Päijänne-Leader ry:n toiminta-alue ulottuu myös Etelä-Savon puolelle ja EMO ry:n Uudellemaalle, joten osa tukisummasta on ohjautunut myös naapurimaakuntien hyväksi. Leader-ryhmien kautta on tänä vuonna tuettu esimerkiksi varautumista ja turvallisuutta kyläradioiden kautta. Tuella tehdään myös ympäristötekoja vieraslajien tuhoamisen ja vesistöhankkeiden myötä sekä innostetaan lapsia ja nuoria tieteen pariin. Lisäksi Leader-ryhmistä on tuettu liikuntaa kävelyfutiksen ja kulttuuria esimerkiksi Heljä Liukko-Sundströmin teosten luetteloinnin muodossa – paikallisia maaseudun yrityksiä unohtamatta. – Leader-rahoitus on paitsi todellista lähirahoitusta oman alueen yhteisöjen ja yritysten tueksi myös tarkasti ajan hermolla vastaamassa esimerkiksi ajankohtaisiin varautumisen ja liikkumattomuuden haasteisiin sekä ympäristön ja nuorten tarpeisiin, toteavat Hämeen Leader-ryhmien toiminnanjohtajat Anu Taipale (Päijänne-Leader ry), Jussi Pakari (Linnaseutu ry), Esko Pietari (EMO ry) ja Tuula Kallioinen (LounaPlussa ry). Kanta- ja Päijät-Häme jakautuvat erilleen vuodenvaihteessa – maaseudun kehittäminen jatkuu elinvoimakeskuksista käsin Aluehallintouudistuksen seurauksena Hämeen ELY-keskus lakkaa vuoden alusta, kun ELY-aika päättyy ja elinvoimakeskusten aika alkaa. Hämeessä uudistus näkyy konkreettisesti siinä, että ELY-keskuksen nykyinen alue jakautuu uudistuksessa kahtia. Kanta-Häme kuuluu jatkossa Sisä-Suomen elinvoimakeskuksen alueeseen yhdessä Pirkanmaan kanssa, kun taas Päijät-Häme, Kymenlaakso ja Etelä-Karjala muodostavat uuden Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksen alueen. – Uudistus avaa uudenlaisia yhteistyömahdollisuuksia myös maaseudun kehittämisen näkökulmasta. Toisaalta myös jatkossa Hämeen maakuntien yhteiset kehittämishankkeet ovat edelleen mahdollisia ja jopa toivottavia, vaikka maakunnat hallinnollisesti jakautuvatkin eri suuntiin. Hyviä hämäläismaakuntien yhteisiä hankkeita on ollut esimerkiksi ruokasektorin, yrittäjyyden ja maatalouden tukemisen teemojen ympärillä, Kukkonen kertaa. Vaikka organisaatiot ja aluerajat muuttuvat, EU:n maaseutu- ja maatalousrahoituksella tuetaan jatkossakin Kanta- ja Päijät-Hämeen maaseutua. – Pyrkimys on, että hakemusten käsittely jatkuu mahdollisimman normaalisti, nopeasti ja sujuvasti. Vuoden loppuun asti tehdään töitä vielä ELY-keskuksesta käsin ja ensi vuonna Hämeen maaseutua sitten kehitetään elinvoimakeskuksista, Kukkonen päättää. Lisätietoja: ELY-keskus: Timo Kukkonen, kehittämispäällikkö, Hämeen ELY-keskus, p. 0295 025 065, etunimi.sukunimi@elinvoimakeskus.fi Leader-ryhmät toiminta-alueineen: Päijänne-Leader ry (Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Kärkölä, Lahti, Orimattila, Padasjoki, ent. Pertunmaa Mäntyharjun kunnassa, Sysmä), toiminnanjohtaja Anu Taipale, anu.taipale@paijanne-leader.fi, p. 040 764 2462 LounaPlussa ry (Forssa, Tammela, Ypäjä, Jokioinen, Humppila), toiminnanjohtaja Tuula Kallioinen, tuula.kallioinen@lounaplussa.fi, p. 050 583 4715 Linnaseutu ry (Hattula, Hämeenlinna, Janakkala), toiminnanjohtaja Jussi Pakari, toimisto@linnaseutu.fi, p. 041 468 8300 Eteläisen maaseudun osaajat EMO ry (Loppi, Hausjärvi, Riihimäki, Tuusula, Järvenpää, Hyvinkää, Nurmijärvi, Vantaa, Espoo), toiminnanjohtaja Esko Pietari, emo@emory.fi, p. 050 573 2972
Pienryhmissä tutustutaan matalalla kynnyksellä uuteen maatalousteknologiaan 19.12.2025 Uusinta maatalousteknologiaa käytetään Suomessa melko vähän, jos verrataan vaikka Keski-Eurooppaan. ”Syitä tähän on haluttu selvittää, ja syitähän on tietenkin paljon. Ymmärrettävää on, että jos vaikka tila aikoo vaikka päättää toimintansa seuraavan kymmenen vuoden kuluessa, niin ei haluta investoida kalliisti. Tämä voi johtaa sitten siihen, että uusia teknologioita ei sinne tilalle hankita. Tai jos on vaikka vanhat koneet, niin ei koeta mielekkäänä uuden teknologian hankintaa”, kertoo uuden maatalousteknologian käyttöönoton haasteista Työtehoseuran Iina Hulkkonen.Työtehoseuran vetämä Vertaistekno-hanke on lähtenyt madaltamaan maatilayrittäjien kynnystä tutustua uuteen teknologiaan. Pienryhmissä eri puolilla Suomea yrittäjät on päässeet kokeilemaan ja miettimään yhdessä muiden yrittäjien kanssa sitä, että olisiko tämä teknologia tilalle sopiva. Jos kaverilla on uusi teknologia ollut jo käytössä, niin sitä kautta saadaan vertaiskokemuksia ja tietoa, että olisiko tämä itsellekin sopiva. Hankkeessa vertaiskokemuksista ollaan saatu hyviä tuloksia. Viidellä eri alueella jokainen pienryhmä tutustuu vähintään neljään eri teknologiaan, joten on paljon teknologioita, mitä on päästy viimeisten kahden vuoden aikana testailemaan. Ryhmä valitsee itse laitteet ja teknologiat, jolloin sitoutuminen ryhmän toimintaan on vahvaa. Esimerkiksi Etelä-Suomessa ollaan tutustuttu automaattiohjaukseen ja päästy ajamaan traktoreilla, missä on automaattiohjaus ja automaattiset päistekäännökset. Ja toinen tutustumisen esimerkki viime kesältä oli laidunpannat emolehmillä. Kuuntele lisää maatilojen teknologisista ratkaisuista ja miten niistä voi oppia lisää, kun Vertaistekno-hankkeen vetäjät Iina Hulkkonen Työtehoseurasta ja Jussi-Matti Kallio Seinäjoen ammattikorkeakoulusta keskustelevat hankkeen toimintatavoista ja tuloksista 20 minuutin podcastissa juontaja Kia Partasen kanssa.
Muikku- ja siikakantojen seuranta kaipaa kehittämistä – vastaa kyselyyn 18.12.2025 Jyväskylän yliopisto toteuttaa kyselyn, jonka tavoitteena on kehittää järvien muikku- ja siikakantojen seurantamenetelmiä sekä parantaa seurannassa syntyvän tiedon käytettävyyttä tutkimuksessa ja kalatalouden päätöksenteossa. Kyselyllä kerätään käytännön kokemuksia ja näkemyksiä eri toimijaryhmiltä eri puolilta Suomea. Muikku ja siika ovat monilla järvialueilla sekä ekologisesti että taloudellisesti merkittäviä kalalajeja. Niiden kantojen seuranta on keskeinen osa kestävää kalataloutta, mutta nykyisiin menetelmiin ja tiedon hyödyntämiseen liittyy myös kehittämistarpeita. Kyselyn avulla halutaan tunnistaa, millaista seurantatietoa eri toimijat pitävät tärkeänä ja miten sitä voitaisiin jatkossa kerätä ja hyödyntää entistä paremmin. Kysely on suunnattu erityisesti: vesialueenomistajille ja osakaskunnille kaupallisille ja vapaa-ajankalastajille kalatalouden asiantuntijoille ja toimijoille viranomaisille ja muille seurantatietoa hyödyntäville tahoille Vastaajien näkemykset ja kokemukset tarjoavat tutkijoille arvokasta taustatietoa, jota voidaan hyödyntää uusien ja nykyisten seurantamenetelmien kehittämisessä sekä tutkimustiedon ja käytännön kalatalouden välisen vuoropuhelun vahvistamisessa. Vastaa kyselyyn Kysely on lyhyt ja siihen vastaaminen vie vain hetken.👉 https://r.jyu.fi/Vastaa-kyselyyn-tästä Lisätietoja Tuula VäänänenJyväskylän yliopistotuula.m.vaananen@jyu.fi Kysely toteutetaan Euroopan unionin osarahoituksella osana EMKVR 2021–2027 -ohjelmaa.
Kasvata tiedolla- podcasteissa puhutaan painavaa asiaa 17.12.2025 AgriHubi-podcastsarjan ensimmäisessä jaksossa yrittäjä Paula Achrén ja maatalouden reilun datatalouden tutkija Liisa Pesonen keskustelevat juontaja Kia Partasen kanssa kuumasta ja ajankohtaisesta aiheesta: kuka hallitsee maataloudessa tuotettavaa dataa? Parinkymmenen minuutin podcastissa käydään läpi, tuottavatko maatilayrittäjät maataloudessa ainutlaatuista dataa mm. sääoloista, tuotantotiloista, tuotosmääristä, viljelytoimista, koneista ja markkinoista tietämättä, kuka datasta lopulta hyötyy. Tuottaja ei tiedä, mihin data lopulta päätyy ”Varmaan tällä hetkellä suurin osa datasta tuotetaan nimenomaan tiedostamatta sitä, että siitä datasta voisi hyötyä nimenomaan taloudellisesti. Me tuotetaan paljon sellaista dataa, mikä tuotetaan johonkin tiettyyn tarkoitukseen, mutta tiedostamatta sitä, että tätä samaa dataa voidaan itse asiassa hyödyntää moneen muuhunkin tarkoitukseen. Ja luulen, että tällä hetkellä tuottajat eivät tiedä, mihin se data lopulta päätyy, saatikka, että he kokisivat, että he saisivat siitä sen taloudellisen hyödyn itselleen. Ja monesti myös se asia jää täysin pimentoon, että hyötyykö siitä taloudellisesti joku muu taho”, Paula Achrén kertoo käsityksenään podcastissa. Keskustelijat pohtivat lopuksi, mitkä tahot voivat olla viljelijän apuna hänen hahmottaessaan, mitä tietoja ei missään tapauksessa saa jakaa edelleen ja minkä tiedon jakaminen valituille tahoille olisi suotavaa tai jopa tärkeää. Teknologiakokemuksia, johtamisen kulmakiviä, alan koulutuksen näkymiä AgriHubin podcast-sarjan seuraavassa jaksossa puhutaan maatalouden teknologiasta ja sen parissa toimivasta Vertaistekno-hankkeesta. Käytännön kokemuksista uusista teknologioista keskustelevat juontaja Kia Partasen kanssa Työtehoseuran Iina Hulkkonen sekä Seinäjoen ammattikorkeakoulun Jussi-Matti Kallio. AgriHubin podcast kolmas jakso keskittyy johtamisosaamiseen maatalousyrittäjän menestystekijänä. Johtamisen kulmakiviä ja haasteita pohtivat Petri Koivisto ProAgrialta sekä Susanna Lahnamäki-Kivelä Lukelta yhdessä juontaja Paula Antikaisen kanssa. Luvassa on myös jakso maatalousalan koulutuksesta, alan osaamisesta sekä koulutuksen kiinnostavuudesta. Hämeen ammattikorkeakoulun bio- ja luonnonvara-alan johtaja Mona-Anitta Riihimäki esittelee aihetta korkeakoulujen näkökulmasta, Keski-Pohjanmaan ammattiopiston luonnonvara-alan toimialapäällikkö Hanna-Mari Laitala taasen katsoo aihetta ammatillisten oppilaitosten näkökulmasta. Ja mukana on myös opiskelijoiden ääntä edustava agrologiopiskelija Tomi Kesämäki Hämeen ammattikorkeakoulusta. Tervetuloa AgriHubi-podcastien pariin!
Vastuullinen ja kannattava liiketoiminta vahvistaa Järvi-Suomen elinvoimaa 17.12.2025 Vastuullinen ja kannattava liiketoiminta vahvistaa Järvi-Suomen elinvoimaa Järvi-suomen maaseudun ympäristö- ja ilmasto-ohjelman (JÄSMY) neljäs päätavoite on lisätä vastuullista ja kannattavaa liiketoimintaa sekä edistää kestävää asumista Järvi-Suomen maaseudulla. Ohjelma tukee ratkaisuja, jotka yhdistävät ympäristövastuun, taloudellisen kannattavuuden ja alueen vetovoiman. Maaseudun elinvoima rakentuu luonnon ja ilmaston hyvinvoinnin lisäksi kestävistä elinkeinoista ja asumisratkaisuista. JÄSMY-ohjelma vuosille 2020–2027 tukee kehitystä, jossa ympäristövastuullisuus ja taloudellinen kannattavuus kulkevat käsi kädessä. Vastuullista ja kannattavaa liiketoimintaa sekä kestävää asumista Järvi-Suomessa lisätään kehittämällä kestäviä liiketoimintamahdollisuuksia, turvaamalla toimivat lähipalvelut sekä esimerkiksi viestintään liittyvien toimien kautta. Lisäksi edistetään hajautetun ja uusiutuvan energian tuotantoa ja hyödyntämistä. Laadukkaat ja monipuoliset lähipalvelut nähdään tärkeinä toimina JÄSMY-ohjelmassa. Lisäksi ohjelma tukee ruokajärjestelmän kestävyyttä, mikä lisää omalta osaltaan huoltovarmuutta. Vastuullinen vihreä siirtymä luo uusia mahdollisuuksia JÄSMY-ohjelman kautta EU:n maaseuturahoituksella on tuettu 21 hanketta vastuullisen ja kannattavan liiketoiminnan edistämiseen ja kestävään asumiseen, joiden yhteenlaskettu rahoitus on lähes 5,7 miljoonaa euroa. Hankkeissa kehitetään muun muassa ruokamatkailua, edistetään energiatehokkuuden parantamista maatiloilla ja lisätään monimuotoisuutta esimerkiksi marjatiloille. Näiden JÄSMY-hankkeiden avulla on luotu ja luodaan edelleen pohjaa kestävälle maaseutuelämälle, jossa asuminen ja elinkeinot tukevat ilmastotavoitteita ja luonnon monimuotoisuutta. Hankkeiden toimenpiteillä vahvistetaan alueen kilpailukykyä ja tarjota esimerkkejä siitä, miten kestävät toimintatavat ovat myös taloudellisesti kannattavia. Tutustu tavoitteessa rahoitettuihin hankkeisiin: Eväitä luomun esilletuontiin ja lisää liiketoimintaa -hanke Eväitä luomun esilletuontiin ja lisää liiketoimintaa -hanke on tiedotus- ja viestintähanke, joka yhdistää Etelä-Savon luomutuottajat, kaupat ja ruokapalvelut yhdessä työstämään viestintämateriaalia ja viestimään kuluttajille paikallisen luomutuotannon esille nostamiseksi. Viestinnässä tuodaan vahvasti esille Etelä-Savon saamaa EU:n paras luomualue 2024-palkinto. Lue lisää hankkeesta (maaseutu.fi) Pohjois-Savon kestävät kylät -hanke Hankkeen tavoitteena on mahdollistaa ympäristötekoja Pohjois-Savon kylillä ja paikallisyhteisöissä. Hankkeessa toteutettava ympäristöteko voi olla esimerkiksi maisemanhuolto, energiaremontti, ympäristötaideteos, linnunpöntöt, tai jokin kierrätysratkaisu. Tavoitteena on mahdollistaa vähintään 45 ympäristötekoa Pohjois-Savon kylillä ja paikallisyhteisöissä. Lue lisää hankkeesta (maaseutu.fi) Lue lisää JÄSMY-ohjelmasta ja sen vaikutuksista Järvi-Suomen alueella: Ympäristö- ja ilmastotyötä lähes sadan JÄSMY-hankkeen voimalla Järvi-Suomen vesistöjen tila turvataan yhteistyöllä Järvi-Suomi kohti hiilineutraaliutta, JÄSMY tukee ilmastotavoitteita Mikä on JÄSMY? Järvi-Suomen maaseudun ympäristö- ja ilmasto-ohjelma 2020–2027 tukee viiden Järvi-Suomen alueen ELY-keskuksen (Etelä-Savo, Kaakkois-Suomi, Keski-Suomi, Pohjois-Karjala ja Pohjois-Savo) ilmasto- ja ympäristötoimenpiteiden vaikuttavuuden parantamista yhteistyön avulla. JÄSMY-ohjelma tukee myös ELY-keskusten alueellisten maaseudun kehittämissuunnitelmien toteuttamista, eli JÄSMY on osa EU:n maaseuturahoitusta. Ohjelma jatkuu vuodelle 2027.
Lounais-Suomen ja Uudenmaan eläintukikoulutusvideo julkaistaan tammikuun puolivälissä 17.12.2025 Lounais-Suomen ja Uudenmaan eläintukikoulutusvideo julkaistaan tammikuun puolivälissä Lounais-Suomen ja Uudenmaan elinvoimakeskukset julkaisevat yhteisen eläintukikoulutusvideon tammikuun puolivälissä. Videolinkki julkaistaan osoitteessa maaseutu.fi ja toimitetaan sähköpostilla kaikille alueen kotieläintiloille. Koulutuksessa käydään läpi muun muassa EU:n eläinpalkkioiden vaatimuksia A-, B- ja C-tukialueilla sekä ja eläinten hyvinvointikorvausten tukiehtoja. Eläinpalkkiot ovat haettavissa 8.–22.1.2026 ja eläinten hyvinvointikorvaus 8.1.–4.2.2026. Pohjoinen kotieläintuki, sika- ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotettu tuki ja alkuperäisrotueläinten kasvattamissopimus ovat haettavissa 17.2.–12.3.2026. Mukana koulutuksessa ovat myös Ruokaviraston valtioneläinlääkäri ja kuntien maaseutupalvelut, jotka kertovat eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisteristä. Lisätiedot: Varsinais-Suomi: Henna Ekman, p. 02 9502 3031 Satakunta: Mari Roslund, p. 02 9502 2062 Uusimaa: Henrika Taimiaho, p. 02 9502 1192 etunimi.sukunimi@elinvoimakeskus.fi Valtion aluehallinto on uudistumassa. ELY-keskusten toiminta loppuu vuoden vaihteessa ja maaseutuyksiköiden tehtävät siirtyvät uusiin elinvoimakeskuksiin.
Perinnemaisemien hoitosopimusten ja suojavyöhykkeiden korvauksia nostetaan 17.12.2025 Perinnemaisemien hoitosopimusten ja suojavyöhykkeiden korvauksia nostetaan Perinnemaisemien eli perinnebiotooppien hoidosta maksettavia korvauksia nostetaan vuodesta 2026 lähtien. Myös suojavyöhykkeiden eli muun muassa vesistöjä suojaavien nurmikasvustojen korvaukset nousevat. Perinnemaisemien hoitosopimukset eli maatalousluonnon ja maiseman hoitosopimukset ovat viisivuotisia maatalouden ympäristösopimuksia. Niiden tuen korotus on osa EU:n maatalouspolitiikan (CAP) kansallisen suunnitelman muutosta, jonka Euroopan komissio hyväksyi lokakuun alussa. Uudet tukitasot vuoden 2026 alusta lähtien ovat: arvokkaat perinnebiotoopit 650 €/hehtaari ja luonnonlaitumet ja muut sopimuskohteet 550 €/hehtaari. Korotettua korvausta maksetaan ensi vuodesta lähtien myös vanhoille ympäristösopimuslohkoille, ei ainoastaan uusille sopimuslohkoille. Satakunnassa on maatalousluonnon ja maiseman hoitosopimuksia sekä kosteikkojen hoitosopimuksia tällä hetkellä yhteensä 1 308 hehtaarin alalla. Satakunnan tavoite vuodelle 2025 oli 2 710 hehtaaria. Satakunnan ELY-keskuksessa ympäristösopimuksia käsittelevä tarkastaja Johannes Perttula uskoo, että tukitason nousu lisää kiinnostusta perinnemaisemien hoitoon. – Monella satakuntalaisella maatilalla on esimerkiksi vanhoja laidunmaita, jotka sopisivat hyvin EU-rahalla tuetun maiseman hoitosopimuksen piiriin. ELY-keskukseen voi ottaa matalalla kynnyksellä yhteyttä ja selvittää, saisiko kohteen hoitamiseen tukea. Myös suojavyöhykkeiden tuet nousevat Suojavyöhykkeet ovat pysyviä nurmikasvustoja, joiden avulla vähennetään vesistöihin kohdistuvaa ja maataloudesta aiheutuvaa kiintoaine- ja ravinnekuormitusta. Suojavyöhykkeistä maksettava korvaus nousee vuodesta 2026 alkaen 350 eurosta 430 euroon. – Satakunnassa suojavyöhykkeitä on perustettu 1 110 hehtaarin verran. Viljelijät voivat tarkastaa kätevästi Vipu-palvelun karttaosiosta, onko heidän maillaan suojavyöhykesopimukseen kelpaavia aloja, Perttula sanoo. Valtion aluehallinto on uudistumassa. ELY-keskusten toiminta lakkaa 31.12.2025 osana valtion aluehallinnon uudistusta. Satakunnan ja Varsinais-Suomen ELY-keskusten pohjalta perustetaan uusi Lounais-Suomen elinvoimakeskus, joka aloittaa toimintansa 1.1.2026. Yhteystiedot: Johannes Perttula, tarkastaja, Satakunnan ELY-keskus 0295 022 025, etunimi.sukunimi@elinvoimakeskus.fi Suojavyöhykkeiden sitoumusehdot Ruokaviraston verkkosivuilla Maatalousluonnon ja maiseman hoitosopimukset Ruokaviraston verkkosivuilla feed Uutinen 17.12.2025 Lounais-Suomen ja Uudenmaan eläintukikoulutusvideo julkaistaan tammikuun puolivälissä Lue lisää feed Uutinen 17.12.2025 Perinnemaisemien hoitosopimusten ja suojavyöhykkeiden korvauksia nostetaan Lue lisää feed Uutinen 03.12.2025 Valtion aluehallintouudistus vaikuttaa myös maatalouden ja maaseudun kehittämiseen Lounais-Suomessa Lue lisää Ajankohtaista