Kalainnovaatioviikko avasi uusia näkökulmia ja vahvisti yhteistyötä 20.2.2026 Flavoria Innovation Festivalin yhteydessä järjestetty Kalainnovaatioviikko kokosi viime vuonna yritykset ja opiskelijat tarkastelemaan kala-alan ajankohtaisia haasteita. Yhteistyön kautta teemaviikon tapahtumaan on saatu mukaan alan suuria toimijoita, mikä on vahvistanut käsitystä siitä, että alalla on todellinen tarve uusille ratkaisuille ja innovaatioille, esimerkiksi kalan kulutuksen lisäämiseksi. Tapahtuma järjestettiin nyt neljättä kertaa, mutta viimevuotinen toteutus poikkesi aiemmista. Laajan ruokaketjun sijaan huomio kohdistettiin nyt yhteen, tarkasti rajattuun sektoriin – kala-alaan. Ravitsemus- ja ruokatutkimuskeskuksen (NuFO) projektikoordinaattori Emma Sivulan mukaan Kalainnovaatioviikon ydin on tuoda yhteen yritysten todelliset kehittämiskohteet ja monialaiset opiskelijatiimit. ”Yritykset tuovat mukanaan pitkän työkokemuksen ja syvällisen alan tuntemuksen, kun taas opiskelijat lähestyvät ongelmia tuorein, usein yllättävin näkökulmin”, Sivula kertoo. NuFon projektikoordinaattori Sini Laikolan mukaan yritysten ja opiskelijoiden yhteistyöllä syntyy uudenlaisia ratkaisuja. ”Kun yhteen saadaan yritykset, jotka ovat pitkään toimineet kala-alan ytimessä, ja opiskelijat, joilla ei välttämättä ole lainkaan aiempaa kosketusta alaan, syntyy ratkaisuja, joita alan toimijat eivät itse tulisi ajatelleeksi.” Viikko rakentui tiiviiksi viiden päivän kokonaisuudeksi, jossa korostuivat ryhmätyö, ideointi ja käytännön ongelmanratkaisu. Opiskelijoille se oli myös opintojakso, josta sai opintopisteitä. Palautteessa toistuu kokemus siitä, että intensiivinen ja vuorovaikutteinen toteutus koetaan poikkeuksellisen opettavaiseksi. ”Opiskelijat ovat kertoneet oppivansa viikon aikana jopa enemmän kuin monilla pidemmillä kursseilla”, toteaa NuFon tutkimuskoordinaattori Anni Kerttula. Yksi viikon tavoitteista oli osoittaa, ettei ruokaketjun tai kala-alan kehittäminen ole vain elintarviketieteilijöiden tehtävä. Mukana työskentelee esimerkiksi markkinoinnin, kielten ja muiden alojen opiskelijoita, mikä avaa näkymää siihen, kuinka laaja osaamiskirjo kestävien ratkaisujen rakentamiseen tarvitaan. Kala-alan teema yllätti opiskelijat myönteisesti Kala-alan valinta teemaksi toi kuitenkin omat haasteensa. Tapahtuman järjestäjät kertovat, että opiskelijoiden rekrytoinnissa näkyi teeman vieraus: kynnys osallistua oli aiempia vuosia korkeampi. ”Epäilemme, että kala-ala tuntui monelle niin etäiseltä, etteivät kaikki uskaltaneet lähteä mukaan”, Kerttula sanoo. Ne, jotka lähtivät, olivat kuitenkin usein positiivisesti yllättyneitä. Projektiryhmän edustajien mukaan moni koki aluksi, ettei oma osaaminen liittyisi kala-alan kehittämiseen, mutta käsitys muuttui nopeasti, kun monialaisuuden merkitys avattiin. “Työskentely opiskelijoiden kanssa oli erittäin innostavaa! He katsoivat käsillä olevaa haastetta eri näkökulmasta, laatikon ulkopuolelta, mikä antoi tuoretta kulmaa antaen kimmokkeita uusille mahdollisuuksille.” Ari Hietanen, Tuotekehitys- ja laatupäällikkö, Kalavapriikki Oy Kalainnovaatioviikko kokosi viime vuonna yritykset ja opiskelijat keskustelemaan kala-alan ajankohtaisista haasteista. Tapahtuma sisälsi myös käytännönläheisiä oheisohjelmia. Opiskelijat pääsivät seuraamaan kalan käsittelyä ja tutustumaan uusiin tapoihin hyödyntää kalaa ruoanlaitossa. Catch the Future -seminaarin yhteydessä opiskelijat pääsivät maistamaan ammattikokin valmistamia innovatiivisia kalaruokia, ja osa opiskelijoista kertoi jopa muuttaneensa omaa suhtautumistaan kalaan. Pitkällä aikavälillä mallin nähdään hyödyttävän sekä yrityksiä että opiskelijoita. Yritykset saavat käyttöönsä tuoreita ideoita ja näkökulmia, ja kala-ala voi rakentaa myönteistä mielikuvaa nuorten keskuudessa. Teksti: Bertills & JungArtikkeli on osa innovaatio-ohjelmien uutiskirjettä. Voit tilata uutiskirjeen tästä linkistä! Lisätietoa: Ravitsemus- ja ruokatutkimuskeskuksen projektikoordinaattori Sini Laikola, Turun yliopistosini.laikola@utu.fi
Kalankasvatuksen ympäristövaikutuksia arvioidaan uusilla menetelmillä – tavoitteena kestävä kasvu merialueilla 20.2.2026 Suomen vesiviljelystrategian tavoitteena on kasvattaa kotimaisen kalan tuotantoa merkittävästi – jopa kolminkertaiseksi. Merialueilla tuotantoa voidaan lisätä merkittävästi, kunhan ympäristövaikutukset ja merialueiden muu käyttö huomioidaan. Vesiviljelyn kehittämisohjelma on tuonut yhteensovittamiseen uusia menetelmiä ja tietoa kasvatuksen ympäristövaikutuksista. Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkija Markus Kankaisen mukaan sijainninohjaussuunnitelman tavoitteena on löytää parhaat paikat kalankasvatukselle merellä. ”Tarkoituksena on määritellä kalankasvatukselle parhaat sijainnit merialueella ja ohjata uusi tuotanto tällaisille alueille”, Kankainen kertoo. Kun samoilla merialueilla on useita toimijoita ja monenlaisia tavoitteita, kokonaisuutta on tarkasteltava laajasti. ”Tilaa riittää kaikille, kun suunnittelu tehdään yhteensovittaen.” Luonnonvarakeskuksen tutkija Markus Kankaisen mukaan sijainninohjaussuunnitelman tavoitteena on löytää parhaat paikat kalankasvatukselle merellä. Sijainnilla on ratkaiseva merkitys Kalankasvatuksen ympäristövaikutuksissa tärkein yksittäinen tekijä on sijainti. Hyvät virtausolosuhteet vähentävät paikallista kuormitusta. ”Sijainti ratkaisee pitkälti vaikutusten laajuuden: mitä avoimempi, syvempi ja virtaamiltaan parempi vesialue on, sitä vähemmän syntyy rehevöittävää kuormitusta”, Kankainen selittää. Luke ja Suomen ympäristökeskus (Syke) hyödyntävät mallinnusta, jotta uusia kalankasvatuslaitoksia voidaan ohjata alueille, joilla rehevöitymisvaikutus jää mahdollisimman vähäiseksi ja ja jotka eivät ole kuormitukselle herkkiä. Aiemmin tutkimusnäyttöä merialueiden kalankasvatuksen paikallisista vaikutuksista on ollut niukasti. ”Verrattain vähän on ollut tietoa siitä, kuinka paljon kalankasvatuslaitokset todellisuudessa vaikuttavat alueen veden laatuun, kuten levien määrään”, Kankainen toteaa. Vuonna 2025 Luke ja Syke toteuttivat laajan kenttätutkimuksen Saaristomerellä, Ahvenanmaalla ja Selkämerellä. Tutkimuksessa hyödynnettiin uusia mittausmenetelmiä, kuten optisia sensoreita ja veneestä tehtävää liikkuvaa mittausta. Työ rahoitettiin Vesiviljelyn kehittämisohjelmasta. ”Voimme mitata vettä jopa silloin, kun vene kulkee 20 solmun nopeudella, saaden samalla mittausdataa sekunnin välein”, Kankainen kuvaa. Alustavien tulosten mukaan tarkastelluilla kalankasvatuslaitoksilla ei havaittu selkeää paikallista tai alueellista rehevöittävää vaikutusta. Havainnot viittaavat siihen, että laitosten ravinnekuormitus on olosuhteisiin nähden vähäinen ja sekoittuu tehokkaasti ympäröivään vesimassaan. Tietoa päätöksenteon tueksi Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa luotettavaa tietoa, jotta ympäristölupapäätökset voidaan tehdä oikeasuhtaisesti ja kestävällä tavalla. ”On tärkeää, että päätökset perustuvat tutkittuun tietoon, erityisesti ympäristölupien osalta”, Kankainen painottaa. Kehittämistyössä on siirrytty yhä enemmän käytännön soveltamiseen. ”Emme enää pelkästään kehitä menetelmiä, vaan olemme siirtyneet niiden aktiiviseen hyödyntämiseen.” Menetelmiä käytetään jo muun muassa Kalavaltio-hankkeessa, jossa haetaan kalankasvatuksen ympäristölupia valtion vesialueille sekä Vesiviljelyn kehittämisohjelman Upscale-osiossa, jossa arvioidaan mahdollisuuksia lisätä tuotantomääriä nykyisillä, olosuhteiltaan hyvillä laitoksilla. Kankaisen mukaan kalankasvatuksella on tulevaisuudessa merkittävä rooli kestävän ruokajärjestelmän kokonaisuudessa. ”Pitäisin sitä tärkeänä, jopa välttämättömänä. Merialueet ovat edelleen suurelta osin hyödyntämätön resurssi ruokatuotannossa, kun maapinta-ala alkaa käydä vähiin.” Hänen mukaansa kalankasvatus on myös erittäin resurssitehokas tuotantomuoto verrattuna moniin muihin vaihtoehtoihin. ”Kalankasvatus on monella tapaa tehokasta ja resurssiviisasta tuotantoa”, Kankainen tiivistää. Teksti: Bertills & JungArtikkeli on osa innovaatio-ohjelmien uutiskirjettä. Voit tilata uutiskirjeen tästä linkistä! Lisätietoa: Tutkija Markus Kankainen, Luonnonvarakeskus, markus.kankainen@luke.fi
Kalan lajittelu murroksessa – sääntely, markkinat ja kalan hyvinvointi vauhdittavat kehitystä 19.2.2026 Kalan lajittelu on kalataloudessa paljon puhuttu aihe. Viime aikoina se on kuitenkin noussut poikkeuksellisen näkyväksi kehityskohteeksi. Aiheen taustalla vaikuttavat EU-sääntelyn muutokset, markkinoiden kasvavat vaatimukset sekä tarve parantaa sekä resurssitehokkuutta että kalan hyvinvointia. Kalatalouden innovaatio -ohjelmissa tarkastellaan nyt lajittelun nykytilaa ja sitä, mihin kehittämistoimet kannattaa kohdentaa. Teema on ajankohtainen Kalastuksen kehittämisohjelmassa (KaKe), jossa kalanlajittelun nykytilaa ja kehittämistarpeita arvioidaan osana pyydys- ja kalastusteknologian kehittämistyötä. Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkija Ella Hellström kiteyttää tilanteen ytimekkäästi.– Kalan lajittelu on aiheena aina ajankohtainen. Lajittelua voidaan tarkastella monesta näkökulmasta. Toisinaan painopiste on lajintunnistuksessa, toisinaan kokolajittelussa. Tarpeet vaihtelevat myös kalastusmuotojen mukaan: rannikon ja sisävesien käytännöt sekä haasteet voivat olla hyvin erilaisia. Yksi keskeinen syy lajittelun ajankohtaisuuteen liittyy Euroopan yhteiseen kalatalouspolitiikkaan (YKP) ja sen sääntömuutoksiin. Hellströmin mukaan lajintunnistuksen merkitys kasvaa, koska saalisraportoinnilta vaaditaan entistä tarkempaa tietoa. Erityisesti esiin nousee niin sanottu MOT-vaatimus (margin of tolerance). – Saalis pitää pystyä tunnistamaan ja kirjaamaan aiempaa tarkemmin, Hellström toteaa. Kalastuspäiväkirjan tietojen ja viranomaisten näytteenoton tulee vastata toisiaan. Käytännössä tämä voi olla haastavaa etenkin sekasaaliissa, jossa samassa nostossa voi olla useita lajeja, joiden saalissuhteet pitäisi pystyä arvioimaan jo vesillä. – Sekasaaliissa tarkkuusvaatimuksen toteuttaminen on kalastajalle vaikeaa, Hellström kuvaa. Luonnonvarakeskuksen tutkija Ella Hellström. Markkinat ohjaavat: koko vaikuttaa hintaan Sääntelyn rinnalla lajittelua vauhdittavat markkinat. Kokolajittelu vaikuttaa suoraan kalan hintaan ja siihen, miten kalaa voidaan hyödyntää jatkojalostuksessa. Kun raaka-aine saadaan eroteltua oikein, myös jalostusarvo voi nousta. – Eri kokoluokista saa eri hinnan, Hellström muistuttaa. Hellström nostaa esiin erityisesti mätimuikun, jossa lajittelulla on selkeä taloudellinen vaikutus. – Naaraskalat, joissa on mätiä, ovat huomattavasti arvokkaampia kuin koiraat. Mätikalojen tunnistamisella on siis ratkaiseva merkitys. Lajittelun merkitys korostuu ketjun molemmissa päissä. Kalastuksessa lajittelu voi liittyä esimerkiksi sääntelyyn. Tietyn kokoiset tai tietyt lajit on vapautettava heti, jos kyse on kalasta, jota ei saa ottaa haltuun. Jalostuksessa taas raaka-aineen laatu ja tasaisuus vaikuttavat suoraan prosessin tehokkuuteen. – Resurssitehokkuus riippuu siitä, millaista kalaa tulee sisään, Hellström toteaa. Erityisesti sekasaaliit aiheuttavat haasteita, sillä käsin tehtävä lajittelu on monimutkaista ja aikaa vievää. Vähemmän käsittelyä – parempi kalan hyvinvointi Lajitteluratkaisujen kehittäminen liittyy myös kalan hyvinvointiin. Jos kalaa ei tarvitse nostaa vedestä tai käsitellä turhaan, yksilön kokema stressi ja mahdolliset vahingot vähenevät. Hellström nostaa esiin erityisesti pyydystekniset ratkaisut ja tarpeen tehdä lajittelu mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. – Mitä vähemmän vapautukseen menevää kalaa käsitellään veden pinnan yläpuolella sitä parempi. Kentällä syntyy myös käytännönläheisiä innovaatioita. Kalastajat ovat kehittäneet esimerkiksi lajittelusäleikköjä, joiden avulla osa saaliista voidaan vapauttaa nopeasti takaisin veteen ja vain hyödynnettävä osa saaliista nostetaan ylös. Lajittelu on nykyisin usein työvoimavaltaista, ja siksi tehokkaammat ratkaisut voivat tuoda säästöjä. Investointien kannattavuus riippuu kuitenkin volyymista ja toimintaympäristöstä. – Takaisinmaksuaika on tässä olennainen kysymys, Hellström painottaa. Kalatalouden innovaatio -ohjelmien selvitystyön tavoitteena on tuottaa päättäjille ja toimijoille ajantasaista tietoa siitä, missä mennään ja mitä kannattaa kehittää. Samalla tieto voi auttaa myös kalastajia näkemään, millaisia ratkaisuja on jo olemassa Suomessa ja muualla. – Ei tarvitse keksiä pyörää uudelleen, Hellström tiivistää. Kalanlajittelun nykytila ja kehitystarpeet Suomessa -selvitys valmistuu ja julkaistaan lähiaikoina. Selvityksen tavoitteena on muodostaa ajantasainen kokonaiskuva kalanlajittelun nykytilasta Suomessa sekä tunnistaa tarpeita alan toimintaedellytysten vahvistamiseksi. Selvitys toteutetaan osana Kalastuksen kehittämisohjelmaa (KaKe), jonka päätavoitteena on parantaa kotimaisen kalastuksen kannattavuutta kestävällä tavalla ja lisätä luonnonkalan tarjontaa kuluttajille sekä jalostukseen. Työ kuuluu Pyydys- ja kalastusteknologian kehitys -työpakettiin, ja se rahoitetaan Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston (EMKVR) varoin. Teksti: Bertills & JungArtikkeli on osa innovaatio-ohjelmien uutiskirjettä. Voit tilata uutiskirjeen tästä linkistä! Lisätietoa: Tutkija Ella Hellström, ella.hellstrom@luke.fi
eDNA avaa uusia mahdollisuuksia sisävesien seurantaan 19.2.2026 Kalatalouden ympäristöohjelmassa (Kymppi) kehitetään eDNA-menetelmiä, jotka tuovat sisävesien eliöistä uutta tietoa nopeasti ja niihin kajoamatta. Kympissä keskitytään eDNA:n menetelmäkehitykseen erityisesti suomalaisten sisävesien kalastoseurannoissa. Kympissä tehtävässä työssä yhdistyvät tutkimus- ja yritysosaaminen. Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkija Terhi Iso-Touru vastaa menetelmän kehittämisestä sisävesissä, ja toimitusjohtaja Saara Suurla SpringDNA:sta on osallistunut kokeiden analysointiin. eDNA (environmental DNA) tarkoittaa eliöiden ympäristöönsä jättämää DNA:ta, jota voidaan kerätä esimerkiksi vedestä. Menetelmän avulla voidaan selvittää, mitä lajeja vesistössä esiintyy ilman, että eläimiä tarvitsee pyydystää tai häiritä. ”eDNA on tavallaan kuin rikospaikkatutkintaa luonnossa. Sen avulla voidaan tunnistaa, mitä eliöitä vesistössä elää pelkästään vesinäytteiden avulla”, Suurla kuvailee. Saara Suurla, toimitusjohtaja SpringDNA Uudella menetelmällä on monia etuja eDNA-menetelmän suurimpia etuja ovat sen ei-invasiivisuus eli eliöihin ei tarvitse koskea ja kustannustehokkuus. Vesistö on erityisen hyvä ympäristö eDNA-seurannalle, sillä näytteiden kerääminen on suhteellisen yksinkertaista. Näytteitä tulee kuitenkin tyypillisesti ottaa useampia ja paikkojen valintaan kannattaa kiinnittää erityistä huomiota. ”Menetelmän avulla voidaan havaita esimerkiksi uhanalaisia tai harvinaisia lajeja ilman, että niitä tarvitsee ottaa kiinni. Tämä on merkittävä etu verrattuna moniin perinteisiin seurantamenetelmiin”, Iso-Touru kertoo. Kympissä eDNA-menetelmää on testattu erityisesti vaelluskalojen seurannassa. Suomessa etenkin pienissä vesistöissä on tyypillisesti alhaisia kalamääriä ja lajistoakin vain vähän verrattuna eteläisempiin Euroopan vesistöihin. Kympissä toteutettiin kokeita vaihdellen kalamääriä ja näytteenottotapoja Kainuun kalantutkimusasemalla. Yhdistelemällä Kympissä saatuja tuloksia Luken muissa hankkeissa meneillään oleviin eDNA-seurantoihin, voidaan kokemuksia käyttää lopulta esimerkiksi ennallistamiseen liittyvissä hankkeissa. ”eDNA:n avulla voidaan todentaa esimerkiksi, pääsevätkö vaelluskalat liikkumaan uusille alueille ennallistamistoimenpiteiden jälkeen. Jos jonkin tietyn lajin DNA:ta löytyy sieltä, missä sitä ei aiemmin ole havaittu, tiedämme, että ennallistamisesta on ollut hyötyä”, Iso-Touru kuvaa. Tutkimus ja yritykset täydentävät toisiaan Kalatalouden innovaatio-ohjelmissa keskeistä on tutkimuksen ja yritystoiminnan tiivis yhteistyö. SpringDNA toimii Kymppi-ohjelmassa yrityspartnerina ja tuo mukanaan analytiikkaosaamista, kun taas Luke vastaa tutkimuksellisesta näkökulmasta ja pitkäjänteisestä seurannasta. ”Kun tutkimustieto ja kaupallinen teknologia- sekä analyysiosaaminen yhdistetään, saadaan tiede tuotua konkreettisiksi työkaluiksi käytännön toimijoille”, Suurla toteaa. Yhteistyö mahdollistaa myös nopeamman kehityksen. Sen sijaan, että odotettaisiin vuosia tutkimustuloksia, voidaan tehdä ketteriä kokeiluja ja oppia jatkuvasti uutta. ”Suomessa ollaan vasta muodostamassa eDNA:han liittyviä käytäntöjä ja standardeja. Siksi tällaiset yhteiset pilotit ovat äärimmäisen tärkeitä”, Suurla lisää. Lupaavia tuloksia Hankkeessa on saatu jo rohkaisevia tuloksia. Menetelmän toimivuus on varmistettu, ja alustavia viitteitä on saatu myös siitä, että eDNA:n määrä voi tietyissä tilanteissa korreloida lajien biomassa- tai yksilömääriin. ”Täydellistä vastausta ei vielä ole, mutta suunta on lupaava”, Iso-Touru sanoo. Seuraavaksi kehitystyössä keskitytään menetelmän yhä tarkempaan hienosäätöön sekä siihen, miten eDNA voitaisiin entistä vahvemmin ottaa osaksi virallista seurantaa ja päätöksentekoa. Tarvitaan rohkeutta uudistua Sekä Suurla että Iso-Touru korostavat, että teknologinen kehitys vaatii rohkeutta uudistaa toimintatapoja. ”On hienoa nähdä, että päättäjien puolella on ollut uskallusta kokeilla uusia menetelmiä. eDNA osoittaa, että asioita voidaan tehdä myös toisin kuin viimeiset sata vuotta”, Iso-Touru toteaa. ”On tärkeää pohtia, millaista tietoa haluamme tulevaisuudessa käyttää päätöksenteon pohjana”, Suurla lisää. Kalatalouden ympäristöohjelmien eDNA-työ on esimerkki siitä, miten tutkimus, yrityspartneri ja käytännön kokeilut voivat yhdessä edistää sisävesien kestävää käyttöä ja luonnon monimuotoisuuden suojelua. Kehitys etenee määrätietoisesti, askel kerrallaan. Teksti: Bertills & JungArtikkeli on osa Kalatalouden innovaatio-ohjelmien uutiskirjettä. Voit tilata uutiskirjeen tästä linkistä! Lisätietoa: Erikoistutkija Terhi Iso-Touru, Luonnonvarakeskus, terhi.iso-touru@luke.fi Toimitusjohtaja Saara Suurla, SpringDNA, saara.suurla@springdna.com
Miten syntyy kalaresepti, joka todella toimii suurkeittiössä? 18.2.2026 Kun tavoitteena on lisätä kotimaisen kalan käyttöä kouluissa ja muissa suurkeittiöissä, pelkkä hyvä idea ei riitä. Reseptikehitys edellyttää tutkimustietoa, suurkeittiön osaamista, käytännön testausta sekä jatkuvaa asiakaspalautteen hyödyntämistä. Tähän perustui hankkeen työskentelymalli, jossa reseptejä kehitettiin vaiheittain yhteistyössä Turun yliopiston kanssa osana Blue Products 3.0 -innovaatio-ohjelmaa sekä Raision seudun koulutuskuntayhtymä Rasekon kanssa. Lisäksi Markkinoinnin ja laadun kehittämisohjelma toi työhön oman asiantuntemuksensa. Lopputuloksena syntyi konkreettisia ratkaisuja, jotka voidaan ottaa käyttöön suoraan suurkeittiöiden päivittäisessä tuotannossa. Mukana olleet toimijat havaitsivat nopeasti, että kala-alan kehittäminen ei ole vain ruoanlaittoa. Se on myös laatua, kestävyyttä, viestintää, asiakasymmärrystä ja toimivia prosesseja. Reseptikehityksen kokonaisuutta koordinoi Marta Stachnik, projektitutkija Turun yliopiston Ravitsemus- ja elintarviketutkimuskeskuksesta (NuFo). Reseptien kehittäminen suurkeittiöihin eroaa olennaisesti ravintola- ja kotikeittiöstä. Stachnikin mukaan skaalaaminen ei ole pelkkää annosmäärien kertomista, vaan mausteiden ja makujen toimivuus on testattava uudelleen suurissa erissä. Projektitutkija Marta Stachnik koordinoi reseptikehityksen kokonaisuutta. Kuvaaja: Bertills & Jung – Se on yllättävän erilaista. Suurissa erissä raaka-aineet, etenkin makuun vaikuttavat, käyttäytyvät eri tavoin, ja tasaisen maun saavuttaminen vaatii huolellista säätöä, Stachnik kertoo. Aikaa ja työvoimaa on lisäksi rajallisesti. – Kotona voi käyttää tuntikausia monimutkaiseen ruoanlaittoon, mutta ammattikeittiössä kaiken täytyy olla tehokasta ja ruoan täytyy kestää myös linjastossa, hän jatkaa. Kalan käyttö tuo mukanaan omat erityishaasteensa. Yksi suurimmista on hinta. – Kala on kallista, ja piti miettiä, miten se saadaan osaksi ateriaa hyväksyttävällä kustannustasolla. Yksi mahdollinen ratkaisu on kehittää hybridireseptejä, joissa kalaa yhdistetään kasviproteiineihin, Stachnik sanoo. Toinen haaste liittyy makuun ja rakenteeseen: osa toivoo voimakkaampaa kalan makua, osa miedompaa. – Näiden reseptien kehittämisessä suurin haaste oli kalan ja kasviproteiinin tasapainon löytäminen, etenkin rakenteen näkökulmasta. Kuluttajat kyseenalaistivat lisäksi kalan identiteetin ateriassa, ja osa suhtautui varauksella palkokasvien yhdistämiseen kalan kanssa. – Vaikka tuotteet ovat käytännössä ruodottomia, ihmisillä on silti pelko ruodoista mielessään, Stachnik toteaa. Suurkeittiö muuttaa ideat toimiviksi ratkaisuiksi Reseptien käytännön kehitystyö tehtiin yhteistyössä useiden suurkeittiöiden kanssa. Yksi hankkeeseen osallistuneista toimijoista oli ravintola- ja palvelualan yritys Juvenes Oy, jonka näkökulmasta reseptikehityksen keskiössä on käytännön toimivuus. Vaikka hankkeessa syntyi valmiita reseptejä, kaikki eivät sellaisenaan soveltuneet suurkeittiöympäristöön. – Osa resepteistä oli suoraan suurkeittiöön sopivia, mutta osa oli selvästi kotikeittiöhenkisiä, kertoo Juha Kaasalainen, ruokatuotekehityspäällikkö Juvenes Oy:stä. Reseptit muokattiin suurkeittiöiden mittakaavaan sopiviksi ja vietiin keittiöihin testattaviksi. Keittiöhenkilöstö kehitti reseptejä edelleen: ainesuhteita hiottiin ja arvioitiin muun muassa maustamisen tasapainoa ja valmistettavuutta. Näin tutkimus, koulutus ja käytännön ammattiosaaminen kytkeytyivät samaan prosessiin. Ruokatuotekehityspäällikkö Juha Kaasalainen Juvenes Oy:stä korostaa, että kotimaisuus on tärkeää tulevaisuuden ja eettisten arvojen vuoksi. Kuvaaja: Bertills & Jung Kuluttajapalaute oli tärkeä osa kehitystyötä. Sitä kerättiin QR-koodikyselyillä kouluissa ja suurkeittiöissä, joissa ruokaa tarjoillaan myös ikääntyneille. Tietyt seikat korostuivat palautteessa. – Asiakkaille tärkeintä ovat maku, ulkonäkö ja rakenne. Kestävyysviestintä ei ollut yhtä merkittävä tekijä kuin se, että ruoka on maukasta ja terveellistä, Stachnik tiivistää. Kun toimiva reseptiikka on saatu valmiiksi, se tuodaan koko yrityksen käyttöön. Hankkeessa kehitettiin yhteensä seitsemän kalareseptiä. Erityisen myönteistä palautetta saivat kalapizza ja kirjolohipihvit, joita pidettiin sekä maultaan että käytettävyydeltään toimivina suurkeittiöympäristössä. Seuraavaksi suosituimpia olivat kylmäsavukirjolohi pastakastikkeessa sekä kalalasagne. Osa resepteistä onkin jo laajasti käytössä Juvenesin ravintoloissa, ja asiakaspalaute on ollut myönteistä. Yrityksen laajassa asiakastyytyväisyyskyselyssä nousi esiin esimerkiksi kalapohjainen tuote, joka sai erityistä kiitosta. Juvenes Oy pitää tämänkaltaisia projekteja tärkeinä erityisesti kestävän kehityksen näkökulmasta. Kotimainen kala ja härkäpapu tukevat vastuullista ruokaketjua, ja kotimaisuus on tärkeä arvo myös eettisesti. – Raaka-aineen hinta voi olla hieman korkeampi, mutta tulevaisuutta ja eettisiä arvoja ajatellen kotimaisuus on tärkeää, Juveneksen edustaja toteaa. Seuraavana vaiheena reseptiikkaa viedään laajemmin käytäntöön. Reseptit ollaan parhaillaan viemässä keittiöiden reseptienhallinta- ja tuotannonohjausjärjestelmiin, ja ne julkaistaan myös verkossa, jotta ne olisivat helposti kaikkien suurkeittiöiden hyödynnettävissä. Lisätietoa: Projektitutkija Marta StachnikRavitsemus- ja elintarviketutkimuskeskus, Turun yliopiston Sähköposti: marta.m.stachnik@utu.fi Teksti: Bertills & Jung Sivuston yläkuva: Hauki-härkäpapupihvit. Kuvaaja: Nanna Rintala Artikkeli on osa innovaatio-ohjelmien uutiskirjettä. Voit tilata uutiskirjeen tästä linkistä!
Mitä setelituilla saa ja mitä haussa kannattaa huomioida? Kalaparlamentti 12.3. klo 17 16.2.2026 Kalatalouden uudet setelimalliset EMKVR-tukimuodot ovat nyt käytössä. Kyseessä on monelle hakijalle täysin uusi rahoitusinstrumentti, samalla käytännön kysymyksiä on noussut runsaasti. Mihin setelituilla voi hakea tukea? Mitä ei voida rahoittaa? Miten kokeilu- ja käynnistyssetelit eroavat toisistaan? Voiko tukia hyödyntää rinnakkain muiden tukimuotojen kanssa? Mitä hakemuksessa erityisesti kannattaa huomioida? Setelituet on rakennettu yksinkertaistetuiksi kertakorvausmalleiksi, mutta kuten muissakin tukimuodoissa, myös näissä ratkaisevat yksityiskohdat: tukiehdot, hankesuunnitelman sisältö ja toimenpiteen selkeä rajaus. Monelle mahdolliselle hakijalle kokonaisuus on vielä osittain epäselvä, etenkin kun kyseessä on uusi tukimalli, josta käytännön kokemuksia vasta kertyy.📅 Kalaparlamentti torstaina 12.3. klo 17 (Teams)🔗 Suora linkki: https://bit.ly/setelitukiparlamentti📌 Ei ennakkoilmoittautumista Mitä tilaisuudessa käsitellään? Illan alustajana toimii Pirkka Hyssälä, ylitarkastaja, Lounais-Suomen elinvoimakeskus. Noin 30 minuutin alustuksessa käydään läpi muun muassa: Setelituen keskeiset ehdot ja vaatimukset Kokeilu- ja käynnistyssetelin erot sekä mahdollinen “ketjutus” Millaisia huomioita hakemuksista on noussut esiin Esimerkkejä mahdollisista toteutuksista Hankesuunnitelman ja tuotoksen merkitys Raportointipohjien hyödyntäminen Alustus tallennetaan ja julkaistaan Kalatalousverkoston sivuilla. Tilaisuuden loppuosa on varattu keskustelulle ja kysymyksille. MMM valmistelee lisäksi setelituista UKK-osiota, tilaisuudessa esiin nousevat kysymykset voivat auttaa myös sen sisällön rakentamisessa. Kenelle tilaisuus sopii? Kalaparlamentti on tarkoitettu erityisesti: kalastajille ja kalastusta käynnistäville kalatalousalan yrittäjille jalostajille ja vesiviljelijöille aktivaattoreille ja kehittäjille kaikille, jotka pohtivat setelituen hakemista Jos setelituen mahdollisuudet kiinnostavat, mutta kokonaisuus tuntuu vielä epäselvältä, tämä tilaisuus tarjoaa ajantasaisen katsauksen ja mahdollisuuden esittää kysymyksiä suoraan asiantuntijalle. Taustatietoa Voit tutustua innovaatioseteliin jo ennakkoon viime vuonna julkaistun uutisen kautta:👉 https://maaseutuverkosto.fi/uutiset/mita-saa-innovaatiosetelilla/Kalaparlamentissa käydään kuitenkin läpi ajankohtainen tilanne ja viimeisimmät tarkennukset.Tervetuloa mukaan kuulemaan ja keskustelemaan setelituista sekä varmistamaan, että oma hakemus lähtee liikkeelle oikeilla eväillä.
Elinvoimaa maaseudulle Leader-ryhmien ja Itä-Suomen elinvoimakeskuksen yhteistyöllä 9.2.2026 Elinvoimaa maaseudulle Leader-ryhmien ja Itä-Suomen elinvoimakeskuksen yhteistyöllä Tuensaajien, Leader-ryhmien ja elinvoimakeskuksen välinen yhteistyö on olennainen osa sujuvaa Leader-hankkeiden käsittelyprosessia. Itä-Suomen yhteistyössä vahvuutena ovat hyvä keskusteluyhteys sekä yhteistyötä tukevat selkeät rakenteet ja työtavat, joita halutaan jatkaa ja kehittää edelleen myös tulevina vuosina. EU:n maaseuturahoitusta myönnetään Itä-Suomessa vuosittain satojen yritysten ja yhteisöjen hankkeisiin. Rahoituksen avulla huolehditaan maaseudun elinvoimasta sekä yrittämisen ja asumisen edellytyksistä joka puolella Suomea. Osa rahoituksesta myönnetään paikallisten Leader-ryhmien kautta paikallisista tarpeista lähteviin ideoihin. Jotta ideasta syntyy rahoitusta saava hanke, tarvitaan yhteistyötä myös viranomaiskumppani elinvoimakeskuksen kanssa. Leader-ryhmät kehittävät maaseutua oman alueensa parhaaksi Leader-ryhmät ovat tärkeitä kumppaneita elinvoimakeskuksille maaseutuohjelman toimeenpanossa. Leader-ryhmät puoltavat EU:n maaseuturahoituksen kehittämistukea mikroyrityksille ja yleishyödyllisille yhteisöille omilla toiminta-alueillaan kehittämisstrategioidensa painopisteiden mukaisesti. Lisäksi jokaisella ryhmällä on oma vuosittainen rahoituskiintiönsä, josta tukea myönnetään, sekä määritellyt valintajaksot ja valintamenettelyt. Jokaisen Leader-ryhmän toimintaa ohjaa oma paikallinen kehittämisstrategia, joka laaditaan yhdessä alueen toimijoiden kanssa. Leader-ryhmä valitsee rahoitukseen hankkeita, jotka tukevat strategian tavoitteita. Leader-rahoitus tulee EU:n maaseuturahoituksen lisäksi valtiolta ja toiminta-alueen kunnilta. Lisäksi hankkeissa on mukana merkittävä määrä yksityistä rahoitusta ja talkootyötä. Päätöksenteko Leader-ryhmissä perustuu kolmikantaan, joka pohjautuu paikallisen kumppanuuden periaatteeseen. Kehittämisyhdistyksen hallituksen jäsenet edustavat julkista hallintoa, maaseudun asukkaita sekä paikallisia yhteisöjä, kuten yhdistyksiä ja yrityksiä. Kolmikannalla halutaan varmistaa avoimuus ja tasapuolisuus päätöksenteossa ja paikallinen ote valinnoissa ja linjauksissa. Lisäksi osallistuminen päätöksentekoon myös sitouttaa alueen kehittämiseen. Leader-ryhmien hallitus arvioi, onko hanke perusteltu suhteessa paikallisten kehittämisstrategioiden tavoitteisiin, kustannuksiin ja odotettuihin vaikutuksiin. Tavoitteena on, että julkiset varat käytetään vaikuttavasti ja tehokkaasti paikallisen kehittämisstrategian mukaisesti. Pielavetinen yritys Insinööritoimisto Taitorakenteet Oy on saanut EU:n maaseuturahoitusta Leader Ylä-Savon Veturin kautta yritystoiminnan investointitukea. Rahoituksella saatiin tehostettua toimintaa ja tämän myötä saatiin muun muassa palkattua kaksi uutta työntekijää. Kuva: Insinööritoimisto Taitorakenteet Oy. Elinvoimakeskus varmistaa kehittämistoiminnan laillisuuden Leader-ryhmillä ja elinvoimakeskuksella on lainsäädännössä määritelty selkeät roolit hakemuskäsittelyssä. Elinvoimakeskus toimii Leader-ryhmien viranomaiskumppanina ja vastaa kehittämistoiminnan laillisuudesta. Kumppanuus on tärkeää, jotta paikallinen kehittämistyö voi toteutua sujuvasti ja vaikuttavasti. Kun Leader-ryhmän hallitus on valinnut hankkeen rahoitukseen, eli puoltanut sitä, tekee elinvoimakeskus sille laillisuusharkinnan ja viranomaispäätöksen sekä käsittelee hakemusten maksuhakemukset. Laillisuusharkinta tarkoittaa, että hankkeen tukikelpoisuus varmistetaan. Samalla tarkistetaan tarvittaessa myös noudattaako hakija hankintamenettelyä ja valtiontukisääntöjä. Laillisuusharkinnalla varmistetaan, että julkisin varoin rahoitettavat hankkeet täyttävät EU:n ja kansallisen lainsäädännön vaatimukset. Kehittämishankerahoitusta ja yritystukea voi hakea joko elinvoimakeskukselta tai Leader-ryhmältä moniin toimenpiteisiin. Hakijan kannattaa selvittää, kumpi taho on tarkoituksenmukaisempi rahoittaja. Tätä ohjaavat kansalliset ja EU-säädökset, elinvoimakeskuksien ja Leader-ryhmien välinen työnjako sekä elinvoimakeskuksen maaseudun kehittämissuunnitelma ja Leader-ryhmän oma strategia. Myös hankkeelle myönnettävän julkisen tuen enimmäismäärä ja tukivälineet voivat vaihdella toiminta-alueen ja rahoittajatahon mukaan. Aluehallintouudistuksen myötä yhteistyötä laajennetaan Itä-Suomessa Vuoden 2026 alun aluehallinnon uudistusta valmisteltiin jo hyvissä ajoin Leader-ryhmien ja elinvoimakeskuksen yhteisessä työpajassa. Yhteistyöhön osallistuu elinvoimakeskuksessa ja Leader-ryhmissä joukko asiantuntijoita rahoituksesta, maksatuksesta, neuvonnasta ja viestinnästä. Maakuntatasolla yhteistyömuodot ovat aiempien vuosien myötä vakiintuneita ja hyväksi havaittuja, näiden työtapojen toivottiin jatkuvan myös virastouudistuksen jälkeen. Uuden viraston käynnistyessä yhteensovittamista tarvitaan, sillä ei ole yhtä ainoaa oikeaa tapaa tehdä vaikuttavaa yhteistyötä. Tuensaajien, Leader-ryhmien ja elinvoimakeskuksen välinen yhteistyö on olennainen osa sujuvaa Leader-hankkeiden käsittelyprosessia. Juvan riistanhoitoyhdistys sai EU:n maaseuturahoitusta SavonLuotsi Leaderin kautta yleishyödylliseen investointiin, jonka avulla hankittiin SimWay Hunt -ampumasimulaattorin yhteistyössä Sulkavan riistanhoitoyhdistyksen kanssa. Yhteisellä ampumasimulaattorilla harjoittelu on turvallista aloitteleville metsästäjille ja ammunnan harrastajille. Tiivis yhteistyö luo edellytykset sujuville hankekäsittelylle Huolellinen hakemusvalmistelu on kaikkien etu. Siitä vastaa koko ketju: tuenhakijat, Leader-ryhmien työntekijät ja hallitusjäsenet ja elinvoimakeskuksen asiantuntijat. Jotta hakemuskäsittely onnistuu, tulee tuensaajan toimittaa tarvittavat tiedot määräajassa Hyrrä-järjestelmään. Ennen Leader-ryhmän hallituskäsittelyä Leader-ryhmien työntekijät vastaavat siitä, että hakemusten käsittelyyn on saatu tuenhakijoilta tarvittavat tiedot. Leader-ryhmien hallitukset vastaavat siitä, että rahoitettavaksi valitut hakemukset ovat strategian mukaisia ja hakemusten harkinnassa noudatetaan EU-rahoituksen säädöksiä ja yhdessä sovittuja linjauksia. Elinvoimakeskus vastaa siitä, että tuen myönnössä ja maksussa lainsäädännön tulkinnat ovat yhdenmukaisia. Itä-Suomen elinvoimakeskuksen alueella lainsäädännön tulkinnat tehdään Ruokaviraston ohjaamina Leader-ryhmien kanssa yhdessä keskustellen. Tärkein lähtökohta on kaikille se, että Leader-ryhmien strategioiden mukaan myönnettävä rahoitus saadaan jaettua läpinäkyvän ja tasavertaisen käsittelyprosessin kautta mahdollisimman vaikuttaviin ja tuloksellisiin hankkeisiin. Laillisuustarkastelu elinvoimakeskuksessa tähtää siihen, että myönnetyt avustukset pystytään maksamaan tuensaajille täysimääräisesti, ja että rahoitettua toimintaa jatketaan siinä tarkoituksessa, kuin mihin rahoitus on myönnetty. Hyvä keskusteluyhteys, yhteistyötä tukevat selkeät rakenteet ja työtavat ovat Itä-Suomen yhteistyössä vahvuus, joita haluamme vahvistaa ja kehittää myös tulevina vuosina. Rääkkylässä sijaitseva Karjalanruusun kukkapelto on saanut EU:n maaseuturahoitusta toiminnan ja tuotantoympäristön investointeihin Keski-Karjalan Jetina Leader-ryhmältä. Leader-rahalla on kehitetty myös Kukkakuhhaus-kesätapahtumaa, jolle myönnettiin Pohjois-Karjalan ympäristöpalkinto vuonna 2025. Kuva: Anna Romo/Itä-Suomen elinvoimakeskus Lyhyesti Elinvoimakeskukset toimivat tiiviissä hallinnollisessa yhteistyössä alueensa Leader-ryhmien kanssa viranomaiskumppanina. Leader-ryhmiä ohjaa maa- ja metsätalousministeriö yhdessä Ruokaviraston kanssa. Itä-Suomen elinvoimakeskuksen alueen Leader-ryhmillä käytettävissä oleva julkinen tuki (EU:n + valtion osuus) hanke- ja yritystukiin on vuosille 2023–2027 yli 26 miljoonaa euroa. Itä-Suomen elinvoimakeskuksen alueella Leader-ryhmien valtuuksista hanke- ja yritystukiin on myönnetty avustusta vuoden 2025 loppuun mennessä yli 13 miljoonaa euroa. Hankkeiden kokonaiskustannukset ovat noin 26,6 miljoonaa euroa. Kahdeksan Itä-Suomessa toimivan Leader-ryhmän käsittelyssä on ollut noin 2000 hakemusta, joista viranomaispäätös on tehty 1550:n hakemukseen. Näistä hyväksyttyjä yritys- ja hanketukia on 1070 kpl Itä-Suomen elinvoimakeskuksen alueella toimii kahdeksan Leader-ryhmää: Etelä-Savo SavonLuotsi Leader (savonluotsi.fi) Veej’jakaja (veejjakaja.fi) Pohjois-Savo Kehittämisyhdistys Kalakukko ry (kalakukkory.fi) Kehittämisyhdistys Mansikka ry (mansikkary.fi) Kehittämisyhdistys Ylä-Savon Veturi ry (ylasavonveturi.fi) Pohjois-Karjala Joensuun seudun Leader ry (joensuunleader.fi) Keski-Karjalan Jetina ry (jetina.fi) Vaara-Karjalan Leader ry (vaarakarjalanleader.fi)
Liity maatalouden osaajien joukkoon ja hae alalle kevään yhteishauissa 6.2.2026 Helmi-maaliskuun kahdessa yhteishaussa haetaan paikkoja korkeakouluihin ja perusopetuksen jälkeisiin opintoihin. Liity joukkoomme -maatalousala kaipaa tulevaisuuden osaajia! Ammatillisesta koulutuksesta tukeva pohja maatalousosaamiseen Ruokaketjun nuoret osaajat ovat keskeisessä roolissa huoltovarmuuden, kotimaisen ruoantuotannon ja alueellisen työllisyyden kannalta. Ammatillinen koulutus tarjoaa joustavia opintopolkuja, jotka tukevat työllistymistä, jatko-opintoja ja yrittäjyyttä maaseudulla. Yhteishaussa voi hakea opiskelemaan maatalousalan perustutkintoa, joka antaa valmiuksia alkutuotantoon, maaseudun yritystoimintaan ja kestävään ruoantuotantoon. Perustutkinnon sisällä voi erikoistua esimerkiksi maaseutuyrittäjyyteen tai eläintenhoitoon. Luonnonvara-alan ammatillinen koulutus tarjoaa opintoja myös muun muassa metsä- ja puutarha-alasta sekä hevos- ja kalataloudesta. Voit opiskella myös luonto- ja ympäristöalan perustutkinnon. Yhteishaku perusopetuksen jälkeisiin koulutuksiin on 17.2.-17.3.2026. Katso tarkemmat tiedot ja aikataulu Opintopolusta. Maatalousalan korkeakoulutus muuttaa maailmaa Ammattikorkeakoulujen tarjoama maaseutuelinkeinojen koulutus eli agrologikoulutus antaa laajan maatalouden ja maaseutuelinkeinojen osaamisen, tutustuttaa tutkimus- ja innovaatiotyöhön ja tarjoaa monipuoliset erikoistumismahdollisuudet. Opintoihin kuuluu muun muassa kestävää kasvituotantoa, kotieläintaloutta, agroteknologiaa ja älymaataloutta, bio- ja kiertotaloutta sekä maaseutuyrittäjyyttä. Agrologiopinnoissa voi suuntautua ammattikorkeakoulukohtaisesti esimerkiksi vastuulliseen kotieläintuotantoon, agroekologiaan tai asiantuntijatyöhön. Ammattikorkeakoulujen laajaan luonnonvara-alan koulutustarjontaan kuuluvat maaseutuelinkeinojen lisäksi myös metsätalouden, puutarhatalouden, kestävän kehityksen, bio- ja elintarviketekniikan sekä luonnonvaratekniikan koulutukset. Helsingin yliopiston tarjoamassa maataloustieteiden kandiohjelmassa sovelletaan uusinta tietoa, teknologiaa ja taloustiedettä kestävään tuotantoon. Tulevat agronomit oppivat hyödyntämään biotekniikkaa ja automaatiota ruoan- ja energiantuotannossa, ja saavat hyvät valmiudet asiantuntija- ja tutkimustyöhön. Sekä ammattikorkeakouluissa että yliopistossa opintoja voi jatkaa ylempään korkeakoulututkintoon oman kiinnostuksen mukaan. Korkeakoulujen yhteishaku on 10.3.-24.3.2026. Katso tarkemmat tiedot ja aikataulut Opintopolusta. Jos yhteishaku ei tuota tulosta tai sovi sinulle tässä elämänvaiheessa, tutustu myös monipuolisiin jatkuvan oppimisen mahdollisuuksiin. Sekä ammatilliseen että korkeakoulutukseen on erilaisia jatkuvia ja erillishakuja sekä täydennyskoulutuksia, joiden avulla omaa osaamistaan voi kehittää itselle sopivalla tavalla ja aikataulussa. Lisätietoja löydät Opintopolusta ja oppilaitosten omilta internetsivuilta. Lue lisää maatalousalan koulutuksesta AgriHubin sivuilta. Artikkelikuva: Mediafarmi / Maaseutu.fi
Kiristyvät velvoitteet ja kalakauppa kiinnostivat risteilyllä 6.2.2026 Kalastukseen näyttää mahtuvan hallinnollisia kiemuroita lähes joka vuodelle, mikä piti ammattikalastajaristeilyn yleisöä varpaillaan tiistain seminaarissa. Risteilyn pitkään ohjelmasettiin oli ahdettu liki parikymmentä esitystä, joista suuri osa käsitteli tavalla tai toisella kalastuksen velvoitteita tai muuttuneita käytäntöjä nimenomaan kirjoituspöytäpuolella. Saaristomeren ja Selkämeren kalastajille suunnatulle jokatalviselle koulutusristeilylle osallistui tällä kertaa 81 risteilijää. Erityisen tarkasti näytti huomio osuvan MMM:n Risto Lampisen tilannekatsaukseen, Elinvoimakeskuksen Aki Koskisen todella selkeään valvonta-asioiden kertaamiseen ja varsinkin merialueella olennaiseen MoT-säännön toteutumiseen liittyvään eDNA-esitykseen . Viimeksi mainittu Luken Terhi Iso-Tourun esitys pureutui siis erityisesti troolisaaliin lajijakauman selvittämiseen ympäristö-DNA-tutkimuksella. Esitys sisälsi myös selkeää kritiikkiä nykyistä ämpärinäytteenottoa kohtaan. Ämpärinäytteenoton edustavuus on todella alhainen, jos sivusaaliin osuus on pieni. Käyrien korkeat alku ja loppu osoittavat virheen todennäköisyyttä. Suuri saalismäärä parantaa myös tarkkuutta. Kalastajien oikeusturvan takia tarvitaan tarkempia menetelmiä. Kuva: Terhi Iso-Tourun esitelmä. Kalakaupan kuulumisia suoramyynnistä ja viennistä Kalakaupan ääripäitä esiteltiin suoramyyntiä kehittävän hankkeen osalta. Keski-Pohjanmaan kalatalouskeskuksen Elina Pusaa esitteli suoramyynnin digitaalista alustaa, ja samassa hankkeessa totutettua Löydä ammattikalastajasi -palvelun toimintaa avasi Kalaruoka.fi -palvelun toimittaja Roy Norro. Vientiasioita koulutuksessa selvitti (alk s.23) International Seafood Consulting Groupin Timo Vetriö . ISCG:n selvityksessä tulee esille erityisesti pari sellaista seikkaa, jotka vaativat työtä ja muutoksia. Alkutuotantoa eli kalastusta lähimpänä olevat seikat ovat todella täsmällinen kalan kokolajittelu, ja toisaalta erityisesti suurilla petokaloilla suomalaisia oudoksuttava verestyksestä luopuminen. Itse vientirakenteiden toteuttaminen puolestaan edellyttää tehokkaampaa pakastusta ja logistiikkaverkostoa. ISCG työsketelee paraikaa digitaalisen kalahuutokaupan mahdollisuuksien parissa. Yllä olevien lisäksi esityksiä oli melkoinen määrä. Kaikki esitykset ovat luettavissa ja ladattavissa risteilyn järjestäneen Länsi-Suomen kalatalouskeskuksen verkkosivuilta. Mela:n Lauri Poso havainnollisti kalastajien työkykypalveluita työkykytroolarin avulla. Kuva: Anu Niinikorpi
Kymmenen hankeideaa jatkoon valtakunnallisten maaseutuhankkeiden teemallisessa ideahaussa 5.2.2026 Kymmenen hankeideaa jatkoon valtakunnallisten maaseutuhankkeiden teemallisessa ideahaussa Valtakunnallisten maaseutuhankkeiden 31.12.2025 päättyneeseen teemalliseen ideahakuun lähetettiin 56 hankeideaa. Teemassa tavoitellaan hankkeita, jotka kehittävät elinkeinoja uudistuvan yrittäjyyden näkökulmasta ja edesauttavat yritystoimintaa kehittymään vastaamaan muuttuvia yhteiskunnallisia, taloudellisia ja ympäristöllisiä tarpeita. Arviointiryhmä valitsi 10 hankeideaa jatkovalmisteluun ja varsinaiseen hankehakuun. Jatkovalmisteluun valitut ehdotukset: Suomen Uusyrityskeskukset ry: Omistajanvaihdoksen laajempi maisema – vaihtoehtoiset mallit yritystoiminnan jatkamiseen maaseutualueilla Suomen Uusyrityskeskukset ry: Omistajanvaihdoksen laajempi maisema – vaihtoehtoiset mallit yritystoiminnan jatkamiseen maaseutualueilla Hanke vahvistaa maaseutualueiden yritystoiminnan jatkuvuutta nostamalla valtakunnalliseen keskusteluun ja yleiseen tietoisuuteen omistajanvaihdosten vähemmän tunnettuja malleja Suomessa mallintamalla ne konkreettisesti eri kohderyhmien tietotarpeisiin. Hanke tuo esille skaalautuvia ja käytännönläheisiä ratkaisuja, joita maaseutualueiden yritykset ja toimijat voivat hyödyntää yritystoiminnan elinvoiman ja pitkäjänteisen jatkuvuuden vahvistamiseksi. Yhteyshenkilö: Anneli Komi Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti: EU:n käsityö- ja teollisten tuotteiden nimisuojajärjestelmä tutuksi Tavoitteena on lisätä maaseudun käsityö- ja teollisuusyritysten tuntemusta uudesta EU:n nimisuojajärjestelmästä, nimisuojauksen hakuprosessista ja suojauksen tarjoamista markkinamahdollisuuksista. Nimisuojauksen avulla suomalaiset laadukkaat ja kestävän kehityksen mukaiset tuotteet voivat vahvistaa asemaansa, saavat suojan väärinkäytöksiltä ja parantavat kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla. Yhteyshenkilö: Marjo Särkkä Suomen yrittäjät ry: Kasvua kotikylältä digitalisaatiolla yksinyrittäjälle Tavoitteena on uudistaa maaseudulla toimivien yksinyrittäjien liiketoimintaa tehostamalla arjen prosesseja, vahvistamalla digiosaamista sekä avaamalla uusia markkinoita digitalisaation, automaation ja tekoälyn keinoin. Hanke kehittää työkaluja, valmennuksia ja toimintamalleja arjen tehostamiseen, kansainvälistymiseen sekä tulevaisuuden asiakkuuksien ja trendien ennakointiin. Yhteyshenkilö: Marianne Ruusunhelmi Puutuoteteollisuus ry: Puutuoteala 2030 – Digitaalisuus, vastuullisuus ja kestävä kasvu Puutuoteala on Suomessa merkittävässä rakennemuutoksessa, jossa yritysten toimintaympäristöä muokkaavat samanaikaisesti markkinoiden kiristyvät laatu- ja vastuullisuusvaatimukset, digitalisaation eteneminen sekä tarve parantaa tuottavuutta ja resurssitehokkuutta. Erityisesti pk-yrityksille tyypillinen pienimuotoinen tuotanto ja rajalliset kehittämisresurssit vaikeuttavat yksin toteutettavia investointeja, toimintamallien uudistamista, EU-regulaatioon sopeutumista ja kansainvälisten markkinoiden tarpeiden ennakointia. Hankkeessa vastataan näihin haasteisiin kokoamalla yritykset ja kehittämisresurssit yhteen valtakunnalliseksi kokonaisuudeksi, jossa yritysten kehittämistarpeet tunnistetaan ja niihin vastataan käytännönläheisillä toimenpiteillä. Yhteyshenkilö: Jouni Silvast Seinäjoen ammattikorkeakoulu: UOMA – Uudistuva omistajuus maaseudun yrityksissä Tavoitteena on edistää maaseudun yritysten uudistumista ja kasvua tukemalla onnistuneita omistajanvaihdoksia sekä vahvistamalla paikalliseen sitoutumiseen perustuvien yhteisöomisteisten yritysten uudistumiskykyä. Hanke parantaa yritysten myyntikuntoa, vahvistaa tilitoimistojen roolia yritysten uudistumisessa, kehittää yhteisöomisteisten yritysten hallitustyöskentelyä sekä lisää maaseudun matalan kynnyksen neuvontapalveluiden valmiuksia tukea omistajanvaihdoksia. Yhteyshenkilö: Anmari Viljamaa Turun ammattikorkeakoulu: TILKE – Tilojen kehittämispolku hallitustyöhön ja päätöksentekoon Hanke vahvistaa maatilojen liiketoimintaosaamista tekemällä hallitustyöstä ja advisory board -toiminnasta osan tilojen johtamiskulttuuria sekä nostamalla strategisen suunnittelun ja riskienhallinnan päätöksenteon ytimeen. Yhteyshenkilö: Sanna Aamuharju-Koivu MAA-akatemia osuuskunta: Suomalainen maatilahautomo uusien maatilayritysten kasvupolkuna Hankkeessa käynnistetään suomalaisen maatilahautomon rakentaminen kokoamalla motivoituneita ja kouluttautuneita uusia yrittäjiä ja pilotoimalla hautomotoimintaa heidän kanssaan aiemmassa kehittämistyössä tunnistettujen toimijoiden palveluita yhdistämällä. Tavoitteena on kehittää ekologista ja paikallisempaa elinkeinotoimintaa useimmiten perustamalla paikallisempia, vuorovaikutuksellisia ja monipuolisia maatilayrityksiä osin totutusta poikkeavilla liiketoimintamalleilla. Yhteyshenkilö: Antti Luomala Suomen elintarvikevientiyhdistys SUVI ry: Maakunnista maailmalle -valtakunnallinen aktivointi- ja verkostoitumishanke elintarvikeviennin edistämiseksi Hankkeessa rakennetaan alueellisten resurssien valtakunnallinen organisoitumistapa ja kokonaisohjauksen malli, joka auttaa maakuntia integroitumaan yhteiseen vienninedistämistyöhön elintarvikeviennin kaksinkertaistamiseksi 2031 mennessä. Toimenpiteinä avataan elintarvikeyrityksille suora reitti vientimarkkinoille SUVI:n neljän vienninedistämisen pilarin avulla, ja aktivoidaan yrityksiä liittymään yritysryhmähankkeisiin sekä käydään vuoropuhelua yritysten aukottoman kasvurahoituksen varmistamiseksi. Yhteyshenkilö: Jarmo Talasrinne Yrityssalo Oy: Coastal & Rural Gems – Uuden tiedon, yhteistyön ja matkailun kasvun ylimaakunnallinen kehittämisalusta Hanke uudistaa maaseutumatkailun kehittämisen toimintatapoja hyödyntämällä uutta tietoa, dataa ja teknologiaa sekä vahvistamalla ylimaakunnallista yhteistyötä laajasti Suomen rannikkoalueen kuntien, kaupunkien ja maaseutualueiden välillä. Hankkeessa luodaan uusia teemallisia matkailutuotteita ja alueiden välisiä kiertomatkakokonaisuuksia palvelumuotoilun keinoin, pilotoidaan ne asiakasrajapinnassa ja vahvistetaan yritysten osaamista, kilpailukykyä ja investointivalmiutta. Yhteyshenkilö: Maija Pirvola Haaga-Helia AMK: Suomesta vetovoimainen ruokamatkailumaa Tavoitteena on tukea ruokamatkailuun kytkeytyvien yritysten kehittymistä ja uudistumista kestävästi ja kannattavasti, jotta Suomi pystyy vastaamaan tulevaisuuden ruokamatkailun asiakastarpeisiin. Ruokamatkailuyrityksiä tuetaan uudistumismatkalla kokonaisvaltaisesti. Tiedossa olevia kehitystarpeita yrityksillä ovat esimerkiksi myynti- ja markkinointiosaaminen ja digitaalinen ostettavuus. Yhteyshenkilö: Opri Laamanen Lisätiedot Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus: maaseudun kehittämisen asiantuntija Lassi Hurskainen, etunimi.sukunimi@elinvoimakeskus.fi, 0295 025 046 yksikön päällikkö Timo Kukkonen, etunimi.sukunimi@elinvoimakeskus.fi, 0295 025 065
