Viljelijätukien peltovalvonnat ja satelliittiseurannan laadunarvioinnit alkavat Lounais-Suomessa 1.7.2026 Viljelijätukien peltovalvonnat ja satelliittiseurannan laadunarvioinnit alkavat Lounais-Suomessa Lounais-Suomen elinvoimakeskuksen peltovalvonnan kesä on käynnistymässä. Viljelijätukien ehtojen noudattamisen valvonnan lisäksi Lounais-Suomessa arvioidaan tukijärjestelmän ja erityisesti satelliittiseurannan toimivuutta, joihin liittyvistä arviointikäynneistä viljelijälle ei ilmoiteta. Vuoden 2026 pinta-alaperusteisten viljelijätukien tukihaku päättyi 9. kesäkuuta. Tänä vuonna tukia hakeneista tiloista valvotaan suunnitelman mukaan noin 2,5 prosenttia, mikä tarkoittaa Lounais-Suomen elinvoimakeskuksen alueella noin 160 tilan valvontaa. Valvonnalla varmistetaan, että viljelijät noudattavat tukiehtoja. Se myös takaa viljelijöiden oikeusturvan ja tasapuolisen kohtelun. – Valvontakäynnillä tarkastetaan, että esimerkiksi peltolohkojen pinta-alatiedot ja tarvittavat asiakirjat ovat kunnossa, Lounais-Suomen elinvoimakeskuksen tarkastuspäällikkö Hanna Mäntylä kertoo. Käynnistä pyritään ilmoittamaan viljelijälle aina ennakkoon, jotta tilan edustajalla on mahdollisuus olla mukana käynnillä. Elinvoimakeskuksen tarkastajat tekevät maastossa myös satelliittiseurannan laadunarviointia Viljelijätukien noudattamista on seurattu vuodesta 2023 alkaen satelliiteilla, ja tekoäly on opetettu analysoimaan satelliitin ja viljelijöiden ottamia kuvia. Järjestelmä tuottaa viljelijöille Vipu-mobiiliin selvityspyyntöjä, mikäli tukihaussa ilmoitetut tiedot eivät vastaa satelliittien havaintoja. Selvityspyyntöön voi vastata peltolohkolta otetulla valokuvalla tai korjaamalla tukihakemusta. Kaikille Euroopan unionin jäsenmaille pakollisessa laadunarvioinnissa keskitytään tänä vuonna järjestelmän toimivuuden arviointiin. Elinvoimakeskuksen tarkastajat käyvät maastossa pääsääntöisesti varmistamassa siellä kasvavan kasvin ja tarkastavat satelliittikuvia. – Viljelijöiden on tärkeää reagoida mahdollisiin satelliittiseurannan selvityspyyntöihin, Mäntylä sanoo. Laadunarvioinnista ei lähetetä viljelijälle tietoa muuten kuin siinä tapauksessa, jos selvityspyyntöjen jälkeen hakemustiedoissa on ristiriitaisuutta tai korjattavaa. Lounais-Suomen elinvoimakeskus tekee laadunarviointia vuonna 2026 neljällä alueella, jotka sijaitsevat Someron, Perniön, Ulvilan sekä Jämijärven seuduilla. Lisätiedot: Lounais-Suomen elinvoimakeskus Hanna Mäntylä, tarkastuspäällikkö hanna.mantyla@elinvoimakeskus.fi 0295 022 067
Ammattikalastusmessujen seminaari esitteli vision ammatin muutoksesta digimaailmaan 29.6.2026 Lahden ammattikalastusmessujen seminaarissa tarkasteltiin ammattikalastuksen tulevaisuutta käytännönläheisestä näkökulmasta. Päivän aikana käsiteltiin sekä kalastusveneen teknistä kehittämistä että uusia digitaalisia ratkaisuja, joilla voidaan helpottaa kalastajan työtä, vähentää hallinnollista työtä ja parantaa kotimaisen kalan kilpailukykyä. Vaikka esitykset käsittelivät hyvin erilaisia aiheita, niissä toistui sama ajatus. Uuden teknologian tarkoituksena ei ole korvata kalastajaa, vaan tehdä työstä sujuvampaa, kannattavampaa ja turvallisempaa. Samalla pyritään siihen, että työssä syntyvä tieto saadaan talteen vain kerran ja sitä voidaan hyödyntää automaattisesti useisiin eri tarkoituksiin. Videotallenne: Seminaarin I osa Videotallenne: Seminaarin II osa Veneestä yhä älykkäämpi työväline Kalastusvene työkalusta avustajaksi Seminaarin avauksessa aktivaattori Mika Halttu tarkasteli sitä, millainen voisi olla tulevaisuuden ammattikalastusvene. Esityksen lähtökohtana oli, että sähkömoottori tai automaatio eivät ole itse tarkoitus. Todellinen hyöty syntyy vasta silloin, kun vene alkaa toimia kalastajan apuna päätöksenteossa. Esimerkkeinä esiteltiin ratkaisuja, joissa vene kerää automaattisesti tietoa pyydyksistä, saaliista, säästä, energiankulutuksesta ja liikkumisesta. Kun nämä tiedot yhdistetään, järjestelmä voisi esimerkiksi ehdottaa missä järjestyksessä pyydykset kannattaa kokea, kuinka usein niitä kannattaa tarkastaa tai mitkä pyydykset ovat olleet kaikkein tuottavimpia. Samalla korostettiin, että nykyisin sama tieto kirjataan usein useaan eri paikkaan. Tulevaisuudessa tiedon pitäisi syntyä työn yhteydessä automaattisesti ja olla käytettävissä sekä kalastajan omassa toiminnan kehittämisessä että viranomaisraportoinnissa. Lataa avausesitys tästä! Sähköistyminen muuttaa koko veneen suunnittelua Tampereen yliopiston apulaisprofessori Jussi Aaltosen esitys avasi sähköveneen suunnittelua insinöörin näkökulmasta. Aaltosen keskeinen viesti oli, ettei sähköistä kalastusvenettä kannata rakentaa vaihtamalla dieselmoottori sähkömoottoriin. Akustojen suuri massa vaikuttaa koko veneen painojakaumaan, vakavuuteen ja rakenteeseen, minkä vuoksi koko alus täytyy suunnitella uudelleen. Erityisen kiinnostava näkökulma oli käyttöprofiilin merkitys. Kalastusvenettä ei kannata suunnitella huippunopeuden mukaan, koska valtaosa työstä tehdään hitaissa nopeuksissa pyydysten laskun, noston ja siirtymien aikana. Rungon optimointi juuri tähän käyttöön voi pienentää energiankulutusta enemmän kuin suuremman akuston asentaminen. Esityksessä käytiin läpi myös potkurin optimointia, CFD-virtauslaskentaa (Computational Fluid Dynamics), kitkaa vähentäviä pinnoitteita sekä komposiittirakenteita. Lisäksi käsiteltiin sähköistymisen käytännön haasteita, kuten akustojen jäähdytystä, turvallisuutta sekä sitä, miksi esimerkiksi vety ei vielä nykytilanteessa ole realistinen vaihtoehto pienille kalastusaluksille. Lataa Aaltosen esitys tästä! Kokemuksia täysin sähköisistä työveneistä Elvene Oy:n Emil Finne esitteli käytännön kokemuksia täysin sähköisten työveneiden kehittämisestä. Esityksessä korostui erityisesti energiatehokkuus. Toimintasäde ei riipu pelkästään akun koosta, vaan ennen kaikkea siitä, kuinka vähän energiaa vene tarvitsee liikkumiseen. Tämän vuoksi rungon muodolla, painolla ja voimansiirron hyötysuhteella on ratkaiseva merkitys. Kalastajan näkökulmasta sähköveneiden etuina nähtiin pienemmät käyttökustannukset, hiljaisuus, vähäisempi huollon tarve sekä mahdollisuus hyödyntää uusiutuvaa energiaa. Samalla todettiin, että sähköistyminen etenee todennäköisesti vaiheittain eikä yksi ratkaisu sovi kaikkiin käyttötarkoituksiin. Lataa Elveneen esitys tästä! Älykäs vene on jo tätä päivää Electric Marinen Jani Kylmäluoman esityksessä nähtiin konkreettisia esimerkkejä siitä, miten automaatio on jo tullut työveneisiin. Esiteltyihin ratkaisuihin kuuluivat esimerkiksi GPS-pohjainen paikallaanpito, automaattinen reittiajo, etävalvonta sekä ennakoiva huolto. Tällaiset ominaisuudet eivät korvaa kalastajaa, mutta ne voivat vähentää rutiinityötä ja vapauttaa aikaa varsinaiseen kalastukseen. Esityksessä korostettiin myös avoimia tiedonsiirtostandardeja ja sitä, että eri valmistajien laitteiden pitäisi pystyä vaihtamaan tietoa keskenään. Tällöin veneestä muodostuu kokonaisuus, jossa navigointi, moottori, akut ja muut järjestelmät toimivat yhdessä. Lataa Electric Marinen esitys tästä! Digitaaliset työkalut helpottavat kalastajan arkea Puhumalla tehtävä saalisraportointi Robocoast EHID -hankeen Saku-Matti Syrjä esitteli käytännössä toimivan demon, jossa saaliin kirjaaminen tapahtuu puhumalla. Kalastaja ilmoittaa esimerkiksi pyydyksen numeron sekä saaliin lajit ja määrät mikrofoniin, minkä jälkeen puheentunnistus muodostaa kirjauksen automaattisesti. Samalla järjestelmä liittää mukaan sijainnin, ajan ja muut tarvittavat tiedot. Esityksen varsinainen ajatus oli kuitenkin laajempi kuin pelkkä puheohjaus. Kun tieto syntyy vain kerran työn yhteydessä, sitä voidaan hyödyntää monessa tarkoituksessa. Pyydyskohtainen saalistieto auttaa seuraamaan pyydysten tuottavuutta, tukee oman kalastuksen kehittämistä ja muodostaa samalla pohjan automaattiselle viranomaisraportoinnille. Lisäksi sama aineisto voisi palvella tutkimusta, ostajia ja koko kalatalouden kehittämistä. Esityksessä todettiin myös, että puheentunnistuksen kehitys on ollut viime vuosina erittäin nopeaa. Tarvittava teknologia on jo olemassa eikä edellytä suuria investointeja. Varsinainen haaste on yhteisten toimintatapojen ja sovellusten rakentaminen. Lataa Saku-Matti Syrjän esitys tästä! Digitaalinen kalahuutokauppa – Tieto mukaan myös kalakauppaan International Seafood Consultin Groupin Timo Vetriö esitteli suunnitelman suomalaisesta digitaalisesta kalahuutokaupasta. Lähtökohtana on nykyistä avoimempi hinnanmuodostus, jossa ostajat kilpailevat samoista kalaeristä sähköisessä huutokaupassa. Esityksessä käytiin läpi Ruotsin ja muun Euroopan toimivia huutokauppajärjestelmiä, joissa suurin osa kaupasta tehdään jo verkossa. Ostajat voivat seurata seuraavan päivän tarjontaa etukäteen, tehdä tarjouksia etänä ja saada samalla tarkat tiedot kalan alkuperästä, laadusta ja kalastajasta. Tällainen toimintamalli lisää markkinoiden läpinäkyvyyttä ja voi avata suomalaiselle kalalle uusia vientimarkkinoita. Esityksessä korostettiin myös käytännön toteutusta. Huutokauppa tarvitsee toimivan logistiikan, kylmäketjun, sopivan sijainnin, sähköiset maksujärjestelmät ja luotettavan jäljitettävyyden. Pelkkä verkkopalvelu ei riitä, vaan koko toimitusketjun on toimittava saumattomasti. Lataa ISCG:n esitys tästä! Tuoreempi Parempi – kalan matka näkyväksi kuluttajalle asti Päivän viimeisessä esityksessä Olli Kanerva tarkasteli koko kalan toimitusketjua kalastajalta kuluttajalle. Ajatuksena on, että kalastaja kirjaa saaliinsa vain kerran mobiilisovellukseen. Sen jälkeen järjestelmä muodostaa QR-koodin, jonka mukana kalan tiedot kulkevat koko toimitusketjun ajan. Kaupat, ravintolat ja tukut näkevät jo etukäteen, mitä kalaa on tulossa, ja kuluttaja voi myöhemmin nähdä esimerkiksi kalan alkuperän, pyyntiajankohdan ja tuoreuden. Esityksessä painotettiin myös markkinoinnin merkitystä. Kotimaisen luonnonkalan saatavuus vaihtelee nopeasti, mutta tieto saaliista liikkuu usein hitaammin kuin itse kala. Reaaliaikainen tieto voisi auttaa kauppoja ja ravintoloita markkinoimaan päivän saalista heti sen saavuttua ja lisätä samalla kotimaisen kalan näkyvyyttä. Lisäksi sama tietojärjestelmä voisi vähentää hävikkiä, automatisoida osan viranomaisraportoinnista ja tarjota koko toimitusketjulle analytiikkaa esimerkiksi kysynnän vaihteluista. Lataa Olli Kanervan esitys tästä! Yhteenveto Seminaarin aikana puhuttiin sähköveneistä, automaatiosta, tekoälystä, digitaalisista markkinapaikoista ja uusista tietojärjestelmistä. Yksittäisiä teknologioita tärkeämpi havainto oli kuitenkin se, että kaikki esitykset tähtäsivät samaan tavoitteeseen. Kalastuksessa syntyy paljon arvokasta tietoa, mutta tällä hetkellä sitä kerätään hajanaisesti – tai jätetään kokonaan keräämättä – ja sama asia joudutaan usein kirjaamaan useaan kertaan. Päivän aikana esitellyissä ratkaisuissa pyrittiin siihen, että tieto syntyy työn yhteydessä vain kerran. Sen jälkeen sitä voidaan hyödyntää kalastajan oman toiminnan kehittämisessä, viranomaisraportoinnissa, kalan markkinoinnissa, tutkimuksessa ja kaupankäynnissä ilman ylimääräistä työtä. Samalla kalastusvene muuttuu vähitellen pelkästä työvälineestä älykkääksi tuotantovälineeksi. Se voi auttaa navigoinnissa, kerätä tietoa, tukea päätöksentekoa ja välittää tietoa eteenpäin. Kalastajan ammattitaito säilyy edelleen ratkaisevassa asemassa, mutta teknologia voi vähentää rutiinityötä ja vapauttaa aikaa siihen, mikä on tärkeintä – kalastamiseen.
Suomalaista ruokaa ja maaseutua juhlistetaan jälleen syyskuussa 26.6.2026 Suomalaista ruokaa ja maaseutua juhlistetaan jälleen syyskuussa Rakastettu Lähiruokapäivä täyttää 10 vuotta Kotimaista ruoantuotantoa ja maaseutua juhlistava Lähiruokapäivä kruunaa jo kymmenettä kertaa sadonkorjuukauden. Suosittua tapahtumaa vietetään tänä vuonna 12.–13. syyskuuta ympäri Suomen. Lähiruokapäivän suosio on kasvanut vuosi vuodelta. Edellinen Lähiruokapäivä rikkoi ennätyksiä, tapahtumassa oli mukana 335 kohdetta ja niissä vieraili lähes 150 000 kävijää. – Vuosien varrella Lähiruokapäivä on mahdollistanut tuhansia kohtaamisia, ja samalla vahvistanut yhteyksiä paikallisten ruoantuottajien ja kuluttajien välillä. Nyt on juhlan paikka, sillä tänä vuonna vietämme Lähiruokapäivää jo kymmenettä kertaa. Lähiruokapäivä tuo esiin myös maaseudun yrittäjien monipuolisuutta ja yhteisöllisyyttä, Lähiruokapäivän koordinaattori Anna Mäkinen Ruokaviraston maaseutuverkostoyksiköstä kertoo. Lähiruokapäivä nostaa esiin ruoantuottajat Lähiruokapäivä on koko Suomen yhteinen avoimien ovien tapahtuma, jossa tilat ja maaseudun yritykset esittelevät toimintaansa, tuotteitaan ja palvelujaan vierailijoille. Viikonloppu tarjoaa mahdollisuuden tutustua suoraan paikallisiin tuottajiin, ostaa tuoreita raaka-aineita sekä nähdä eläimiä, koneita ja maaseudun arkea lähietäisyydeltä. Juhlavuonna nostetaan esiin viljelijöiden ja ruoantuotannon merkitys arjessa kaikille suomalaisille. Ruokaturva lepää viljelijöidemme harteilla. – Suomessa viljelijöiden keski-ikä on 55 vuotta ja tarvitsemme alalle lisää nuoria viljelijöitä tuottamaan kotimaista ruokaa. Paras tapa tutustua maatalousyrittäjän arkeen on vierailla tiloilla ja Lähiruokapäivä tarjoaa siihen erinomaisen mahdollisuuden, Mäkinen sanoo. Mukaan järjestäjäksi matalalla kynnyksellä Oman Lähiruokapäivän tapahtuman voi järjestää yksin tai yhdessä muiden lähialueen toimijoiden kanssa. Ovensa voi avata jommaksikummaksi päiväksi tai koko viikonlopuksi. Valtakunnallisia avajaisia vietetään 12.9.2026 Varsinais-Suomen Loimaalla Sarka-museossa. – Lähiruokapäivään voi ilmoittautua aina tapahtumaviikonloppuun saakka matalalla kynnyksellä. Mukaan toivotaan laajasti kohteita maatiloista ruoanjalostajiin sekä puutarhoista maaseudun elämys- ja matkakohteisiin. Järjestäjien tueksi on tarjolla maksuton materiaalipaketti. 10-vuotisjuhla voi näkyä vaikka teemana omassa tapahtumassa, Mäkinen vinkkaa. Lähiruokapäivä tuo maaseudun myös kaupunkeihin: tapahtumaa vietetään tänäkin vuonna muun muassa Helsingissä ja Turussa. Lähiruokapäivän taustalta löytyy EU:n maatalous- ja maaseuturahoitus, jolla tuetaan ruoantuotantoa ja maaseudun kehittämistä. Elinvoimaisen maaseudun ansiosta ruoan tuottajat pystyvät asumaan maalla ja tuottamaan suomalaisille laadukasta ja maukasta ruokaa. Lisätietoa ja materiaalia verkossa Tapahtuman vierailukohteeksi voi ilmoittautua helposti verkossa osoitteessa lahiruokapaiva.fi. Osallistuminen on maksutonta. Kaikki mukaan jo ilmoittautuneet kohteet löytyvät Lähiruokapäivän verkkosivuilta. Materiaaleja, kuvia ja vinkkejä oman tapahtuman järjestäjälle löydät materiaalipankista. Lisätiedot: Anna Mäkinen tapahtumankoordinaattori, Maaseutuverkostoyksikkö anna.makinen@ruokavirasto.fi 050 472 8226 Fanni Alavuotunki viestintäkoordinaattori,Maaseutuverkostoyksikkö fanni.alavuotunki@maaseutu.fi 050 330 1229. Lähiruokapäivä on valtakunnallinen maaseutuverkostoyksikön koordinoima maaseudun juhlapäivä. Vuoden 2026 tapahtuma järjestetään 12.–13. syyskuuta. Lähiruokapäivä on EU:n maatalous- ja maaseuturahoituksen osarahoittama.
Maatilojen peltovalvonnat alkavat Etelä-Karjalassa, Kymenlaaksossa ja Päijät-Hämeessä – tukiehtojen toteutumista valvotaan tilakäynnein ja satelliittien avulla 26.6.2026 Maatilojen peltovalvonnat alkavat Etelä-Karjalassa, Kymenlaaksossa ja Päijät-Hämeessä – tukiehtojen toteutumista valvotaan tilakäynnein ja satelliittien avulla Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus aloittaa maatilojen peltotukien valvontakäynnit heinäkuun alussa. Paikan päällä valvontakäynti tehdään tänä vuonna noin sadalle tilalle Etelä-Karjalan, Kymenlaakson ja Päijät-Hämeen alueella, minkä lisäksi tukiehtojen toteutumista seurataan kaikilla maatiloilla satelliitteja hyödyntäen. Elinvoimakeskuksesta muistutetaan, että mahdolliseen selvityspyyntöön täytyy reagoida ja että muutokset tukihakemukselle kannattaa tehdä heti tarpeen huomattua, sillä valvonnasta ilmoittaminen estää muutosmahdollisuuden. Peltotukihakemuksia jätettiin 9.6. päättyneessä tukihaussa Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksen alueella eli Etelä-Karjalassa, Kymenlaaksossa ja Päijät-Hämeessä yhteensä 3854 kappaletta. Määrä on noin sata hakemusta vähemmän kuin edellisvuonna. Seuraavaksi vuorossa ovat elinvoimakeskuksen tarkastajien suorittamat tilakäynnit noin 2,5 %:lle tiloista. – Tarkastuskäynti osuu tänä vuonna yhteensä noin sadalle tilalle Kaakkois-Suomen alueella. Valvontakäynnit aloitetaan heinäkuun alusta ja niitä jatketaan pitkälle loppusyksyyn saakka, maatalousyksikön va. päällikkö Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksesta kertoo. Valvontakäynnillä todetaan viljelykasvit ja pinta-alat sekä tarkastetaan, että tukiehtoja on noudatettu. Mikäli tukiehtoja ei noudateta, voi seurauksena olla tuen vähennys ja vähäisestä laiminlyönnistä huomautus. Valvonta on tärkeää, mutta tilakäyntiä ei kannata jännittää Valvonta on edellytys sekä kansallisten että EU-tukien maksamiselle. Jäsenmaat saavat Euroopan unionin rahoitusosuuden vain siinä tapauksessa, että tarkastukset on tehty asianmukaisesti. – Valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että tukiehtoja noudatetaan. Valvonta on tärkeää myös viljelijöiden oikeusturvan ja tasapuolisen kohtelun vuoksi, valvontapäällikkö Osmo Minkkinen toteaa. Viljelijää kannustetaan olemaan tarkastajan mukana valvontakäynnillä. – Asioista on helpompi keskustella jo peltokierroksen aikana kuin jälkikäteen, ja viljelijällä on hyvä mahdollisuus kysyä samalla mahdolliset mieltä askarruttavat kysymykset heti. Valvontakäynnillä pidetään neuvonnallinen ote, eikä tarkastuskäyntiä kannata turhaan jännittää. Valvontakauden käynnistyminen on myös meille tarkastajille vuoden kohokohtia, kun pääsee taas töihin maastoon toimistolta ja tapaamaan samalla viljelijöitä, tarkastaja Anu Kirves kertoo. Satelliitti seuraa yhä useampia asioita pellolla – mahdolliseen selvityspyyntöön täytyy reagoida Tilakäyntien lisäksi tukiehtojen täyttymistä seurataan satelliittien avulla. Satelliittiseuranta on jatkuvaa ja kattaa kaikki lohkot, joilta tukea on haettu. Kiteytetysti kyse on ympäri vuoden tapahtuvasta peltoalueiden viljelytoimenpiteiden seurannasta. – Seurattavien kohteiden määrä on vuosi vuodelta noussut. Satelliitin avulla seurataan esimerkiksi, onko lohko maatalousmaata ja kasvi ilmoitetun mukainen sekä sitä, onko lohko niitetty tai laidunnettu ehtojen mukaisesti määräaikaan mennessä, Penttilä kertoo. Satelliittiseurannassa tekoäly vertaa lohkolta otettua kuvasarjaa tukihakemuksella annettuihin tietoihin. Jos satelliittikuvien perusteella näyttää esimerkiksi siltä, että lohko ei ole maatalousmaata tai ilmoitettu kasvi vaikuttaa olevan eri kuin mikä hakemuksella on, lähtee viljelijälle selvityspyyntö mobiilisovellus Vipu-mobiiliin, joka on Ruokaviraston julkaisema maksuton väline viljelijöiden ja viranomaisten väliseen viestintään. – Selvityspyyntöön täytyy ehdottomasti reagoida. Jos selvityspyyntöön ei reagoi, lohkon ei katsota täyttävän ehtoja, vaikka pellolla olisikin kaikki kunnossa. Vastaamatta jättäminen voi aiheuttaa tuntuvia tukimenetyksiä, Minkkinen kertoo. Jos viljelijän mielestä ehto täyttyy, voi hän vastata Vipu-mobiilissa paikkaan sidotulla valokuvalla hallinnolle. Mikäli taas ehto ei täyty, tulee hakemusta muuttaa, tehdä vaadittu toimenpide tai perua tuki kyseiseltä lohkolta. Selvityspyynnön voi saada myös muusta syystä kuin satelliittiseurannan johdosta, esimerkiksi hakemustietojen tai valvontakäynnin perusteella. Satelliitit ja tekniikka ovat hyviä renkejä, mutta ihmistä tarvitaan yhä Satelliittiseuranta on tuonut viljelijälle mahdollisuuden peltotukien hakemuksen muuttamiseen koko kasvukauden ajan 1.10. saakka, mikäli viljelijä esimerkiksi huomaa, ettei viljely ehtojen mukaisesti onnistukaan. – Muutokset kannattaa kuitenkin tehdä heti korjaustarpeen huomattua, sillä tukihakemuksen muutosmahdollisuus lukittuu, kun paikalla tehtävästä valvonnasta ilmoitetaan, Minkkinen toteaa. Satelliitit ja teknologia ovat vähentäneet paikan päällä tehtävien tarkastusten määrää, mutta muuttaneet työn luonnetta myös hallinnon näkökulmasta. Lisäksi satelliittiseurannan myötä mukaan ovat tulleet EU-komission edellyttämät laadunarvioinnit maastokäynteineen, jotka tuovat peltovalvontakäyntien ohella tarkastajia noin 200 lohkolle alueella tänä vuonna. – Satelliitit ja teknologiakaan eivät ole erehtymättömiä. Hyviä ja avuliaita renkejä, mutta kyllä tässä ihmistä vielä tarvitaan, päättää Penttilä. Viljelijätukia rahoitetaan EU:n maataloustukirahastosta, EU:n maaseuturahastosta ja kansallisista varoista. Tukien tarkoituksena on turvata maataloustuotannon kannattavuus ja jatkuvuus EU:n pohjoisimmissa viljelyoloissa. Lisätiedot: Maatalousyksikön va. päällikkö Jukka Penttilä, Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus, p. 0295 029 077 Valvontapäällikkö Osmo Minkkinen, Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus, p. 0295 029 072 Sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@elinvoimakeskus.fi
Lounais-Suomessa ollaan siirtymässä viljoista muihin kasveihin 25.6.2026 Lounais-Suomessa ollaan siirtymässä viljoista muihin kasveihin Lounais-Suomea on aina pidetty Suomen vilja-aittana, mutta nyt pelloilla näkyy selkeä siirtymä viljoista myös muihin kasveihin – erityisesti maanparannus- ja saneerauskasveihin, kerääjäkasveihin, viherlannoitusnurmiin sekä valkuaiskasveihin. Viljelijät ovat nyt jättäneet vuoden 2026 peltotukihakemuksensa. Lounais-Suomen viljelyaloissa näkyy selviä muutoksia vuoteen 2025 verrattuna. Suurin yksittäinen pudotus on syysvehnässä, jonka pinta-ala laski 30 177 hehtaarista 20 312 hehtaariin eli 33 prosenttia. Rukiin ala supistui 7 731 hehtaarista 5 545 hehtaariin eli 28 prosenttia. Muissa viljoissa lasku on maltillisempaa. Kevätvehnä väheni 2 prosenttia, ohra 3 prosenttia ja kaura 5 prosenttia. Lounais-Suomen elinvoimakeskuksen maaseutuyksikön päällikkö Antti Jaatinen arvioi, että muutosten taustalla on useita tekijöitä. – Syysvehnän ja rukiin pinta-aloissa on aikaisemminkin ollut merkittävää vuosittaista vaihtelua, mutta tällä kertaa kaikkien viljojen pinta-alat näyttävät laskeneen. Viljelijöiden päätöksiin ovat voineet vaikuttaa esimerkiksi sääolosuhteet, kannattavuushaasteet ja tukipolitiikan muutokset. Syksyn 2025 sateisuus hidasti sadonkorjuuta ja lyhensi syysviljojen kylvöön sopivaa aikaa. Samaan aikaan viljan alhainen hintataso heikensi viljelijöiden kiinnostusta syyskylvöihin. Tämä selittää osaltaan sitä, miksi laskua näkyy voimakkaimmin juuri syyskylvöisissä viljoissa. Suurin kasvu näkyy maanparannus- ja saneerauskasveissa Maanparannus- ja saneerauskasvien pinta-ala kasvoi 3 351 hehtaarista 11 242 hehtaariin eli 235 prosenttia. Kasvua voivat selittää viljelykierron tarve ja halu parantaa maan kasvukuntoa, mutta myös tukipolitiikka. – Maanparannus- ja saneerauskasvien tukitasoa nostettiin 190 eurosta 223 euroon hehtaarilta. Lisäksi tukiehtoja muutettiin niin, että apila tuli mukaan maanparannus- ja saneerauskasvien joukkoon, Jaatinen kommentoi. Härkäpavun pinta-ala nousi 2 717 hehtaarista 3 726 hehtaariin eli 37 prosenttia ja herneen pinta-ala 10 553 hehtaarista 12 520 hehtaariin eli 19 prosenttia. Perunan kokonaisala kasvoi 9 prosenttia ja rypsin ja rapsin yhteenlaskettu pinta-ala 2 prosenttia. – Härkäpavun, herneen ja perunan pinta-alojen kasvu kertoo siitä, että viljelijät panostavat lounaissuomalaisiin vahvuuksiin, Jaatinen sanoo. Herneen pinta-ala nousi 10 553 hehtaarista 12 520 hehtaariin eli 19 prosenttia. Ympäristötoimenpiteissä kasvua Ympäristötoimenpiteissä kasvu näkyi maanparannus- ja saneerauskasvien lisäksi viherlannoitusnurmissa ja suojavyöhykkeissä. Viherlannoitusnurmen haettu ala nousi 2 277 hehtaarista 4 110 hehtaariin eli 81 prosenttia. Suojavyöhykkeiden ala kasvoi 4 338 hehtaarista 5 881 hehtaariin eli 36 prosenttia. Kerääjäkasvien ala kasvoi 35 638 hehtaarista 41 578 hehtaariin eli 17 prosenttia. Luonnonhoitonurmen ala pysyi sen sijaan lähes ennallaan. Sitä on nyt Lounais-Suomessa 20 360 hehtaaria. Tukitasojen muutokset ovat yksi mahdollinen selittäjä etenkin niissä toimenpiteissä, joissa pinta-ala kasvoi selvästi. Viherlannoitusnurmen tukitaso nousi 80 eurosta 100 euroon hehtaarilta, suojavyöhykkeiden 350 eurosta 430 euroon hehtaarilta ja turvepeltojen nurmien 100 eurosta 200 euroon hehtaarilta. – On kuitenkin huomattava, että pinta-alamuutoksiin vaikuttavat myös markkinatilanne, lohkojen soveltuvuus, viljelykierron suunnittelu ja kasvukauden olosuhteet. Esimerkiksi monimuotoisuuskasvien pinta-ala pysyi lähes ennallaan, vaikka tukitaso laski 270 eurosta 210 euroon hehtaarilta, Jaatinen sanoo. Monimuotoisuuskasvien pinta-ala pysyi lähes ennallaan, vaikka tukitaso laski 270 eurosta 210 euroon hehtaarilta. Luonnonmukainen tuotanto kasvussa Tavallisten luomukasvien pinta-ala nousi 42 460 hehtaarista 43 580 hehtaariin eli 3 prosenttia. Luomun kotieläinkorotuksen piirissä oleva pinta-ala kasvoi 16 766 hehtaarista 19 486 hehtaariin eli 16 prosenttia. Luomun avomaan vihannesten pinta-ala nousi 49 hehtaarista 62 hehtaariin eli 27 prosenttia. Myös luomun tukitasot nousivat vuodelle 2026. Luomun peltokasvien ja kasvintuotannon tukitaso nousi 160 eurosta 184 euroon hehtaarilta ja kotieläintuotannon korotus 130 eurosta 150 euroon hehtaarilta. Avomaan vihannesten tukitaso nousi 590 eurosta 679 euroon hehtaarilta. Maatalousluonnon ja maiseman hoitosopimuksissa pientä laskua Maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoitosopimuksissa pinta-ala pysyi lähes edellisvuoden tasolla. Muiden sopimusalueiden pinta-ala väheni 2 899 hehtaarista 2 836 hehtaariin. Valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaiden perinnebiotooppien pinta-ala väheni 2 928 hehtaarista 2 907 hehtaariin. Tukitaso nousi muilla sopimusalueilla 460 eurosta 550 euroon hehtaarilta ja arvokkailla perinnebiotoopeilla 610 eurosta 650 euroon hehtaarilta. Haetut alat eivät ole lopullisia Viljelijöiden tukihakemuksella ilmoittamat pinta-alat eivät ole vielä lopullisia tukikelpoisia pinta-aloja. Viljelijät voivat tehdä muutoksia tukihakemuksiinsa 1. lokakuuta saakka. Lisäksi luvut voivat muuttua tukikelpoisuuden tarkastelun ja valvontojen perusteella. Lisätiedot: Antti Jaatinen, maaseutuyksikön päällikkö Lounais-Suomen elinvoimakeskus etunimi.sukunimi@elinvoimakeskus.fi
Perunoita, tekoälyä ja sorkkasairauksia: kevään opinnäytetöitä Hämeen ammattikorkeakoulusta 23.6.2026 Hämeen ammattikorkeakoulusta agrologiksi (AMK) valmistuneet ovat toteuttaneet mielenkiintoisia ja alaa hyödyttäviä opinnäytetöitä. Linkit aukeavat Theseus-sivustolle, josta voi heti lukea opinnäytetyön tiivistelmän. Alla joitakin kiinnostavia poimintoja HAMKin kevään opinnäytetöistä. Ilkka Oksanen: Peltomaan pH:n vaikutus sadontuottokykyyn https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202605049073 Tauno Elsilä: Varhaisperunan kasvuun vaikuttavat tekijät: perunan peittäminen https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121034478 Senni Paakkola: Erikoisrehujen pakkaustoiveet – asiakasnäkökulma pakkausratkaisujen kehittämiseen https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2026051913460 Joonas Salonen: Sorkkasairauksien taloudelliset vaikutukset ja ennaltaehkäisyn kehittäminen Sammatin tilalla https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2026051813285 Mari Jokinen: ProHumi-tuotteen testaus hevosilla https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2026050810579 Elisa Örnmark: Tekoälyn hyödyntäminen kasvinviljelyssä https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2026051111118 Jenni Savonen ja Noora Sorola: Maaseutualalle työllistymisen tulevaisuus https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202604288188 Iida Mäki-Kerttula: Fosforilannoituksen ja biostimulanttien käytön merkitys ruokaperunan laatuun ja talouteen https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2026052717542 Mirjami Koskinen: Tuottajaorganisaatiot osana kannattavaa kotimaista maataloutta https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2026052215715
Innovaatio-ohjelmien kesäkuulumisia: Kalatalouden kehittämisohjelma 23.6.2026 Kalatalousverkosto otti selvää, mitä kalatalouden innovaatio-ohjelmissa puuhataan näin kesän kynnyksellä. Kalastuksen kehittämisohjelman erityisasiantuntija Juhani Hopkins summasi kesän ja syksyn työlistaa seuraavasti: ”Olennaisimmat kaksi asiaa työlistalla ovat Kaikuluotainten kehitys ja testaus, että syksyllä saadaan tutkittua miten hylkeet vaikuttavat kalatalouteen. Päätavoite on tutkia milloin ja kuinka usein hylkeet käyvät rysillä tai viljelykasseilla. Meillä on Naantalissa parhaillaan kaksi kaikuluotainta seuraamassa merialueen toimintaa ympärivuorokautisesti. Mitään merkittävää ei ole vielä näkynyt siellä, mutta ne lähtevät syksyllä uuteen paikkaan, jossa on todennäköisesti enemmän hylkeitä. Toisena työlistalla ovat kalastajahaastattelut mm. hylkeiden vaikutuksesta kalatalouteen ja kalastajiin. Yhdessä nämä kaksi kertovat lisää siitä mitä hylkeet tekevät meressä ja miten se vaikuttaa kalastajiin. Tähän astiset kalastajahaastattelut ovat olleet erittäin mielenkiintoisia. Jokainen toimii vähän eri tavalla kuin muut ja on todella innostavaa kuulla mitä kaikkea ihmiset ovat keksineet. Syksyn työlista näyttää kiireiseltä. Pitää saada kuusi kaikuluotainta merelle seuraamaan hylkeiden toimintaa, ylläpitää niitä, käsitellä data, haastatella kalastajia ja saada koko paketti vielä pysymään sen verran kasassa, että talvella on hyvälaatuista dataa työstettäväksi. LUKE:n erikoistutkija Timo Ruokonen lähetti Kalatalousverkostolle kenttäterveiset Koitereelta: ”Kävin tutustumassa ISCG:n kuharysäprojektiin, jota he tekevät yhteistyössä Krakenia Oyn kanssa. Videossa laitetaan rysän perässä oleva kamera päälle, jolla kuvataan kalojen liikkumista ja käyttäytymistä nielussa. Kävimme tutustumassa ja ottamassa oppia heiltä mahdollisia tulevia Kaken rysäkehityshommia varten. ”
Tuottajaorganisaatio on yhteistyön paikka 23.6.2026 Tuottajaorganisaatio on yhteistyön paikka – menestykseen tarvitaan luottamusta ja markkinaosaamista Tuottajaorganisaatioista toivotaan ratkaisua muun muassa ruokaketjun epätasa-arvoon, maatalouden kannattavuushaasteisiin ja viljelijän aseman parantamiseen. Keväällä 2026 tuottajaorganisaatiot ja kehittäjät kokoontuivat tapaamiseen keskustelemaan tuottajaorganisaatioiden hyödyistä ja mahdollisuuksista muun muassa ruokaviennin edistämisessä ja kannattavan liiketoiminnan rakentamisessa. Ruoan hinnoittelu tapahtuu nykyään avoimilla markkinoilla, joissa Suomi on osa EU:n yhteismarkkinaa. Eurooppalaiset ja globaalit hintatasot määrittävät hintoja myös Suomessa. Etelä-Euroopan suuret tuottajaorganisaatiot pystyvät jo nyt vastaamaan kilpailuun kaupan alan kanssa. Myös Suomessa tuottajaorganisaatioiden toivotaan tarjoavan ratkaisuja ruokaketjun epätasapainoon, tuottajien aseman vahvistamiseen ja maatalouden kestävyyshaasteisiin. Myös Euroopan Unionin tasolla tuottajaorganisaatioista halutaan tehdä keskeinen väline markkinavoiman vahvistamiseen. Niiden kautta tuottajat voivat keskittää myyntiään, suunnitella tarjontaansa ja neuvotella hinnoista yhdessä ilman, että niiden sopimuksellista toimintaa tulkitaan kartelliksi. Tuottajaorganisaatiot perustuvat EU:n yhteiseen markkinajärjestelyyn, joka antaa niille poikkeuksia kilpailulainsäädännöstä. Tuottajaorganisaatiot ja alan kehittäjät kokoontuivat keväällä 2026 Tampereelle Maaseutuverkoston, Luonnonvarakeskuksen ja MTK:n järjestämään tilaisuuteen. Tapaamisessa kuultiin erilaisia näkökulmia tuottajaorganisaatioiden hyötyihin ja mahdollisuuksiin muun muassa ruokaviennin edistämisessä ja kannattavan liiketoiminnan rakentamisessa. Esityksissä korostui, että tuottajaorganisaatio tarvitsee menestyäkseen pitkäjänteisyyttä, luottamusta, sitoutumista sekä vahvaa markkina- ja liiketoimintaosaamista. Esityksiin voi tutustua täällä. Yhteistyö helpottaa markkinariskien hallintaa Hankepäällikkö Vikke Schildt MTK:sta korosti puheenvuorossaan tuottajaorganisaation merkitystä markkinariskien hallinnassa. Hänen luotsaamassa Tuovi-hankkeessa tuetaan uusien tuottajaorganisaatioiden syntyä. Lisäksi kehitetään olemassa olevien toimintaa ja vahvistetaan markkinaosaamista. Tuottajaorganisaatioiden kautta tuottajat voivat keskittää myyntiään, suunnitella tarjontaansa ja neuvotella hinnoista yhdessä ilman, että niiden sopimuksellista toimintaa tulkitaan kartelliksi. Tuottajaorganisaatiot perustuvat EU:n yhteiseen markkinajärjestelyyn, joka antaa niille poikkeuksia kilpailulainsäädännöstä. Schildtin mukaan tarve markkinayhteistyölle on syntynyt toimintaympäristön muutoksesta: markkinariski on siirtynyt yhä enemmän julkiselta taloudelta markkinoille. Taustalla ovat muun muassa muutokset EU:n maatalouspolitiikan sekä teollisuuden ja kaupan keskittymiskehitys. – Ruokaketjussa vallitsee niin sanottu tiimalasi-ilmiö. Tuhansia tiloja ja miljoonia kuluttajia yhdistää pieni määrä jalostajia, tukkuja ja kauppoja. Rakennemuutos koskettaa koko Euroopan unionia, Schildt kuvasi. Kun markkinariski kohdistuu käytännössä yhä vahvemmin viljelijään, tarvitaan yhteistyötä. Tuottajaorganisaation kautta markkinariskejä on helpompi hallita kuin yksin toimivana yrittäjänä. – Perinteinen perhetila ei enää yksin kykene kantamaan kasvavaa markkinariskiä. Kun markkinoiden painoarvo kasvaa, niin kyvyn hallita markkinoita ja riskejä on kasvettava, totesi Schildt. Keskeiseksi nousee markkinaosaaminen, jota suomalaisilla toimijoilla on toistaiseksi vielä rajallisesti. Suomessa olu 14 tuottajaorganisaatiota vuonna 2025. Maaseutuverkostoyksikön Teemu Hauhia uskoo, että tuottajaorganisaatioita tullaan Suomessakin perustamaan enemmän, kunhan kentällä karttuu kokemuksia niiden hyödyistä. Startup-yrityksessä tarvitaan asennetta, rohkeutta ja liiketoimintaosaamista Pia Wessman ProAgria Etelä-Suomesta tarkasteli tuottajaorganisaatioita liiketoiminnan näkökulmasta. Hän muistutti, että vaikka tuottajaorganisaatio on status, samalla perustetaan aina kokonaan uusi yritys. Se tarvitsee vision, strategian ja sitoutumista, eli käytännössä aikaa, resursseja ja pitkäjänteisyyttä. – Tuottajaorganisaatio on jäsentensä yhteinen startup. Se vaatii yhtä paljon panostusta kuin mikä tahansa yritys, Wessman totesi. Wessman on ollut mukana perustamassa kahta tuottajaorganisaatiota tärkkelysperunan ja vihannesten viljelijöille. Hän kannustaa varautumaan erilaisiin haasteisiin jo ennakkoon, sillä niitä tulee väistämättä vastaan uudelle yritykselle. Yrityksen perustamistoimien lisäksi myös tuottajaorganisaatioon liittyvä hankehallinto voi tuntua raskaalta. – Tuottajaorganisaatiota perustettaessa tarvitaan paljon tukea ja työtä. On hyvä tiedostaa, että haasteita tulee, jolloin niitä on helpompi kohdata. Haasteiden taklaamiseksi tuottajaorganisaatiostatusta hakevien osuuskuntien kannattaisi lisätä yhteistyötä, hän ehdotti. Suomeen tarvitaan Wessmanin mukaan uudenlaista yhteistyön tekemisen kulttuuria ja asennemuutosta. – Kaupan alan rakenteiden haastaminen vaatii luovuutta ja rohkeutta. Yhteistyötä ei ole aina totuttu tekemään, tai ehkä sitä ei aina osata tehdä, hän pohti Lisäksi tarvitaan vahvaa liiketoimintaosaamista. Pelkkä tuottajaorganisaation status ei tarkoita vielä mitään, vaan siitä työ vasta alkaa. – Vaikutus markkinoilla syntyy hitaasti. Todellinen koitos alkaa vasta, kun tuottajaorganisaatio on saatu käyntiin, Wessman totesi. Tuottajaorganisaatioiden toimintaa kehittäville toimintaohjelmille maksetaan EU:n tukea. Tukea saadakseen tuottajaorganisaation ja sen toimintaohjelman on oltava Ruokaviraston hyväksymiä. Luottamus ratkaisee yhteistyön toimivuuden Erikoistutkija Csaba Jansik Luonnonvarakeskuksesta muistutti tuottajaorganisaation tarkoittavan käytännössä toimijoiden yhteistyötä, ja tiivisti sen hyödyiksi kannattavuuden, tuottavuuden ja markkinavarmuuden paranemisen. Jansikin mukaan yhteistyö hyödyttää tuottajaorganisaation jäseniä monella tapaa: kustannuksia voi pienentää yhteisillä hankinnoilla ja yhteisomistuksessa olevilla laitteilla ja koneilla, markkinointiin ja myyntiin voi saada lisää voimaa sekä tuotannon riskit hallittua paremmin. Ja sokerina pohjalla: tuotteesta on mahdollista saada tuottajaorganisaation osana parempaa hintaa. – Yhteisomistus voi myös mahdollistaa isomman siivun koko toimintaketjusta, jolloin tuottajaorganisaation jäsenten kate on parempi, hän lisäsi. Tuottajaorganisaation hyötyjä selvittäneessä eurooppalaisessa tutkimuksessa tärkeäksi tekijäksi nousi hieman yllättäen myös vertaistuki. – Jäsenet neuvovat toisiaan monissa asioissa. Heillä saattaa olla esimerkiksi WhatsApp-ryhmä, jossa he saavat toisilta viljelijöiltä reaaliaikaisia vinkkejä satotason nostamiseksi, hän täsmensi. Jansik muistutti, että kaikki yhteistoiminta ei kuitenkaan kanna hedelmää. Yleensä tuottajaorganisaatiot lähtevät liikkeelle muutaman yrittäjän yhteistyöstä, jolloin pieneen porukkaan on helppo luottaa. – Luottamus on toiminnan ehdoton kulmakivi. Luottamukseen perustuva yhteistyö ei vaadi tuottajaorganisaation statusta, mutta tuottajaorganisaatio vaatii luottamusta pääomakseen, hän kiteytti. Vuonna 2028 alkavalla CAP-rahoituskaudella tuottajaorganisaatioiden toimintaohjelmille maksettavaa tukea ollaan laajentamassa myös muille aloille kuin hedelmä- ja vihannesalalle. Ainakin valkuaiskasvit ja humala ovat tulossa toimintaohjelmatuen piiriin. – Nyt on oikea hetki lobata omaa toimialaa mukaan lakimuutokseen, Jansik kannusti. Lue lisää Tapaamisen aineistot: Tuottajaorganisaatioiden tapaaminen 17.3.2026 (maaseutuverkosto.fi) Tuovi-hanke: Tuottajaorganisaatiot (mtk.fi) ProAgria Länsi-Suomi: Tuottajaorganisaation aktivoiminen tärkkelysperuna-alalle (maaseutuverkosto.fi) ProAgria Länsi-Suomi: Tuottajaorganisaation aktivointihanke vihannesviljelijöille (maaseutuverkosto.fi) Lue lisää tuottajaorganisaatioiden tuesta
Innovaatiopäivät 2026 SAVE THE DATE 18.6.2026 Innovaatio-ohjelmien kalatalouden innovaatiopäivät järjestetään tänä vuonna Turussa 11.–12.11.2026. Lisätietoja ohjelmasta julkaistaan myöhemmin, mutta luvassa on jälleen inspiroivia kohtaamisia, ajankohtaisia puheenvuoroja ja uusia näkökulmia kalatalouden kehittämiseen. Merkitse päivät jo nyt kalenteriisi! Tervetuloa mukaan!
Kalastusmatkailu näkyväksi maaseuturahoituksen avuin 18.6.2026 Pirkanmaan vesistöissä piilee matkailuvaltti, jota moni ei vielä tunne. Vastuullinen kalastusmatkailu näkyväksi Pirkanmaalla -hanke kokoaa yhteen oppaita, matkailutoimijoita ja kuntia, jotta alueen kalastuspalvelut löytäisivät paremmin sekä matkailijat että paikalliset. Samalla EU:n maaseuturahoitus auttaa uusia yrittäjiä ottamaan ensimmäisiä askeliaan alalla. Huhtikuinen kevättuuli on vielä kylmä, mutta kirkkaana paistava aurinko lämmittää jo ja saa Näsijärven kimmeltämään. Kokoonnumme Kurun satamaan Kalastusopas Janne Oksasen veneelle yhdessä Visit Ylöjärven ja Visit Kurun edustajien kanssa. Tarkoituksena on tutustua opastettuun kalastusretkeen ja nähdä, millaisia elämyksiä alueen vesistöt voivat matkailijoille tarjota. Meitä on neljä naista, joilla on vaihteleva kokemus kalastuksesta. Olemme innoissamme – sää on upea, ja pelkästään vesille ja luontoon pääsy toimistossa vietetyn työviikon lopulla tuntuu mahtavalta. Paukkuliivien pukemisen ja turvallisuusbriiffin jälkeen hyppäämme veneeseen. Janne Oksanen on itse valmistunut kalastusoppaaksi viime syksynä, ja olemme hänen ensimmäiset asiakkaansa. Hän muistuttaakin, että kalan saanti ei ole taattua, sillä kyseinen vesistöalue ei ole hänelle kovin tuttu. Yllätys onkin suuri, kun ensimmäinen ahven nousee veneeseen jo alkumatkasta! Muutaman tunnin reissulla koukkuun tarttuu kokonaisuudessaan kaksi ahventa ja yksi hauki, jotka toki kaikki vapautetaan tällä kertaa. Olemme kaikki vakuuttuneita siitä, että jo pari tuntia vesillä oppaan kanssa on antoisa kokemus. Luonnon ja veden äärellä olo rauhoittaa ja auttaa irrottautumaan työviikon kiireistä. Samalla opimme, miten veden lämpötila vaikuttaa kalojen käyttäytymiseen, missä eri kalalajit viihtyvät ja miten kalaa käsitellään vastuullisesti. Tietysti myös välineet – vieheet ja vavat – tulevat tutuiksi. Pirkanmaan piilossa oleva matkailuvaltti Kokemus osoittaa konkreettisesti sen, minkä moni alan toimija Pirkanmaalla jo tietää: vesistöjä, osaamista ja palveluita löytyy, mutta niiden näkyvyydessä on haasteita. Tähän haasteeseen vastatakseen Leader-ryhmä Kantri käynnisti vuonna 2025 maakunnallisen hankkeen, jonka tavoitteena on tehdä Pirkanmaan kalastusmatkailua näkyvämmäksi. Hanke sai EU:n maaseuturahoitusta Sisä-Suomen elinvoimakeskuksen kautta. Hankkeessa rakennetaan yhteistyötä kalastusoppaiden, matkailutoimijoiden ja kuntien välille. Samalla oppaille tarjotaan verkostoitumismahdollisuuksia koulutusten, opintomatkojen ja messujen kautta ja tehdään laajempaa markkinatutkimusta. Hankkeen alkuvaiheessa tehdyn toimintaympäristöanalyysin mukaan Pirkanmaa on vesistöjen aarreaitta: maakunnassa on yli 2 500 hehtaaria vesistöjä, useita virtavesikohteita ja lähes 40 koskea. Tampereen seudun vedet tunnetaan erityisesti kuhasta, ahvenesta ja hauesta. Lisäksi alue on loistavasti saavutettavissa niin junalla, lentäen kuin autolla. Alalla toimii kolmisenkymmentä koulutettua kalastusopasta, jotka jakautuvat tasaisesti ympäri maakuntaa. Liiketoiminnan kehittämisen haasteena ei ole osaaminen, vaan näkyvyys. Yritykset ovat useimmiten pieniä toiminimiyrityksiä, jotka toimivat sivutoimisesti. Aika ja resurssit markkinointiin ja digitaalisen löydettävyyden kehittämiseen ovat rajalliset. Eikä tämä ole vain pirkanmaalainen ilmiö. Koko Suomessa kalastusmatkailu on tunnistettu merkittäväksi mutta alihyödynnetyksi matkailun muodoksi. Vuonna 2018 alalla toimi yli 500 yritystä yhteensä noin 21 miljoonan euron liikevaihdolla. Kysynnän ennustetaan kasvavan, sillä matkailijat etsivät yhä enemmän luonnonläheisiä ja aitoja elämyksiä, joissa yhdistyy paikallinen osaaminen, rentoutuminen ja vastuullisuus. Leader-rahoitus vauhdittaa yritystoimintaa ”Vastuullinen kalastusmatkailu näkyväksi Pirkanmaalla”-hanke järjesti vuonna 2025 useita verkostoitumis- ja koulutustilaisuuksia, joihin osallistui 10–20 opasta eri puolilta maakuntaa. Kalastusopas Janne Oksasen lisäksi, yksi aktiivisista osallistujista on kangasalalainen Pekka Mikkonen, joka tarjoaa musiikki- ja eräopaspalveluiden rinnalla nykyisin myös kalastusopaspalveluita. Mikkonen lähti mukaan hankkeen toimintaan, sillä kalastus on kiinnostanut häntä lapsesta asti. Hankkeen myötä hän innostui hakemaan maaseuturahoitusta Leader Kantrilta oman yrityksensä toiminnan kehittämiseen. Tuella tuotetaan markkinointimateriaaleja, kehitetään osaamista ja hankitaan uusia välineitä. Samalla yhteistyö muiden yrittäjien ja Visit Kangasalan kanssa on lisääntynyt. Toinen aktiivinen osallistuja on lempääläläinen Jesse Sumanen, jolla kalastus on kulkenut mukana lapsuudesta asti. Pilkkimisen, onginnan ja virvelöinnin jälkeen perhokalastuksesta on tullut hänen tärkein harrastuksensa jo yli kahdenkymmenen vuoden ajan. Pitkään jatkunut haave osittaisesta elannosta kalastusmatkailun parissa alkoi konkretisoitua kalastusoppaan opintojen myötä. Alueellisen kalastusmatkailuhankkeen tilaisuuksissa Sumanen kuuli Leader-yritystuista ja otti yhteyttä Kantriin. Hakuprosessi ei ollut aivan mutkaton ja Hyrrä järjestelmä oli aluksi aivan vieras, mutta Sumanen kertoo saaneensa Leader Kantrin henkilökunnalta aina apua sitä tarvittaessa. Osa-aikaisen yritystoiminnan käynnistämistuen avulla TroutSum Fishingin toiminta on lähtenyt liikkeelle välinehankinnoilla, luvilla, vakuutuksilla ja markkinoinnin kehittämisellä. Kalastusmatkailu kasvaa yhteistyöllä Janne Oksasen, Pekka Mikkosen ja Jesse Sumasen polut kohti ammattimaista kalastusopastoimintaa ovat erilaisia, mutta niitä kaikkia yhdistää maaseuturahoituksen hyödyntäminen oman toiminnan kehittämisessä. Samalla Vastuullinen Kalastusmatkailuhanke Näkyväksi Pirkanmaalla – hanke on koonnut alan toimijoita yhteen ja lisännyt kalastusmatkailun näkyvyyttä Pirkanmaalla. ”Kesä 2026 vietetään tiiviisti vesillä esitellen kalastusmatkailupalveluita kuntien matkailun kehittäjille, ja videomateriaalia kuvaten”, kertovat hankkeen vetäjät Salia Binaud ja Johanna Möttönen. Vastuullinen kalastusmatkailu näkyväksi Pirkanmaalla -hanke Tavoitteena on tehdä Pirkanmaasta tunnetumpi kalastusmatkailukohde. Leader Kantrin koordinoima maakunnallinen hanke jatkuu vuoden 2027 loppuun asti, rahoitus Sisä-Suomen Elinvoimakekuksesta. Hankkeessa järjestetään koulutuksia, verkostoitumistilaisuuksia, opintomatkoja ja messuosallistumisia kalastusoppaille, sekä tuotetaan yhteistä markkinointimateriaalia Pirkanmaan kalastusmatkailusta. Useat yrittäjät ovat kehittäneet toimintaansa Leader-yritystuki rahoituksen avulla.
