S-ryhmä: Nuorten kuluttajien kalaostot lähes viisinkertaistuneet

Nuorten kalan syönti kasvaa vauhdilla – sushi kiinnostaa, mutta arjessa suositaan säilykkeitä ja pakasteita.

Sushi kiinnostaa nuoria kuluttajia. Kuvassa silakkaa sisältäviä makirullia. Ohje sivulta https://prokala.fi/reseptit/silakkasushi-makirullat-silakasta/

Lähde: Pro Kala ry

Suomalaiset nuoret ovat lisänneet kalan kulutusta viimeisten vuosien aikana voimakkaasti. Nuoret arvostavat helppoutta ja suosivat etenkin kalasäilykkeitä, pakastekalatuotteita ja sushia. Kansainväliset ruokatrendit ja sosiaalinen media tuovat kalaa osaksi nuorten ruokavaliota uusilla tavoilla.

Nuorten kalaostokset ovat kasvaneet huomattavasti nopeammin kuin vanhempien ikäryhmien. S-ryhmän myyntidatan mukaan alle 24-vuotiaiden kalaostokset lähes viisinkertaistuivat vuosina 2021–2025. Myös Keskon tiedot osoittavat, että alle 35-vuotiaiden kalatuotteiden myynti on kasvanut muita ikäryhmiä nopeammin.

– Nuoret ovat lisänneet kalan kulutusta viimeisten vuosien aikana. Kasvu tulee helposti lähestyttävistä tuotteista. Nuorten kalasuhde on käytännöllinen ja helppoutta korostava, sanoo S-ryhmän myyntipäällikkö Mikko Kovalainen.

Keskon osto- ja myyntipäällikkö Kirsi Romppaisen mukaan kala löytää paikkansa nuorten arjessa uusien käyttötapojen ja makumaailmojen kautta.

– Alle 35-vuotiaiden asiakasryhmässä kalatuotteiden myynti on kasvanut muita ikäryhmiä nopeammin. Tämä viittaa siihen, että kala löytää paikkansa nuorten arjessa uusien käyttötapojen, makumaailmojen ja helposti nautittavien tuotteiden kautta, Romppainen sanoo.

Nuorten ostoskorissa korostuvat säilykkeet ja pakastekalat

Nuorten ostoskoreissa korostuvat erityisesti arkiset ja helposti valmistettavat kalatuotteet. S-ryhmän mukaan alle 24-vuotiaiden ostamista kalatuotteista vajaat 35 prosenttia on kalasäilykkeitä, erityisesti tonnikalaa. Kala- ja äyriäispakasteiden osuus on noin 30 prosenttia ja tuoreiden kalafileiden reilut 15 prosenttia.

Pakasteista suositaan muun muassa kalapuikkoja ja paneroituja kalafileitä. Tuoreen kalan merkitys kasvaa iän myötä: 25–34-vuotiaiden ostoskorissa tuoreiden kalafileiden osuus on jo noin viidennes.

Keskon myyntidatassa kalasäilykkeiden ostaminen jakautuu melko tasaisesti eri ikäryhmiin, kun taas kalapuikot korostuvat erityisesti työikäisten ja lapsiperheiden ostoksissa.

Nuorten suosimissa tuotteissa näkyy ennen kaikkea helppous. Kalaa ostetaan mielellään muodossa, joka sopii nopeaan ruoanlaittoon eikä vaadi kalan käsittelyä alusta asti.

Sushi on nuorten suosikki – some innostaa kokeilemaan

Sushi on noussut yhdeksi nuorten suosituimmaksi tavaksi syödä kalaa. Keskon myyntidatassa sushi korostuu erityisesti alle 25-vuotiaiden ostoksissa, ja kiinnostus vähenee tasaisesti vanhempiin ikäryhmiin siirryttäessä.

S-ryhmän mukaan alle 24-vuotiaiden sushiostokset yli viisinkertaistuivat vuosina 2021–2025. Myös 25–34-vuotiaiden sushin ostaminen on selvästi lisääntynyt. Sushin rinnalla suosiotaan ovat kasvattaneet myös muut kansainvälisistä ruokakulttuureista vaikutteita saaneet kala-ateriat, kuten poke bowlit.

Sushin suosiota selittävät osaltaan muuttuneet ruokailutottumukset. Kalaa nautitaan yhä useammin osana valmiita aterioita, mutta kansainväliset ruokatrendit innostavat myös valmistamaan uudenlaisia kalaruokia kotona.

– Tämä tukee laajempaa, esimerkiksi Ruokailmiöt-trendikatsauksessammekin havaittavaa kulutustrendiä, jossa kalaa syödään yhä useammin osana valmiita, helposti nautittavia aterioita ja kansainvälisistä ruokakulttuureista vaikutteita saaneita ruokia, Romppainen sanoo.

Sosiaalinen media on tuonut sushin myös kotikeittiöihin.

– Sosiaalisessa mediassa trendaavat, erilaiset kotona tehtävät pikasushit kiinnostavat ehkä korostuneesti nuorempia kuluttajia. Sosiaalisessa mediassa näkyvät ruokatrendit voivat siis vauhdittaa myös uusien kalatuotteiden kokeilua, Romppainen arvioi.

Sushin näkyvyys ei kuitenkaan tarkoita, että se hallitsisi nuorten kalaostoksia. S-ryhmän tarkastelemassa tuoteluokituksessa sushin ja premium-tuotteiden yhteenlaskettu osuus jää alle viiteen prosenttiin. Säilykkeet ja pakasteet muodostavat edelleen selvästi suuremman osan nuorten ostamista kalatuotteista.

– Nuorten kalan syönti on monikanavaistunut. Sushi ja mukaan otettavat valmiit ratkaisut ovat selvästi yhä suositumpia nuorten keskuudessa, mutta rinnalla kasvavat myös kotiin ostettavat pakasteet ja tuore kalafilee. Kyse ei ole vain siitä, että valmisruoka korvaisi kotona valmistetun kalan, Kovalainen sanoo.

Yhä useampi nuori syö kalaa, säännöllinen käyttö lisääntyy hitaammin

Kalan kasvava kiinnostavuus näkyy myös kuluttajatutkimuksissa. Suomi Syö Trendit ja Vastuullisuus 2025 -tutkimuksen mukaan 16–24-vuotiaista kalaa ainakin joskus syövien osuus nousi 82 prosentista 90 prosenttiin vuosina 2023–2025.

– Nuorten joukkoon on tullut selvästi lisää kalan käyttäjiä, mutta S-ryhmän myyntidata viittaa enemmän käyttäjäkunnan laajenemiseen ja myyntimäärien kasvuun kuin siihen, että säännöllinen käyttö olisi lisääntynyt yhtä voimakkaasti, Kovalainen kertoo.

Vaikka nuorten kalaostokset ovat kasvaneet voimakkaasti, heidän osuutensa kalan kokonaismyynnistä on edelleen suhteellisen pieni. Vanhemmat ikäryhmät ostavat edelleen enemmän kalaa, ja erityisesti tuoreen kalan merkitys ostoskorissa kasvaa iän myötä.

Lähde: Pro Kala ry

Pälkäneen rauniokirkon lasikate on valmistunut

Pälkäneen rauniokirkon lasikate on valmistunut

Pälkäneellä sijaitseva keskiaikainen Pyhän Mikaelin kirkkoraunio on saanut lasikatteen. Pälkäneen Rauniokirkon suojeluyhdistyksen toteuttama rakennushanke sai EU:n maaseuturahoitusta Sisä-Suomen elinvoimakeskuksen kautta. Lasikate suojaa arvokasta muinaismuistoa ja mahdollistaa sen monipuolisemman tapahtuma- ja matkailukäytön. Virallisia avajaisia vietetään keväällä 2027.

Pälkäneen Rauniokirkon suojeluyhdistys ry:n toteuttamassa Rauniokirkosta lasikatolla kansainvälinen kulttuurikohde -hankkeessa keskiaikainen Pyhän Mikaelin kirkkoraunio sai lasikatteen. Kate suojaa kirkkoraunion muureja eroosiolta ja mahdollistaa ympärivuotisen käytön tapahtumissa ja matkailukohteena.

Hankkeen pääsuunnittelija, arkkitehti Carita Lindholm kertoo, että lasikatteen viimeiset rakennustyöt on saatu päätökseen.

– Saamme olla kiitollisia useasta asiasta: harmaakivikirkon upeat muurit saivat suojaavan katteen ja rakennusprojektimme sujui teknisesti hyvin sekä suunnitelmien mukaisesti niin urakoitsijoiden kuin talkoolaistenkin kanssa, Lindholm toteaa.

1400–1500-lukujen vaihteessa rakennettu Pälkäneen rauniokirkko on kulttuurihistoriallisesti arvokas muinaismuistokohde ja suosittu nähtävyys, jossa järjestetään tapahtumia vihkimisistä konsertteihin ja ulkoilmaelokuvanäytöksiin.

– Rakennustyöt ovat herättäneet huomattavaa kiinnostusta koko hankkeen ajan. Virallisia avajaisia vietetään keväällä 2027, minkä jälkeen kutsumme asukkaat ja matkailijat tutustumaan katettuun rauniokirkkoon. Rauniokirkkoa vuokrataan kirkkotilaan sopiville tilaisuuksille ensi vuoden toukokuun lopulta lähtien, Carita Lindholm kertoo.

Rauniokirkko alueineen on suljettuna kevääseen saakka ja oleskelukieltoa valvontaan kameravalvonnalla.

Lasikate syntyi pitkäjänteisellä työllä

Pälkäneen Rauniokirkon suojeluyhdistys ry on tehnyt työtä kirkkoraunion suojelemiseksi 2000-luvun alusta lähtien konservoimalla ja korjaamalla muurien eroosiovaurioita kivi kiveltä ja sauma saumalta.

Vuosina 2024–2026 toteutetussa, Rauniokirkosta lasikatolla kansainvälinen kulttuurikohde -hankkeessa kirkkoraunion päälaivan päälle rakennettiin lasikate, joka muodostuu yli 200 lasiruudusta. Niistä jokainen on kooltaan noin kuusi neliömetriä. Lasikatteen kantavat rakenteet valmistettiin suomalaisesta liimapuusta.

Sisä-Suomen elinvoimakeskus myönsi hankkeelle EU:n maaseuturahoitusta. Yleishyödyllisen investointihankkeen kokonaiskustannukset olivat 665 000 euroa, josta EU:n maaseuturahoituksen osuus oli 50 prosenttia.

Hanketta rahoittivat myös Luopioisten Säästöpankkisäätiö, Pälkäneen kunta, Pälkäneen seurakunta ja Kangasalan Osuuspankki. Lions Club Pälkäneen tekemä yli 2000 tunnin talkootyö oli merkittävässä roolissa hankkeen onnistumiselle.

– Pälkäneen Rauniokirkon suojeluyhdistys on tehnyt pitkäjänteistä ja ainutkertaista työtä arvokkaan historiallisen kohteen hyväksi. On tärkeää, että saamme Pirkanmaalle valtakunnallisesti merkittävän kulttuuriperintökohteen, jolla odotetaan olevan aluetaloudellista merkitystä laajemminkin, yksikön päällikkö Anne Värilä Sisä-Suomen elinvoimakeskuksesta toteaa.

Pälkäneen Rauniokirkon kunnostusta on tuettu myös aiemmin EU:n maaseuturahoituksella. Paikallisen Leader Pirkan Helmen kautta on saatu tukea lasikatteen esiselvityshankkeeseen ja muurien kunnostukseen.

Lisätietoja

Lisätietoja lasikatehankkeesta

Carita Lindholm, puheenjohtaja, Pälkäneen Rauniokirkon suojeluyhdistys ry
carita.lindholm@arkpalkane.fi, p. 0400 669 868

Lisätietoja EU:n maaseuturahoituksesta

Anne Värilä, yksikön päällikkö, Sisä-Suomen elinvoimakeskus
anne.varila@elinvoimakeskus.fi. p. 0295 036 048

Kirkkorauniosta katetuksi kulttuuriperintö- ja matkailukohteeksi

  • 2000 Aktiivit kokoontuivat muurien suojaamiseksi.
  • 2002 Pälkäneen Rauniokirkon suojeluyhdistys ry perustetaan.
  • 2015 Museovirastolta valmius kirkkoraunion lasikatteen suunnittelulle.
  • 2016 Pälkäneen Rauniokirkon lasikattamisen esiselvityshanke toteutettiin EU:n maaseuturahoituksen avulla.
    Tukea saatiin Leader Pirkan Helmen kautta.
  • 2019 Museovirastolta lupa rakentaa lasikate.
  • 2019–2020 Pälkäneen Rauniokirkon lasikattaus – muurien kunnostus -hanke toteutettiin EU:n maaseuturahoituksella. Tukea saatiin Leader Pirkan Helmen kautta.
  • 2021–2023 Suunnitelmien eteenpäinvienti, rahoitusten hankinta
  • 2024–2026 Rauniokirkosta lasikatolla kansainvälinen kulttuurikohde -hanke.
    EU:n maaseuturahoituksen myönsi Sisä-Suomen elinvoimakeskus.

Kolme perhevaikuttajaa kokeilee lapsiperhearkea Satakunnassa

Kolme perhevaikuttajaa kokeilee lapsiperhearkea Satakunnassa

Miltä tuntuisi asua Kokemäellä, Meri-Porissa tai Harjavallan ja Nakkilan seudulla? Kolme perhevaikuttajaa saapuu loka–marraskuun vaihteessa tutustumaan alueen arkeen ja jakamaan kokemuksiaan seuraajilleen. Vierailut ovat osa Karhuseutu ry:n Muuta sun seutu -hanketta, jolle Lounais-Suomen elinvoimakeskus on myöntänyt EU:n maaseuturahoituksen tuen.

Halloween-viikonloppuna 30.10.–1.11. Satakuntaan saapuvat Iida Mikonsaari ja Tiia Savukoski perheineen. Kokemäelle saapuva Mikonsaari tutustuu muun muassa Suojakarin Farmiin Porin Lattomerellä, Tulkkilan liikuntapuistoon ja Korkeaojan kylätaloon sekä osallistuu Ali-Ketolan tilan koko perheen Halloween-juhlaan.

Meri-Poriin saapuva Savukoski perheineen käy muun muassa Kellahden kyläyhdistyksen kurpitsajuhlassa, vierailee Humisevan Harjun alpakkatilalla Ahlaisissa ja tutustuu Yyterin luontoon.

Maanantaina 2. marraskuuta Harjavallan ja Nakkilan alueelle saapuu kolmas perhevaikuttaja, Iida Åfeldt, yhdessä 3- ja 4-vuotiaiden lastensa kanssa. Hän osallistuu Harjavallan MLL:n perhejumppaan ja vierailee Vinnarin päiväkodissa. Lisäksi perheen ohjelmaan kuuluu leikkipuistokäyntejä ja ulkoilua alueen retkeilykohteissa.

Vierailujen ohjelma on rakennettu perheiden kiinnostuksenkohteiden ja lasten iän mukaan yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa. Yhteisenä ajatuksena on tutustua siihen, millaista tavallinen elämä alueella voisi olla: missä lapset leikkivät, mitä perheen kanssa voi harrastaa ja missä tutustutaan muihin ihmisiin.

Voisiko meidänkin perheemme asua täällä?

Vaikuttajavierailuilla halutaan tavoittaa erityisesti kasvukeskuksissa asuvia lapsiperheitä ja herättää kiinnostusta Satakuntaan mahdollisena kotiseutuna. Vaikuttajien omien kokemusten kautta alueen palvelut, luonto ja paikallisyhteisöt tulevat tutuiksi myös ihmisille, joille seutu on ennestään vieras.

Lyhyt vierailu antaa ensikosketuksen alueeseen. Seuraajat pääsevät perheiden mukana pohtimaan, voisiko samanlainen ympäristö sopia myös heidän omaan arkeensa. Samalla hankkeessa saadaan ulkopuolisten perheiden havaintoja siitä, mikä alueella kiinnostaa, mikä yllättää ja millaisia kysymyksiä mahdolliseen muuttoon liittyy.

Vierailut pohjustavat keväälle 2027 suunniteltuja asumiskokeiluja, joissa alueesta kiinnostuneet pääsevät tutustumaan täällä asumiseen käytännössä. Tavoitteena on madaltaa kynnystä ottaa selvää uudesta asuinpaikasta ja tehdä maallemuuton mahdollisuuksia konkreettisiksi.

Muuta sun seutu tuo esiin arjen mahdollisuuksia

Karhuseutu ry:n Muuta sun seutu -hanke edistää uusien asukkaiden kiinnostusta Kokemäkeen, Harjavaltaan, Nakkilaan, Ulvilaan ja Porin maaseutualueisiin. Hankkeessa tuodaan esiin alueen asumisen, työn, palvelujen ja vapaa-ajan mahdollisuuksia sekä kehitetään yhdessä kuntien ja paikallisten yhteisöjen kanssa tapoja ottaa uusia asukkaita vastaan.

Aluetta esitellään myös sunseutu.fi-verkkosivustolla, jossa kävijä voi testata, millainen seutu sopisi hänen elämäntapaansa, ja tutustua alueen mahdollisuuksiin. Vaikuttajavierailujen tunnelmia ja kokemuksia jaetaan vaikuttajien omissa Instagram-kanavissa sekä Muuta sun seutu -hankkeen kanavissa.

Hanke on Euroopan unionin osarahoittama.

Median on mahdollisuus päästä haastattelemaan vaikuttajia vierailujen aikana. Ole yhteydessä hankekoordinaattoriin, jos haluat sopia haastatteluajan.

Lisätiedot

Katri Mäenpää
Hankekoordinaattori, Karhuseutu ry / Muuta sun seutu
katri.maenpaa@karhuseutu.fi
044 309 4048

Vaikuttajat löytyvät Instagramista:
Iida Åfeldt: @iidanmatkassa
Iida Mikonsaari: @iidamikonsaari
Tiia Savukoski: @tiiasavukoski

Hylkeiden kalastukselle aiheuttamia haittoja vähennettiin hyljekarkottimilla kokonaisen merenlahden mittakaavassa

Vuosien 2018 ja 2025 välillä toteutetussa tutkimuksessa selvitettiin akustisten hyljekarkotinten (Acoustic Deterrent Device -ADD) soveltuvuutta hyljetorjuntaan asentamalla laitteita kapeisiin salmiin, jotka johtavat Naantalinaukon lahtialueelle, joka on pinta-alaltaan noin 40 km². Naantalinaukolla toimii useita aktiivisia kaupallisia kalastajia ja se on tärkeä virkistyskalastus- ja kuhan lisääntymisalue. Keskeisin kohdelaji on kuha, mutta myös ahventa, haukea ja siikaa kalastetaan paljon. Hylkeet ovat haitanneet etenkin Naantalinaukon verkkokalastusta. Hylkeiden karkottamiseksi asennetut laitteet lähettävät voimakkaita vedenalaisia korkeataajuisia ääniä, jotka lähietäisyydellä pelottavat hylkeitä. Kalojen ei kuitenkaan ole tähänastisissa tutkimuksissa todettu häiriintyvän karkotinten käyttämistä korkeista äänitaajuuksista.

Yhtenä tutkimusprojektin tavoitteista oli tutkimusjakson edetessä optimoida ja kehittää karkotinlaitteiden käyttöratkaisuja karkotusvaikutuksen parantamiseksi. Kaikkiaan Naantalinaukon hyljekarkotintutkimus oli ensimmäinen laatuaan näin laajassa mittakaavassa ja sen toteutti Luonnonvarakeskus (Luke) yhteistyössä Suomen Ammattikalastajaliiton (SAKL) ja paikallisten kalastajien kanssa.

Tuloksia, havaintoja ja kalastajien näkemyksiä

Tulokset viittaavat siihen, että hylkeet vaurioittivat pienimuotoisen kaupallisen kalastuksen verkkoja harvemmin silloin, kun karkotinlaitteet olivat käytössä Naantalinaukossa kuin kontrollijaksolla vuosina 2024-2025, jolloin laitteita ei enää käytetty. Useimpien yhteistyökalastajien näkemys oli se, että karkottimet vähensivät hylkeiden kielteisiä vaikutuksia heidän kalastukseensa. Alueen kalastajien kokemukset hyljevahingoista ja karkottimien vaikutuksista kuitenkin vaihtelivat huomattavasti riippuen siitä missä osassa lahtialuetta heidän kalastuspaikkansa sijaitsivat.

Verkkovaurioita, saalisvaurioita ja hyljehavaintoja kirjattiin läpi tutkimuskauden, mikä viittaa siihen, että yksittäisiä hylkeitä kykeni tunkeutumaan lahtialueelle myös karkottimien käytön aikana. Aiemmat tutkimukset ja kalastajien kokemukset kuitenkin osoittavat, että karkottimet pystyvät pitämään hylkeitä loitolla paikallisesti, kun ne on sijoitettu riittävän lähelle suojattavaa kohdetta. Naantalinaukon tapauksessa karkotinvaikutus on voinut olla tätä vähäisempi esimerkiksi salmien leveyden, syvyyden tai pohjanmuotojen aiheuttamien katvealueiden takia.

Tarvitaan lisätutkimuksia, jotta tiedettäisiin paremmin, miten erilaiset karkotinkokoonpanot (laitemallit, karkottimien lukumäärä, sijoittelu ja ankkurointitapa) toimivat erilaisissa ympäristöolosuhteissa. Tärkeitä tutkimuskohteita olisivat paitsi karkotinlaitteisiin myös fysikaalisiin ympäristötekijöihin ja hyljeyksilöiden välisiin käyttäytymiseroihin liittyvät asiat.

Kuvateksti: Kelluva lautta, johon akustinen hyljekarkotin on kiinnitetty. Aurinkopaneeli, tuuligeneraattori ja metanolitoiminen polttokennolaturi huolehtivat sähköntuotannosta. Valokuva: Esa Lehtonen

Hankkeen tulokset on julkaistu tutkimusartikkelissa Fisheries Research (2026) 303:107880

Kiitos kaikille yhteistyökumppaneille!

Uutisen Kalatalousverkosto.fi:lle laativat Esa Lehtonen, Topi Lehtonen & Roope Lehmonen (Luonnonvarakeskus). Tutkimuksen rahoitti Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahasto EMKVR.

Sisävesien kaupallinen kalansaalis pieneni viidenneksellä vuonna 2025

Muikku ja kuha edelleen tärkeimmät saalislajit

Muikku säilytti asemansa sisävesien määrällisesti tärkeimpänä kaupallisena saalislajina. Muikkua pyydettiin 1,7 miljoonaa kiloa, mikä oli noin viidenneksen vähemmän kuin edellisvuonna. Muikkusaaliit ovat pienentyneet myös pidemmällä aikavälillä: 2010-luvulla muikkua saatiin vuosittain tyypillisesti 2,5–3 miljoonaa kiloa.

Kuhaa kalastettiin 780 000 kiloa, noin viisi prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Kuha oli edelleen saaliin arvolla mitattuna tärkein laji, 4,9 miljoonaa euroa. Muikkusaaliin arvo oli 3,5 miljoonaa euroa. Molempien lajien saaliin arvo pieneni yli miljoonalla tai lähes miljoonalla eurolla edellisvuodesta. Muikun lisäksi erityisesti lahnasaalis pieneni huomattavasti. Lahnaa pyydettiin 236 000 kiloa, mikä oli 42 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna.

Saaliin arvon laskuun vaikuttivat pienentyneiden saalismäärien lisäksi alentuneet tuottajahinnat. Luke kuitenkin huomauttaa, että myös hintatietojen uudistettu keruumenetelmä on voinut vaikuttaa tuloksiin.

Täplärapu oli kolmanneksi arvokkain saalislaji, ja sen saaliin arvo jäi hieman alle miljoonaan euroon. Seuraavina olivat hauki (0,7 miljoonaa euroa) ja ahven (0,6 miljoonaa euroa). Rapuja saatiin yhteensä lähes 700 000 kappaletta, lähes yksinomaan täplärapuja.

Sisävesien kaupallisen kalastuksen saalismäärän ja saaliin reaaliarvon kehitys vuosina 1998–2025. Vuonna 2025 sekä saaliin määrä että arvo laskivat selvästi. Kuva: Luonnonvarakeskus.

Etelä-Savo suurin saalismaakunta

Maakunnista selvästi suurin kaupallinen kalansaalis saatiin Etelä-Savosta, jonka osuus koko maan saaliista oli runsas viidennes. Etelä-Savo oli erityisesti muikun kalastusaluetta.

Myös saaliin arvolla mitattuna Etelä-Savo oli suurin maakunta, 2,2 miljoonaa euroa. Seuraavina olivat Pohjois-Karjala (1,5 miljoonaa euroa) sekä Pohjois-Savo ja Pirkanmaa (molemmat 1,2 miljoonaa euroa).

Kaupallisia kalastajia rekisterissä lähes 1 700

Vuoden 2025 lopussa Suomen sisävesille oli rekisteröitynyt 1 681 kaupallista kalastajaa, mikä oli 22 vähemmän kuin edellisvuonna. I-ryhmän kalastajia oli 372, yhtä paljon kuin vuonna 2024.

Vaikka rekisteröityneiden määrä hieman väheni, vuoden aikana kalastusta harjoittaneiden kalastajien määräksi arvioitiin 1 360, mikä oli noin 10 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna.

Saalisilmoituksen teki 54 prosenttia I-ryhmän ja 30 prosenttia II-ryhmän kalastajista. Kaikkiaan ilmoituksen teki vain 36 prosenttia rekisteröityneistä kalastajista. Osuus oli pienin nykyisen kalastuslain voimassaoloaikana eli vuodesta 2016 lähtien. Alhainen vastausaste lisää tilastollisiin arvioihin liittyvää epävarmuutta.

Lähde ja lisätiedot: Luonnonvarakeskus (Luke), Kaupallinen kalastus sisävesillä 2025, julkaistu 23.10.2026.

Tutustu tilastojulkistukseen Luken verkkosivuilla

Kalatalouden innovaatio-ohjelmien työ jatkuu vuoteen 2028

Kalatalouden viisi valtakunnallista innovaatio-ohjelmaa ovat saaneet jatkorahoituspäätökset. Ohjelmien toteutusaikaa on jatkettu vuoden 2028 loppuun, rahoitusta on päivitetty ja tulevien vuosien painotuksia tarkennettu. Ohjelmat etsivät ratkaisuja kalastuksen, vesiviljelyn, kalavarojen, jalostuksen, tuotteiden ja markkinoiden pitkäjänteisiin kehittämistarpeisiin.

Kalastus irti fossiiliriippuvuudesta

Kalastuksen kehittämisohjelma KaKen uudessa vaiheessa painottuvat kalastuksen kannattavuus ja jatkuvuus, asteittainen irtautuminen fossiilisista polttoaineista sekä tietopohjainen kalastuksen ohjaus. Työhön kuuluvat myös pyydysteknologian kehittäminen ja hylkeiden aiheuttamien haittojen vähentäminen. Ohjelman rahoitus on päivitetty noin 1,95 miljoonaan euroon.

Vesiviljelyn kasvun edellytyksiä etsitään tuotantopaikoista teknologiaan

Vesiviljelyn kehittämisohjelma Vekessä sovitetaan yhteen elinkeinon kasvua ja ympäristötavoitteita. Seuraavan vaiheen aiheita ovat muun muassa poikaskasvatuksen sijainninohjaus, kalojen terveys ja hyvinvointi sekä tekoälyn hyödyntäminen tuotannonohjauksessa. Ohjelman päivitetty rahoitus on noin 2,50 miljoonaa euroa.

Muuttuva ilmasto vaatii uusia seuranta- ja ennallistamiskeinoja

Kalatalouden ympäristöohjelma Kymppi suuntaa tulevalla kaudella huomiota ilmastonmuutokseen varautumiseen, ennallistamisen vaikuttavuuteen sekä uusiin seuranta- ja tutkimusmenetelmiin. Kehittämiskohteisiin kuuluvat esimerkiksi DNA- ja isotooppimenetelmät, vaelluskalojen selviytyminen ja kalakantojen luontaisen lisääntymisen vahvistaminen. Ohjelman rahoitus on päivitetty 1,415 miljoonaan euroon.

Laadusta, sivuvirroista ja uusista tuotteista lisää arvoa

Blue Products 3.0 jatkaa kotimaisen kalan laadun, uusien tuotteiden ja tuotantomenetelmien kehittämistä. Ohjelmassa tutkitaan myös jalostuksen sivuvirtojen käyttöä ja arvokkaiden jakeiden kaupallistamista. Uudessa vaiheessa korostuvat pilotointi, yritysyhteistyö ja ratkaisujen eteneminen kohti käytännön tuotantoa. Ohjelman rahoitus on päivitetty noin 2,08 miljoonaan euroon.

Kotimainen kala uusille käyttäjille ja markkinoille

Kalan markkinoinnin ja laadun kehittämisohjelma pyrkii lisäämään kotimaisen kalan käyttöä, parantamaan tuotteiden laatua ja vahvistamaan alan kansainvälistymistä. Toimintaan kuuluvat kuluttajaviestintä, ammattikeittiöt, hyvän käytännön ohjeet, kalatuoteosaaminen sekä yritysten kansainvälisiä yhteyksiä rakentavat tapahtumat ja matkat. Ohjelman päivitetty rahoitus on noin 1,70 miljoonaa euroa.

Viisi ohjelmaa kokoontuu Turkuun

Innovaatio-ohjelmien yhteinen työ näkyy seuraavan kerran Kalatalouden Innovaatiopäivillä Turussa 11.–12.11.2026. Kymmenettä kertaa järjestettävän tapahtuman ohjelma rakentuu neljän teeman ympärille, ja mukana ovat kaikki viisi innovaatio-ohjelmaa.

Ohjelmien seuraava vaihe jatkaa pitkäjänteistä työtä koko kalatalouden uudistamiseksi. Päivitetyt tavoitteet ulottuvat tutkimuksesta ja uusista teknologioista käytännön kokeiluihin, tuotteisiin, osaamiseen ja markkinoihin. Ohjelmien etenemistä ja tuloksia seurataan Meri- ja kalatalous -sivustolla sekä Kalatalousverkoston kanavissa.

EU linjaa kalatalouden suuntaa vuoteen 2040 – mitä visio merkitsee alan yrityksille?

Euroopan komissio julkaisi 20. lokakuuta kalastusta ja vesiviljelyä koskevan visionsa vuoteen 2040. Tavoitteena on EU:n kalatalous, joka on samanaikaisesti ekologisesti kestävä, taloudellisesti kilpailukykyinen ja houkutteleva uusille yrittäjille ja työntekijöille.

Lähtötilanne on haastava. Kalastusalusten ja yrittäjien keski-ikä nousee, polttoaine- ja tuotantokustannukset rasittavat kannattavuutta ja ilmastonmuutos muuttaa kalakantoja sekä tuotanto-olosuhteita. Vesiviljelyn kasvu EU on puolestaan jäänyt odotettua hitaammaksi. Samaan aikaan Eurooppa haluaa vahvistaa omaa ruoantuotantoaan ja vähentää riippuvuuttaan tuodusta kalasta.

Uuden vision viesti on, että vesiluonnonvarojen hyvä tila ja yritysten kannattavuus eivät ole ristiriitaisia tavoitteita. Ilman elinvoimaisia kalakantoja ja terveitä vesiekosysteemejä ei ole pitkäjänteisesti kannattavaa elinkeinoa. Toisaalta ympäristötavoitteet eivät toteudu ilman toimintakykyisiä yrityksiä, investointeja ja alan käytännön osaamista.

Turvallisempi alus ei saisi merkitä suurempaa pyyntipainetta

Yksi vision yritysten kannalta kiinnostavimmista linjauksista koskee kalastusalusten uudistamista.

Nykyisin kalastuskapasiteettia mitataan aluksen vetoisuudella (tonnit) ja koneteholla (kilowatit). Jo nykysäännöissä sallitaan vetoisuuden nousu turvallisuusinvestointien yhteydessä, mutta tämä on erittäin rajoitettua.

Nykyiset kapasiteettisäännöt voivat vaikeuttaa ainakin energiatehokkuuden parantamista, jos lisätila tai uudet laitteet tulkitaan kasvaneeksi pyyntikapasiteetiksi. Komissio aikoo selvittää, miten varsinainen pyyntikapasiteetti voitaisiin erottaa nykyistä paremmin turvallisuutta, työoloja ja ympäristönsuojelua palvelevasta kapasiteetista.

Tavoitteena ei siis ole kasvattaa saaliita tai kalastuspainetta, vaan mahdollistaa alusten järkevä uudistaminen myös isommiksi tai tehokkaammiksi: turvallisemmat työtilat, puhtaampi käyttövoima ja energiatehokkaampi tekniikka.

Tämä voi avata uusia mahdollisuuksia myös suomalaisen rannikko- ja sisävesikalastuksen kalustoinvestoinneille. Kyse on kuitenkin tässä vaiheessa politiikan suunnasta. Voimassa olevat kapasiteettisäännöt eivät muutu välittömästi, eikä visio vielä takaa yksittäiselle yritykselle investointitukea.

Energiasiirtymä etenee kahdessa vaiheessa

Vuoteen 2030 saakka painopiste on energian ja materiaalien tehokkaammassa käytössä, uuden tekniikan kokeiluissa, osaamisen kehittämisessä ja jo saatavilla olevien puhtaampien polttoaineiden hyödyntämisessä.

Vuoden 2030 jälkeen tavoitteena on vähä- ja nollapäästöisten ratkaisujen laajempi käyttöönotto. Tämä edellyttää rahoituksen lisäksi satamien, jakelun ja muun infrastruktuurin kehittymistä.

Yritysten näkökulmasta lähivuosien mahdollisuudet liittyvät esimerkiksi kulutusta pienentävään teknologiaan, alusten ja tuotantolaitosten energiatehokkuuteen, uusiin käyttövoimaratkaisuihin sekä kokeilu- ja kehittämishankkeisiin. Investointeja suunniteltaessa kannattaa tarkastella paitsi hankintahintaa myös polttoaineriskiä, huollettavuutta ja tekniikan soveltuvuutta pohjoisiin olosuhteisiin.

Vesiviljelylle ennakoitavampia sääntöjä

Komissio valmistelee vesiviljelyä varten uutta EU-tason sääntelyvälinettä ja tavoittelee jäsenmaiden kanssa nykyistä johdonmukaisempaa toimintaympäristöä. Tarkoituksena on lisätä yritysten varmuutta, helpottaa investointeja ja kasvattaa EU:ssa tuotetun kalan ja muiden vesiviljelytuotteiden määrää kestävällä tavalla.

Suomessa tämä voi vahvistaa mahdollisuuksia kehittää vesiviljelyratkaisuja. Ratkaisevaa on kuitenkin, miten EU:n yhteinen suunta näkyy kansallisissa lupa- ja ohjauskäytännöissä, tuotantopaikkojen saatavuudessa sekä investointien rahoituksessa.

Jäljitettävyydestä kilpailuetu

Komission tavoitteena on ulottaa digitaalinen jäljitettävyys kaikkiin kalastus- ja vesiviljelytuotteisiin koko toimitusketjussa vuoteen 2029 mennessä.

Yrityksille tämä merkitsee uusia tiedonhallinnan vaatimuksia, mutta samalla mahdollisuutta osoittaa tuotteen alkuperä, tuotantotapa ja vastuullisuus nykyistä paremmin. Kotimaiselle kalalle läpinäkyvyys voi muodostua aidoksi kilpailueduksi, jos tieto saadaan välitettyä ostajalle ja kuluttajalle yksinkertaisessa muodossa.

Visio pyrkii muutenkin vahvistamaan EU:ssa tuotetun kalan kysyntää. Pelkkä tuotannon lisääminen ei riitä, vaan rinnalle tarvitaan toimivia markkinoita, uusia tuotteita, korkeampaa jalostusarvoa ja kuluttajien luottamusta.

Rahoitusta luvataan etsiä – sen määrästä ei ole vielä varmuutta

Komission esityksessä EU vuosien 2028–2034 budjetista varattaisiin vähintään kaksi miljardia euroa yhteisen kalastuspolitiikan keskeisiin tehtäviin. Rahoitusta ohjattaisiin kansallisten ja alueellisten suunnitelmien kautta muun muassa kestävään kalastukseen, vesiviljelyyn ja meriekosysteemien ennallistamiseen.

Kahden miljardin euron summaa ei kuitenkaan ole varattu kokonaisuudessaan kalastusalusten uusimiseen. Lopullinen rahoituksen määrä, tukikelpoiset investoinnit ja yrityskohtaiset ehdot ratkeavat vasta myöhemmässä budjetti- ja ohjelmavalmistelussa. Julkisen rahoituksen rinnalle halutaan myös yksityistä pääomaa.

Mainittu 2 miljardia on ollut esityksissä kesästä 2025 lähtien, ja välillä esitystä on korotettu 4 miljardiin. Verrokkina kannattaa muistaa, että nykyisen EMKVR:n EU-tason budjetti on liki 6 miljardia. Suomen osuus tästä on murto-osa, reilu 70 miljoonaa. Ohjelmarahoituksen rakenne on kuitenkin suuresti muuttumassa, eivätkä luvut ole suoraan vertailukelpoisia.

Kuka harjoittaa elinkeinoa vuonna 2040?

Tekniikan lisäksi visio käsittelee alan ihmisiä. Komissio aikoo käynnistää vuonna 2027 sinisen sukupolvenvaihdoksen strategian, jonka tarkoituksena on houkutella nuoria kalatalous- ja muille merialoille. Myös koulutusta ja ammattipätevyyksiä pyritään yhtenäistämään EU.

Suomessa kysymys on ajankohtainen: ilman kannattavia yrityksiä, ennakoitavaa sääntelyä ja realistista mahdollisuutta päästä kiinni tuotantovälineisiin uusia yrittäjiä ei synny. Sukupolvenvaihdos ei siksi ole vain koulutus- tai imagokysymys, vaan myös rahoituksen, lupien ja markkinoiden kysymys.

Tulevaisuuden kalatalousyritys yhdistää tuotannon, tiedon ja palvelut

Jos vision tavoitteet toteutuvat, vuoden 2040 kalatalousyritys toimii nykyistä energiatehokkaammalla ja turvallisemmalla kalustolla. Yritys käyttää ajantasaista tietoa kalakannoista ja ympäristöstä, pystyy osoittamaan tuotteidensa alkuperän digitaalisesti ja saa suuremman osan tuotteen arvosta itselleen.

Tulot voivat muodostua pyynnin tai kasvatuksen lisäksi jalostuksesta, suoramyynnistä ja palveluista, kuten kalastusmatkailusta. Alalla on tilaa sekä teknologialle että paikalliselle osaamiselle.

Visio ei silti yksin ratkaise kannattavuuden, rahoituksen tai sääntelyn ongelmia. Se määrittää suunnan, mutta käytännön vaikutukset ratkaistaan tulevina vuosina EU lainsäädännössä, rahoitusohjelmissa sekä Suomen omissa päätöksissä.

Alan yritysten kannattaa nyt seurata erityisesti alusten kapasiteettisääntöjen uudistamista, energiasiirtymän rahoitusta, vesiviljelyn uuden sääntelyn valmistelua ja digitaalisen jäljitettävyyden vaatimuksia. Samalla yrittäjien käytännön kokemukset on saatava mukaan kansalliseen ja EU-tason valmisteluun. Vuoden 2040 kalataloutta rakennetaan jo tämän vuosikymmenen investointipäätöksillä.

Lisätietoja:

(Artikkelin kirjoitus on osin tekoälyn avustama.)

Kuinka paljon Suomen pelloilta korjattiin satoa vuonna 2026?

Luke selvittää sadon kokonaismäärää ja tarvitsee siihen viljelijöiden apua.

Luke kartoittaa kokonaiskuvan Suomessa viljeltävien tärkeimpien peltokasvien viljelyaloista ja satotiedoista yhteistyössä viljelijöiden kanssa.

Satotilastokysely on lähetetty 5 000 erikokoiselle maatilalle. Niistä noin 600 on luomutiloja. Lakisääteisellä kyselyllä kerätään tiedot peltokasvien kylvö- ja korjuualoista ja sadoista, syyskylvöaloista sekä viljan varastomääristä.

Viljelijöiden vastausten pohjalta koostetaan koko maata ja maakuntia kuvaava satotilasto. Sen tietoja tarvitaan esimerkiksi maa- ja elintarviketalouden kehittämisessä, poliittisessa päätöksenteossa ja politiikan vaikutusten arvioinnissa.

Viljelijä, saitko kutsun satokyselyyn? Vastaa siihen viimeistään sunnuntaina 25.10.: kysely.luke.fi/sato

Lisätietoa: Satotilastokysely | Luonnonvarakeskus

Maatalouden ympäristötiedon vaihtopäivät kokoavat alan asiantuntijat Hämeenlinnaan marraskuussa – teemana ennallistaminen

Maatalouden ympäristötiedon vaihtopäivät kokoavat alan asiantuntijat Hämeenlinnaan marraskuussa – teemana ennallistaminen

Miten ennallistaminen vaikuttaa maatalouteen nyt ja tulevaisuudessa? Miten muuttuva EU-rahoitus ohjaa ympäristö- ja ilmastotyötä? Entä millaisia käytännön ratkaisuja ja uusia yhteistyömahdollisuuksia alalla on näköpiirissä? Mitä luonnonarvomarkkinat tarjoavat ennallistamiseen ja mikä on kosteikkoluotsi?

Näihin ja moniin muihin ajankohtaisiin kysymyksiin pureudutaan Maatalouden ympäristötiedon vaihtopäivillä 18.–19.11.2026 Hämeenlinnan Verkatehtaalla. Kaksipäiväinen tapahtuma tarjoaa ajankohtaisia puheenvuoroja, käytännönläheisiä työpajoja sekä runsaasti mahdollisuuksia verkostoitumiseen maatalouden ympäristö- ja ilmastoasioiden parissa toimivien asiantuntijoiden kanssa.

Tämän vuoden teemana on ennallistaminen.

Ajankohtaisia näkökulmia ennallistamiseen

Maatalouden ympäristötiedon vaihtopäivien avauspäivä kokoaa yhteen ennallistamisen keskeiset asiantuntijat ja päättäjät. Ohjelmassa tarkastellaan muun muassa Suomen kansallisen ennallistamissuunnitelman valmistelua, ennallistamisen mahdollisuuksia maataloudessa sekä tulevaisuuden rahoitusratkaisuja.

Puhujina tapahtumassa ovat muun muassa entinen ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari sekä europarlamentaarikko Merja Kyllönen. Karin puheenvuorossa tarkastellaan ennallistamisen rahoitusmahdollisuuksia, luonnonarvomarkkinoita ja ekologista kompensaatiota. Kyllösen puheenvuoron otsikkona on Ennallistaminen avaa ovia. Ohjelmasivulta löydät kaikki tapahtuman puhujat.

Verkostojen torilla osallistujat pääsevät tutustumaan hankkeisiin, jakamaan kokemuksia ja tapaamaan alan toimijoita rennossa ilmapiirissä. Verkostojen torille osallistuvat toimijat löydät tapahtuman ohjelmasivulta.

Ennallistamisteema on ajankohtainen etenkin nyt, kun valmisteilla on kansallinen ennallistamissuunnitelma ja käynnissä on seuraavan rahoituskauden suunnittelu.

Ennallistamisen tavoitteena on parantaa luonnon tilaa laajasti eri ympäristöissä, lisätä luonnon monimuotoisuutta ja vähentää ympäristö- ja ilmastoriskien aiheutumista. Ennallistaminen on myös keskeinen osa kestävää ja kannattavaa maataloutta. ”Kun vahvistetaan esimerkiksi pölyttäjäkantoja ja maaperän elinvoimaisuutta, tuetaan myös maatilojen tuottavuutta ja sopeutumista ympäristömuutoksiin”, kommentoi maatalouden ympäristötiedon vaihtopäiviä järjestävä Viivi Jalava, erityisasiantuntija maa- ja metsätalousministeriöstä.

Työpajoissa syvennytään käytännön ratkaisuihin

Tapahtuman toinen päivä on omistettu työpajoille. Päivän aikana järjestetään viisi työpajakierrosta. Jokaisella kierroksella on samanaikaisesti tarjolla 4–5 työpajavaihtoehtoa, joista voit valita itseäsi eniten kiinnostavan.

Tarjolla on monipuolinen kattaus maatalouden ympäristö- ja ilmastotyön teemoja. Työpajoissa pureudutaan muun muassa luonnonarvomarkkinoihin, ennallistamisen rahoitukseen sekä luomutuotannon mahdollisuuksiin ennallistamistavoitteiden tukena.

Työpajojen osallistujamäärät ovat rajallisia, ja paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Työpajoihin voi ilmoittautua 9.11.2026 saakka.

Kenelle tapahtuma on tarkoitettu?

Maatalouden ympäristötiedon vaihtopäivät kokoavat yhteen maatalouden ympäristö- ja ilmastoasioiden parissa toimivat tutkimuksen, koulutuksen, neuvonnan, järjestöjen ja hallinnon asiantuntijat sekä muut aiheesta kiinnostuneet. Myös viljelijät ja muut ruokaketjun toimijat ovat lämpimästi tervetulleita mukaan.

Ilmoittaudu mukaan 9.11. mennessä

Ilmoittautuminen Maatalouden ympäristötiedon vaihtopäiville ja työpajoihin on avoinna 9.11.2026 saakka (ilmoittautumisaika on jatkettu alkuperäisestä). Työpajoihin ilmoittaudutaan tapahtuman ilmoittautumislomakkeella.

Majoitus kannattaa varata hyvissä ajoin, sillä Hämeenlinnassa on rajallisesti majoituspaikkoja saatavilla. Ohjeet ruokailun varaamiseen löydät tapahtumasivulta. Lounaat ja illallinen ovat omakustanteisia, ja ruokatilaus on tehtävä 10.11. klo 22 mennessä Verkatehtaan ravintolasta.

Maatalouden ympäristötiedon vaihtopäivät järjestävät maa- ja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö, Elinvoimakeskuksen valtakunnalliset ilmastotehtävät ja Maaseutuverkosto. Tapahtuman järjestelyissä on mukana myös Priodiversity LIFE -hanke.

Lisätiedot ja ilmoittautuminen löytyvät tapahtumasivulta.

 

18.11. Digikalaparlamentissa ratkaisuja kalan myyntiin ja kalastajan arkeen

Miten digitaaliset palvelut voivat helpottaa kalan suoramyyntiä, markkinointia ja kalastajan arkea? Kalaparlamentissa 18.11. klo 14 tutustutaan kolmeen kotimaiseen ratkaisuun sekä poimitaan kiinnostavia esimerkkejä maailmalta.

Tilaisuudessa kuullaan käytännön kokemuksia siitä, miten digitaalisuutta voidaan hyödyntää kalastajien ja asiakkaiden yhdistämisessä, kalan suoramyynnissä, jäljitettävyydessä sekä uusissa nouto- ja markkinapaikkaratkaisuissa.

Mukana ovat:

  • Elina Pusaa – Ammattikalastaja.fi: Digistä tehoa kalan suoramyyntiin
  • Joonas Häkkinen – Suoraan Kalastajalta: sovellus kalan suoramyyntiin ja jäljitettävyyteen
  • Tiia Juntunen, Willit Oy – Lahikalaa.fi: Perämeren ammattikalastajien digimarkkinapaikka ja kylmänoutoverkosto
  • Katsaus maailmalta – esimerkkejä verkkokaupasta, tilausmalleista, itsepalvelusta ja muista kalan myynnin digiratkaisuista

Puheenvuorojen lisäksi tilaisuudessa jätetään tuttuun tapaan reilusti aikaa kysymyksille ja keskustelulle.

Kalaparlamentti järjestetään Teamsissa keskiviikkona 18.11.2026 klo 14–16. Tilaisuus on avoin kaikille aiheesta kiinnostuneille eikä ennakkoilmoittautumista tarvita.

Katso tarkempi ohjelma ja osallistumislinkki tapahtumasivulta:
https://maaseutuverkosto.fi/tapahtumat/kalaparlamentti-digitaaliset-ratkaisut-kalan-myyntiin-ja-kalastajan-arkeen/

Tilaisuus tallennetaan, ja tallenne sekä esitysmateriaalit julkaistaan myöhemmin Kalatalousverkoston sivuilla.