Pienet kalasatama- ja purkupaikkahankkeet jatkuvaan hakuun 28.5.2026 alkaen

Maa- ja metsätalousministeriö on siirtänyt pienet kalasatama- ja purkupaikkahankkeet jatkuvaan hakuun.

Päätöksellä halutaan mahdollistaa tuen hakeminen pieniin kalasatama- ja purkupaikkainvestointeihin ympäri vuoden. Määräaikaiseen hakuun keskitetään isommat kalasatama- ja purkupaikkahankkeet.

Jatkuvassa haussa kalasatama- ja purkupaikkahankkeiden tuen määrä on enintään 60 prosenttia hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista ja enintään 200 000 euroa. Isommat kalasatama- ja purkupaikkahankkeet jäävät määräaikaiseen hakuun.

Pohjanlahden silakan trooli- ja rysäkalastus täyttää MSC:n kestävän kalastuksen kriteerit

Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) ja Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston (EMKVR) tuella on selvitetty Pohjanlahden silakan MSC-täysarviointia ja uudelleen arviointia. Hanketyö jatkuu selvittämällä Pohjanlahden silakan verkkokalastuksen sekä keskisen silakan (Suomenlahti, Saaristomeri ja Itämeren pääallas) ja kilohailin sertifiointimahdollisuuksia.

Mikä on MSC?

Johanna Vepsä, MSC:n Suomen ja Baltian maiden maajohtaja, selventää MSC:n periaatteet.

”Marine Stewardship Council eli MSC on kansainvälinen voittoa tavoittelematon organisaatio ja standardin asettaja kestävälle kalastukselle sekä luonnonvaraisten vastuullisesti pyydettyjen merenelävien toimitusketjulle. MSC:n kestävän kalastuksen standardi noudattaa tuoreimman kansainvälisen kalataloustieteen ja kalastushallinnon parhaita toimintatapoja. Standardissa on kolme perusperiaatetta, jotka jokaisen kalastusyrityksen tulee täyttää: kestävät kalakannat, ympäristövaikutusten minimointi ja tehokas kalastuksenhallinta”.

Johanna Vepsä

MSC:n kestävän kalastuksen standardi perustuu YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön (FAO) vastuullisen kalastuksen ohjeisiin. Sertifiointijärjestelmä on lisäksi arvioitu ja hyväksytty ISEAL:in (International Social and Environmental Accreditation and Labelling) kansainvälisten hyvien käytäntöjen mukaiseksi. ISEAL arvioi kestävyystandardien uskottavuutta maailmanlaajuisesti. MSC-arvioinnin suorittaa aina ulkopuolinen, riippumaton ja akkreditoitu sertifiointilaitos.

Arjessa MSC:n sininen ympäristömerkki auttaa kuluttajia valitsemaan vastuullisesti pyydettyä kalaa.

Ryhmäsertifikaatti myönnetty Suomen Ammattikalastajaliitolle 2018

Suomen Ammattikalastajaliiton (SAKL) EMKR-kauden (2014–2020) hankkeessa toteutettiin silakan ja kilohailin trooli- ja rysäkalastuksen ensimmäinen MSC-täysarviointi. Hankkeen myötä Suomen Pohjanlahden silakan trooli- ja rysäkalastus sertifioitiin 25.6.2018 alkaen.

Yksittäiset kalastajat tai alukset eivät voi olla MSC-sertifioituja, vaan ainoastaan kalastustoiminta. Ryhmäsertifikaatti on SAKL:n hallinnassa ja koskee vain jäsenmaksunsa suorittaneita yrityksiä. SAKL voi kuitenkin jakaa sertifikaatin myös ulkopuolisille toimijoille, jos nämä sitoutuvat sertifikaattiin ja osallistuvat sertifikaatin kustannuksiin, julkinen tuki huomioiden. Ryhmäsertifikaatin mukaisesti SAKL hoitaa sertifiointiin liittyvät toimet sertifiointiryhmään kuuluvien jäsenten puolesta.

MSC-sertifiointi on ollut merkittävää Suomen kalataloudelle, koska silakka on sekä määrällisesti että arvon näkökulmasta Suomen kaupallisen kalastuksen tärkein kalalaji. Sertifioinnin tavoitteena on ollut edistää silakan kysyntää kotimaassa sekä parantaa silakan vientiedellytyksiä.

EMKR-hankkeen tiedot:
Hankenumero: 33214
Hankkeen nimi: MSC täysarviointi
Hankkeen hyväksytyt kokonaiskustannukset olivat 203 000 € ja EMKR-tukea myönnettiin 195 000 euroa (96,06 %).

Hanke kalatalouden tukien julkaisujärjestelmässä Kajussa

Sertifiointityö jatkuu EMKVR-kaudella

EMKVR-kauden hankkeessa toteutetaan Pohjanlahden silakan trooli- ja rysäkalastuksen uudelleen arviointi, jotta MSC-sertifikaatin voimassaolo voisi jatkua nykyisellä rahoituskaudella. Sertifiointi edistää silakan kalastuksen toimintaedellytyksiä, ja tavoitteet ovat linjassa Kotimaisen kalan edistämisohjelman kanssa.

Nykyinen Pohjanlahden silakan trooli- ja rysäkalastuksen MSC-sertifikaatti on voimassa 30.6.2029 saakka. Sertifiointiryhmässä on tällä hetkellä Suomesta 26 troolaria ja 27 rysäkalastajaa. Nämä vastaavat yli 90 prosentista Suomen Pohjanlahden silakan kokonaissaaliista (vuoden 2025 saalis: 55 800 tonnia). Sertifioinnilla voidaan parantaa markkinoiden avoimuutta, kuluttajien luottamusta sekä edistää vientiä vastuullisuutta arvostaville markkinoille. Hankkeen aikana Ruotsin kalastus on liittynyt Pohjanlahden sertifikaattiin ja sertifikaatti on nykyisin yhteinen Swedish Pelagic Federation (SPF) tuottajaorganisaation kanssa.

Mikko Malin, SAKL:n toimitusjohtaja, kertoo MSC uudelleen arviointi -hankkeen etenemisestä.

Hanke jatkuu vuoden 2027 loppuun ja parhaillaan selvitetään mahdollisuutta liittää Pohjanlahden silakan sertifikaattiin myös verkolla kalastettu silakka. Lisäksi selvitetään mahdollisuutta käynnistää keskisen silakan (Suomenlahti, Saaristomeri ja Itämeren pääallas) ja kilohailin uudelleen arviointi kalastusten saamiseksi sertifioinnin piiriin”.

”Selvitystyötä tehdään yhteistyössä muiden Itämeren jäsenvaltioiden kalastusjärjestöjen kanssa. Keskisen silakan kalastuksen sertifioinnissa aiheuttaa haasteita erilainen silakkakantojen tila Itämeren eri osissa. Vaikka Suomen lähivesillä silakkakantojen tila on hyvä, niin eteläisellä Itämerellä tilanne varsin toisenlainen. Kyseessä on varsin suuri kannanhoitoalue, jossa eri silakkakantojen tila vaihtelee varsin paljon. Suomen Ammattikalastajaliitto onkin esittänyt keskisen silakan kannanhoitoalueen jakoa kahteen osaan, jolloin eri osakantojen kalastuksensäätely voitaisiin tehdä paremmin sekä kestävämmin. Tämä mahdollistaisi myös jatkossa sertifioinnin laajentamisen myös Saaristomerelle, Ahvenanmerelle, Suomenlahdelle ja Itämeren pääaltaan pohjoisiin osiin”.

EMKVR-hankkeen tiedot:
Hankenumero: 232842
Hankkeen nimi: MSC uudelleen arviointi
Hankkeen hyväksytyt kokonaiskustannukset ovat yhteensä 199 500,00 € ja EMKVR-tukea on myönnetty 189 983,85 € (95,23 %).

Hanke kalatalouden tukien julkaisujärjestelmässä Kajussa

Lisätietoja MSC:stä ja SAKL:n hankkeista:
https://www.msc.org/fi
https://sakl.fi/msc/

Lounais-Suomen Elinvoimakeskus järjesti valvonta -infon Perämeren kalastajille ja toimijoille Iissä

Lounais-Suomen Elinvoimakeskus järjesti YKP-valvontaan liittyvän ajankohtaiset asiat -infotilaisuuden. Tilaisuuteen tuli paikalle kolmisenkymmentä kuulijaa. Kuulijat saivat kuulla tiukan paketin valvontaan liittyvistä asioita ja ennen kaikkea kysyä suoraan askarruttavia kysymyksiä. Paikalla olivat Johtava kalatalousasiantuntija Aki Koskinen ja Kalastusmestari Sofia Pettersen.



                             Aki Koskinen ja Sofia Pettersen aloittamassa tilaisuutta.
 
Tilaisuudessa kerrottiin miten YKP liittyvän valvonnan eri vaiheet tulevat voimaan merialueella. Tämä pohjautuu tilaisuudessa esitettyihin tietoihin. Aiemmin voimaan tuli saaliin lajisuhteen arviointi aluksella. Voimassa olevia asioita ovat jäljitettävyystietojen digitaalinen toimittaminen (YKP-erätunnus), joka tuli myös sisävesille. Sähköinen kalastuspäiväkirja, ennakko- ja purkamisilmoitus laajeni koskemaan vähintään 12 metrin aluksia. Sähköiset osto- ja haltuunottoilmoitukset koskien ensimmäisiä kalan ostajia, jota on käsitelty myös Kalaparlamentissa. Lisäksi seuraamusmenettely (vakavissa rikkomuksissa), punnitusrekisterin käyttöönotto ja sähköinen kuljetusasiakirja etenevät. Pyydysten ja poijujen merkintävaatimukset tiukentuvat sekä virkistyskalastuksen saaliiden sähköinen kirjaaminen (Omakala) lisääntyy.
Kaikki ilmoitukset muuttuvat vaiheittain sähköisiksi ja kaikki kalastus raportoidaan kalastusmatkakohtaisesti. Kalaeräkohtainen tiedonhallinta (tulee olla jäljitettävissä pyyntivaiheesta aina vähittäismyyntiin saakka) ja kalaerän punnitsemisen merkitys korostuu. Merialueella puretusta saaliista tehdään erillinen purkamisilmoitus ja kaikesta toimitetusta tiedosta edellytetään tietojen automaattista analysointia. Sääntöjen noudattaminen entistä tärkeämpää, huolena vakavat rikkomukset ja pisteet.
 

Muutokset merialueella vaiheittain.

YKP-valvonnan eteneminen tarkemmin
Aluksella pitää tehdä saaliin lajisuhteen arviointi (MoT). Tällä hetkellä tämä tehdään ottamalla ämpärinäytteitä. Tällä hetkellä vaatimukset koskevat yli 10 metrin aluksia kaikilla lajeilla. Vuonna 2028 tämä vaatimus tulee vaikuttamaan alle 10 metrisiin aluksiin.
Sallittu poikkeama arvioissa, jotka on kirjattu kalastuspäiväkirjaan aluksella pidettyjen kalojen määristä kilogrammoina, on kunkin lajin osalta 10 prosenttia. Arvioita verrataan purettuihin määriin tai tarkastuksen tuloksiin. Lajien, joiden määrät eivät ylitä 100 kg, sallittu lajikohtainen poikkeama on 20 prosenttia.

Saaliin lajisuhteen arvioinnin säännöt (MoT) aluskohtaisesti voimaantulovuosittain.

Jäljitettävyystietojen digitaalinen toimittaminen
Tiedot on muodostettava kalan nosto- tai keräilyvaiheessa. Tämä koskee myös sisävesikalastusta 10.1.2026 alkaen. Toimijan on asetettava ne digitaalisesti saataville. Kun saaliit kirjataan kalastusmatkakohtaisesti, muodostuu tarvittavat tiedot automaattisesti, esim. merialueella FIN12345T26020330FPE23-1 (Tunnus muodostuu; alustunnuksesta FIN12345T, päivämäärästä 260203, kalastusalueesta 30, kalalajin FAO-tunnuksesta FPE, kalaerän määrästä kiloina 23 ja erätunnuksesta -1). Valvontavastuu Ruokavirastolla, Lupa- ja valvontavirastolla ja kunnallisilla elintarvikevalvontaviranomaisilla.
 
Sähköinen kalastuspäiväkirja, ennakko- ja purkamisilmoitus vähintään 12 m aluksille
Poikkeusluvat 12–15 metrin aluksille eivät ole enää voimassa 10.1.2026 alkaen. Vähintään 12 metrin alukset on varustettava VMS-järjestelmällä ja sähköisellä kalastuspäiväkirjalla. Käyttöönotto tehtävä ennen kuin kalastuksen voi aloittaa. Alle 12 metrisillä aluksilla vaatimukset eivät vielä muutu. Valvova viranomainen: Rajavartiolaitos – kalastuksenseurantakeskus ja Lounais- Suomen elinvoimakeskus.

Sähköinen osto- ja haltuunottoilmoitus
Kaikki osto- ja haltuunotto on toimitettava sähköisessä muodossa. Merialueelta kalastajilta suoraan kalaa tai kalastajan itse valmistamia kalastustuotteita ostavien yritysten tulee tehdä ilmoitus ostetusta ja/tai haltuun otetusta kalaerästä Lounais-Suomen elinvoimakeskukseen. Toimijoiden käytössä on nettipalvelu https://kakeweb.mmm.fi. Ostoilmoitusten toimitusaika on 48 h ja haltuunottoilmoitusten 24 h, jos kaloja ei myydä heti eteenpäin vaan ne varastoidaan.
Tätä ei sovelleta kuluttajiin, jotka hankkivat kalastustuotteita ja ne käytetään ainoastaan yksityiseen kulutukseen. Määrät eivät saa ylittää 10 kg kalastustuotteita kuluttajaa kohti päivässä. Itämerestä pyydetyn lohen (Salmo salar) osalta kynnysarvo on kaksi kappaletta kuluttajaa kohti päivässä.
 
Punnitusrekisteri (punnitsijat ja laitteet)
Punnituksen suorittavan toimijan on oltava rekisteröity ostaja, muu luonnollinen henkilö (esim. kaupallinen kalastaja) tai oikeushenkilö, mukaan lukien aluksen päällikkö, jonka toimivaltaiset viranomaiset ovat valtuuttaneet punnitustoimien suorittamiseen. Rekisteri on vielä tekeillä.
Punnituksen suorittava toimija on vastuussa punnituksen tarkkuudesta. Laitteiden pitää olla varmennettavissa ja varmennettava 3 vuoden välein. Kalastustuotteita punnitsevien toimijoiden on tehtävä punnituskirjaus jokaisesta purkamisesta. Niiden on säilytettävä punnituskirjaukset kolmen vuoden ajan.  Alusten päälliköiden on varmistettava, että tarkoitettu toimija punnitsee kaikki puretut kalastustuotteiden määrät.
Suomella ei ole vielä hyväksyttyä näytteenottosuunnitelmaa koskien lajittelemattomien saaliiden punnitsemista tai saaliin punnitsemista kuljetuksen jälkeen.
 
 
Sähköinen kuljetusasiakirja
Jos kalastustuotteita kuljetetaan ennen niiden ensimyyntiä, niiden mukana on oltava kuljetusasiakirja, jossa ilmoitetaan kuljetettavat kalastustuotteet ja niiden määrät.
Kuljettajan on ennen kuljetuksen alkamista toimitettava kuljetusasiakirja sähköisesti tapauksen mukaan kalastustuotteiden lippujäsenvaltion, purkamisjäsenvaltion, kauttakulkujäsenvaltion / kauttakulkujäsenvaltioiden ja määräjäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille.
Kuljettaja on vastuussa kuljetusasiakirjan paikkansapitävyydestä. Kuljettaja on kalaerän lähettäjä tai vastaanottaja (ei fyysinen kuljettaja). Jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset voivat myöntää poikkeuksen säädetystä velvoitteesta, jos kalastustuotteita kuljetetaan satama-alueen sisällä tai enintään 25 kilometrin päähän purkamispaikasta, jolloin ei tarvita kuljetusasiakirjaa.
 
Pyydysten ja poijujen merkintä ja tunnistaminen
Unionin pyyntialuksen päällikön  tai hänen edustajansa on varmistettava, että jokainen aluksella pidettävä tai kalastukseen käytettävä passiivinen pyydys on selvästi merkitty ja tunnistettavissa tämän artiklan säännösten mukaisesti.
Jokaisessa kalastukseen käytettävässä passiivisessa pyydyksessä on oltava pysyvästi näkyvissä sen pyyntialuksen runkoon merkityt ulkoiset rekisterikirjaimet ja -numerot, jolle pyydys kuuluu, verkkojen osalta ylimpään silmäriviin kiinnitetyssä merkissä ja alaköydessä.
Poiketen siitä, mitä edellisissä kohdassa säädetään, kyseinen jäsenvaltio voi ottaa käyttöön vaihtoehtoisen merkintäjärjestelmän asianomaisen pyyntialuksen tunnistamiseksi. Tämä koskee enintään 15 metrin pituisia pyyntialuksia, jotka kalastavat yksinomaan lippujäsenvaltionsa vesillä ja toimivat 4 meripeninkulman sisälläperusviivasta, josta aluemeren leveys mitataan. Tämä herätti kuulijoissa keskustelua. Pyydysten merkinnän vaihtoehtoisista merkinnöistä ei vielä ole tehty päätöksiä mitä ne tulisivat olemaan.
Lisätietoa: Passiivisten pyydysten merkintää koskevat säännöt KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2025/2196, 12 artikla
 
Seuraamusmenettely – vakavat rikkomukset
Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tämän asetuksen ja kansallisen lainsäädännön asiaankuuluvien säännösten mukaisesti sovellettavien seuraamusten ja oheisseuraamusten kokonaistaso on oikeassa suhteessa rikkomusten vakavuuteen nähden ja riittävän ankara niin, että se ehkäisee tehokkaasti uusia rikkomuksia ja tosiasiallisesti estää rikkomuksesta vastuussa olevia saamasta rikkomuksesta koitunutta tai odotettavissa olevaa taloudellista hyötyä tämän kuitenkaan rajoittamatta laillista oikeutta ammatin harjoittamiseen.
Jäsenvaltioiden on näistä seuraamuksista päättäessään otettava huomioon erityisesti rikkomuksen vakavuus, luonne ja laajuus, mukaan lukien asianomaisille kalavaroille ja meriympäristölle aiheutuneesta vahingosta johtuva haitta tai vahingon laajuus, rikkomuksen kesto tai toistuminen ja samanaikaisten rikkomusten kertyminen.
Jäsenvaltiot voivat myös ottaa huomioon rikkomukseen syyllistyneen taloudellisen tilanteen näiden seuraamusten varoittavuuden varmistamiseksi.  (EU) 2023/2842, 89a artikla ja 90 artikla

2028 voimaantulevat säädökset
Alle 12 m alukset:  Sähköinen kalastuspäiväkirja ja purkamisilmoitus viimeistään 10.1.2028-> kansalliset saalisilmoitusmallit poistuvat. Paikannus viimeistään 10.1.2028 9-12 metrin aluksille ja 1.1.2030 alle 9 m aluksille. Sähköinen saalisilmoituksen lähetys tapahtuu, kun viimeinen kalastustoimi on suoritettu ja ennen purkamisen aloittamista. Ennakkoilmoitus monivuotisen suunnitelman mukaisesti 8-12 metrin aluksille.
 
Lohenkalastuksen säädökset
 
Kiintiön hyödyntäminen ajalla 1.5. – 31.8., Rysäpyynti maks. 4 nm etäisyydellä perusviivasta ICES-alueilla 22-31 ja Meritaimenen kalastus kielletty 4 nm ulkopuolella alueilla ICES-alueilla 22-32. Alamittainen lohi päästettävä takaisin mereen välittömästi, jos käytössä on vannerysä, paunetti tai muuntyyppinen loukkurysä.
 
Vapaa-ajankalastus kielletty osa-alueilla 22-31. Kaikki saaliiksi saadut lohiyksilöt on päästettävä heti takaisin mereen. Poikkeukset sääntöön: 59°30 pohjoispuolella sallittu rajoituksetta 4 mailin rajan sisäpuolella. HUOM! kansallinen rajoitus 2 lohta/hlö/vrk sekä yleiskiellot ja aikarajat. 4 mailin ulkopuolella sallittu ottaa 1 rasvaeväleikattu lohi / hlö / vrk. Vapaa-ajan lohenkalastus isorysällä kielletty.

Lohen kalastuksen alkamisajat.
Lisätietoa: Kalastuslaki 379/2015, Valtioneuvoston asetus 1360/2015 ja 236/2017 (lohi), Neuvoston asetus (EU) 2025/2454
 
 
Kansalliset vaatimukset lohenkalastuksessa
Toimijakohtainen kiintiö on tällä hetkellä Pääallas-Pohjanlahdella 142 kpl ja Suomenlahdella 44 kpl. Lohenkiintiömerkit voimassa, kiintiömerkin kiinnitys vain kalansuun ja kiduskannen kautta. Velvollisuus ilmoittaa lohirysän sijainti elinvoimakeskukselle. Ennakkoilmoitusvelvollisuus lohta maihin tuotaessa.
Saalisilmoitukset lohen kalastuksessa
Alle 10 m aluksenpurkamisilmoitus https://saalisilmoitus.mmm.fi/
Valokuva ilmoituksesta s-postitse: saalisilmoitukset@elinvoimakeskus.fi
Ilmoitus tehtävä 48 tunnin kuluessa purkamisen päättymisestä
Ostaja ja määrä ilmoitettava. Suoramyynnin rajoitus: 2 kpl/ ostaja
 
Valvontamäärät lohenkalastuksessa
Elinvoimakeskus suorittaa lohenkalastuksessa noin 200 tarkastusta satamissa ja purkupaikoilla vuosittain ja 25 –30 merivalvontapäivää vuosittain. Kaikki saalisilmoitukset ristiin tarkastetaan ostoilmoitusten kanssa.
 
 
Lisätietoa antavat:
Aki Koskinen, Johtava kalatalousasiantuntija aki.koskinen@elinvoimakeskus.fi
Sofia Pettersen, Kalastusmestari sofia.pettersen@elinvoimakeskus.fi
https://elinvoimakeskus.fi/kalastuksen-valvonta
 
YKP:n liittyvää Lainsäädäntöä:
➢ EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) 2023/2842 muuttaa seuraavaa:
➢ NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 1224/2009
➢ KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2025/2196, toimijoiden velvollisuudet
➢ KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) 2025/1766, jäsenvaltioiden velvollisuudet
Lisäksi tulossa: Punnitsemista koskeva delegoitu asetus ja Seuraamuslain muutokset
 
 

Kalan suoramyynti ja yhteistyö ostajien kanssa seuraavan Kalaparlamentin teemana

Kalatalousverkoston Kalaparlamentit jatkuvat torstaina 28.5.2026 klo 14 Teamsissa aiheella Kalan suoramyynti ja yhteistyö ostajan kanssa.

Tilaisuudessa keskustellaan siitä, miten kalastaja löytää ostajan ja miten ostaja löytää paikallisen kalastajan. Lisäksi pohditaan käytännön ratkaisuja suoramyyntiin, toimituksiin, yhteistyömalleihin ja asiakkaiden tavoittamiseen.

Ohjelmassa kuullaan puheenvuoroja mm.:

  • ammattikalastaja.fi-palvelusta ja digitaalisista ratkaisuista kalan suoramyyntiin
  • kalastajan käytännön suoramyyntimalleista
  • ostajan näkökulmasta yhteistyöhön kalastajien kanssa
  • kalastajan ja kalamestarin välisestä yhteistyöstä

Mukana keskustelemassa ovat:

  • Elina Pusaa, Keski-Pohjanmaan kalatalouskeskus
  • Tanja Raivio, Kalakontti Saimaa Oy
  • Jarco Koskivuori, Kalatukku E. Eriksson Oy
  • Taru Spring, Taru Spring Oy

Tilaisuuden tavoitteena on jakaa käytännön kokemuksia ja näkemyksiä siitä, miten paikallisen kalan saatavuutta ja yhteistyötä voitaisiin kehittää eri puolilla Suomea. Osallistujat voivat myös itse osallistua keskusteluun ja kertoa omista kokemuksistaan.

Tilaisuus järjestetään Teamsissa eikä siihen tarvitse ilmoittautua ennakkoon.

Mukaan pääsee tästä: https://bit.ly/kalaparlamentti

Ammattikalastusmessut lähestyvät – nyt on hyvä hetki varata majoitus ja ilmoittautua illalliselle

Ammattikalastusmessut lähestyvät – Lahdessa mukana jo yli 30 näytteilleasettajaa

Ammattikalastusmessuihin on nyt reilu kuukausi aikaa, ja tapahtuman kokonaisuus alkaa olla hyvällä mallilla. Lahden Niemen satamassa 26.–27.6.2026 järjestettävät messut kokoavat yhteen kaupallisen kalastuksen ammattilaisia, alan yrityksiä, sidosryhmiä ja kaikkia kalataloudesta kiinnostuneita.

Näytteilleasettajia on ilmoittautunut mukaan jo yli 30. Messuilla on esillä muun muassa pyydyksiä, kalastusaluksia, kalastustekniikkaa, saaliinkäsittelyyn liittyviä ratkaisuja sekä paljon muuta kaupalliseen kalastukseen ja kalatalouteen liittyvää. Ajankohtainen näytteilleasettajalista löytyy TÄÄLTÄ.

Messut tarjoavat hyvän mahdollisuuden tutustua alan kalustoon, tuotteisiin ja palveluihin, mutta myös tavata tuttuja, vaihtaa kokemuksia ja keskustella alan ajankohtaisista teemoista. Tapahtuma on avoin sekä alan toimijoille että kaikille aiheesta kiinnostuneille.

Nyt on hyvä hetki hoitaa käytännön asiat kuntoon

Koska messuihin on enää reilu kuukausi, nyt on hyvä aika varata majoitus ja suunnitella oma osallistuminen. Lahteen on tulossa messujen ajaksi väkeä eri puolilta Suomea, joten majoitus kannattaa hoitaa kuntoon ajoissa.

Perjantaina messupäivän jälkeen järjestetään myös messuväen yhteinen illallinen Ravintola Coppassa Lahden keskustassa. Illallinen tarjoaa rennon mahdollisuuden jatkaa keskusteluja messupäivän jälkeen ja viettää iltaa hyvässä seurassa. Ruokailuvaihtoehdot ja ilmoittautumisohjeet löytyvät messujen sivuilta.

Illalliselle ilmoittaudutaan 29.5. mennessä.

Näytteilleasettajaksi ehtii vielä mukaan

Vaikka näytteilleasettajia on jo runsaasti mukana, mukaan voi edelleen ilmoittautua. Jos yrityksellä tai toimijalla on kaupalliseen kalastukseen, kalatalouteen, tekniikkaan, saaliinkäsittelyyn, kalustoon, palveluihin tai alan kehittämiseen liittyvää esiteltävää, messut tarjoavat hyvän paikan tavoittaa alan toimijoita.

Myös tietoa tapahtumasta saa mielellään jakaa eteenpäin omissa verkostoissa. Mitä laajemmin tieto leviää, sitä paremmin saadaan Lahteen koolle koko alan väkeä.

Tervetuloa mukaan Lahteen 26.–27.6.2026!

LukeKasKas-palvelu uudistui – havainnot kasvintuhoojista entistä helpommin käyttöön

Luonnonvarakeskuksen (Luke) ylläpitämä LukeKasKas-palvelu on uudistunut. Palvelu tarjoaa nyt aiempaa selkeämmän käyttöliittymän ja sujuvamman tavan ilmoittaa kasvintuhoojahavaintoja. Uudistuksen tavoitteena on helpottaa viljelijöiden ja neuvojien arkea sekä parantaa kasvintuhoojien seurantaa koko maassa. Samalla palvelu tukee integroitua kasvinsuojelua ja tarjoaa viranomaisille ja tutkijoille entistä laadukkaampaa havaintotietoa. 

Palvelu toimii nyt ilman rekisteröitymistä 

LukeKasKas on maksuton verkkopalvelu, jossa käyttäjät voivat ilmoittaa havaintoja kasvitaudeista, tuhoeläimistä ja rikkakasveista suoraan kartalle eli havaintopaikkaan liitettynä. Uudistuksen myötä palvelu toimii nyt ilman rekisteröitymistä, mikä tekee havaintojen tekemisestä huomattavasti nopeampaa ja helpompaa.  

“Havaintojen ilmoittaminen on helpottunut, koska enää ei tarvita kirjautumista ja salasanan muistamista. Pelkkä sähköpostiosoite ja havaintotiedot riittävät ilmoittamiseen”, toteaa Luken erikoistutkija Erja Huusela. 

Käyttäjä saa tekemästään havaintoilmoituksesta sähköpostiinsa vahvistusviestin. Nämä viestit kannattaa säilyttää todisteena palvelun käytöstä. Tämä helpottaa erityisesti niitä viljelijöitä, jotka hyödyntävät palvelua osana CAP-toimenpiteitä. 

“LukeKasKas-palvelun uudistus oli tarpeellinen, sillä aiemmin järjestelmään kirjautumista pidettiin hankalana. Uudessa palvelussa kasvintuhoojien lajikortit on erotettu omaksi kokonaisuudekseen, mikä helpottaa havaintojen tekemistä. Tarvittaessa tuhoojan voi tunnistaa lajikorttien avulla jo ennen lomakkeen lähettämistä”, kertoo erikoistutkija Marja Jalli Lukesta.

Gammayökkösen toukka. Toukka käyttää ravintonaan muun muassa hernekasveja ja kaaleja. Kuva: Erja Huusela / Luke

Selkeämpi käyttöliittymä ja parempi saavutettavuus 

Uudistettu palvelu on siirretty osaksi Luken Luonnonvaratieto-palvelua, jolloin kasvintuhoojatieto löytyy aiempaa selkeämmin yhdestä paikasta. Myös palvelun ajankohtaistiedotteiden saavutettavuutta ja käytettävyyttä on parannettu. Lajikortit on päivitetty, ja ne tukevat kasvintuhoojien tunnistamista sekä viljelijöiden että neuvojien työssä. 

Käyttäjät saavat LukeKasKasista edelleen kasvukauden aikana Luken tutkijoiden tuottamia ajankohtaistiedotteita kasvintuhoojatilanteesta. Tämä tieto auttaa heitä tehostamaan kasvintuhoojien tarkkailua ja ennakoimaan kasvinsuojelutoimenpiteitä.  

LukeKasKasin havaintolomakkeella käyttäjä voi ilmoittaa kasvintuhoojahavaintoja kasvitaudeista, tuhoelämistä ja rikkakasveista. Havainnot tallentuvat palveluun sijainnin ja ajankohdan perusteella. Samalla havaintojen laatu ja yhtenäisyys paranevat entisestään. 

Käyttäjä voi tarkastella havaintokartasta kaikkia ilmoitettuja havaintoja lajeittain, mikä on tukena alueellisten riskien arvioinnissa.  

Siemenlevintäinen verkkolaikku. Kuva: Marja Jalli, Luke

Kasvintuhoojien seuranta on yhä tärkeämpää 

Uudistuksen taustalla on tarve vastata kasvintuhoojien lisääntyviin riskeihin. Ilmastonmuutos ja uudet tuholaiset lisäävät tarvetta ajantasaiselle tiedolle, ja LukeKasKas tarjoaa tähän tärkeän työkalun. Palvelun avulla viljelijät voivat seurata oman alueensa kasvintuhoojatilannetta ja suunnitella kasvinsuojelua oikea-aikaisesti. Neuvojat hyötyvät alueellisista havainnoista, ja viranomaiset sekä tutkijat saavat arvokasta tietoa kasvintuhoojien esiintymisestä ja leviämisestä. 

“Kasvintuhoojatilanne voi kasvukaudella muuttua joskus nopeasti esimerkiksi kaukokulkeumana tulevien tuhoeläinten osalta. Tällöin tarvitaan nopeaa tiedonvälitystä, tilannepäivitystä ja reagointia, mihin LukeKasKas on hyvä työkalu”, Erja Huusela jatkaa. 

Pelto-ohdake konpensaatiopisteessä. Kuva: Heikki Jalli, Luke

Tukea viljelijöille, neuvojille ja viranomaisille 

LukeKasKas on osa Luken kasvinterveyden ja kasvinsuojelun tutkimusta ja tiedontuotantoa. Palvelu tukee integroitua kasvinsuojelua ja tarjoaa tietoa, jota voidaan hyödyntää niin tutkimuksessa, neuvonnassa kuin viranomaistyössä. Uudistuksen myötä LukeKasKas  palvelee entistä paremmin koko kasvintuotantoketjua. 

Ota palvelu nyt käyttöön

LukeKaskas-palvelu

Lisätietoja:

Erja Huusela, erikoistutkija, Luonnonvarakeskus, erja.huusela(at)luke.fi

Marja Jalli, erikoistutkija, Luonnonvarakeskus, marja.jalli(at)luke.fi

Uudet integroidun kasvinsuojelun ohjeet perunalle ja avomaavihanneksille

Luonnonvarakeskus (Luke) on päivittänyt integroidun kasvinsuojelun (IPM) viljelyohjeet perunalle ja avomaavihanneksista porkkanalle, herneelle, lantulle, punajuurelle, palsternakalle, juurisellerille sekä purjolle.

Näille vihanneksille käytössä olevien kasvinsuojeluaineiden valikoiman pienentyessä IPM:n merkitys sadon onnistumisessa on entistä keskeisempi. Viljelyohjeet tarjoavat viljelijöille ajankohtaista tietoa myös vaihtoehtoisista kasvinsuojelumenetelmistä sekä tukea kasvinsuojeluun liittyvään päätöksentekoon.

Luke on koonnut perunan ja avomaavihanneksien IPM-viljelyohjeisiin tietoa näiden viljelykasvien kasvitaudeista, rikkakasveista ja tuhoeläimistä sekä niiden torjunnasta. Lisäksi ohjeet sisältävät tietoa muista viljelymenetelmistä, kuten lannoituksesta.

”IPM-ohjeista on apua viljelijälle kasvinsuojeluun liittyvässä päätöksenteossa, ja ohjeet löytyvät nyt helposti Luken Luonnonvarat-sivustolta”, kertoo Luken erikoistutkija Erja Huusela.

Ohjeisiin on muun muassa lisätty tietoa integroidun kasvinsuojelun perusteista ja kasvinsuojeluaineille vaihtoehtoisista torjuntamenetelmistä.

”Avomaan vihanneksilla ja perunalla käytettävissä olevien kasvinsuojeluaineiden valikoima pienenee kaiken aikaa, minkä vuoksi on tärkeää nostaa esiin vaihtoehtoisia kasvinsuojelumenetelmiä. Niitä tarvitaan sekä sadon varmistamiseksi että kasvinsuojeluaineiden resistenssiriskien välttämiseksi”, kertoo Luken tutkija Pentti Ruuttunen.

Koska kasvinsuojeluainevalikoima muuttuu jatkuvasti, IPM-viljelyohjeissa viitataan KemiDigin kasvinsuojeluainerekisteriin, jossa tiedot ovat ajan tasalla. Myös lannoitusta koskevia tietoja on päivitetty. Ohjeet on suunnattu erityisesti ammattiviljelijöille, mutta ne tarjoavat hyödyllistä tietoa myös kotipuutarhureille. Ohjeet ovat nyt saatavilla myös ruotsiksi.

IPM koskee kaikkia ammattiviljelijöitä

IPM eli integroitu kasvinsuojelu koskee kaikkia Suomessa kasvinsuojeluaineita ammattimaisesti käyttäviä viljelijöitä, ja sen noudattamista edellyttää maa- ja metsätalousministeriön asetus.

IPM:ssä kasvinsuojeluaineiden käyttö perustuu tarkkailuun ja todennettuun tarpeeseen. Kasvinsuojeluaineita käytetään yhdessä muiden torjuntamenetelmien kanssa. Hyvän torjuntatuloksen lisäksi tavoitteena on vähentää kasvinsuojeluaineisiin liittyviä riskejä ihmiselle ja ympäristölle sekä pienentää riskiä kasvintuhoojien kehittymisestä torjunta-aineita kestäviksi eli resistenteiksi.

Integroitu kasvinsuojelu huomioi viljelymenetelmät kokonaisuutena. Siihen kuuluvat tarkkailun ja kasvinsuojelutoimien lisäksi esimerkiksi kullekin maalajille sopivan viljelykasvin valinta, maanmuokkaus, lannoitus, viljelykierto ja lajikevalinta. 

Avomaavihannesten ja perunan viljelyohjeet

Integroidun kasvinsuojelun perusteet

Valtakunnalliset hankkeet valittu – rahoitus kuudelle hankkeelle

Valtakunnalliset hankkeet valittu – rahoitus kuudelle hankkeelle

Elinvoimakeskukset ovat valinneet rahoitettavat valtakunnalliset maaseutuhankkeet, joilla edistetään maaseudulla toimivien yritysten tuottavuuden parantumista, markkinoiden uusien mahdollisuuksien hyödyntämistä sekä uuden teknologian käyttöönottoa.

Hakuteemana vuodenvaihteessa päättyneellä kierroksella oli uudistuva yrittäjyys. Haussa tavoiteltiin hankkeita, jotka auttavat yrityksiä kehittämään toimintaansa vastaamaan muuttuvia yhteiskunnallisia, taloudellisia ja ympäristöllisiä tarpeita.

– Hankkeiden tulee rakentua uuden tiedon varaan ja hyödyntää toiminnassaan uudenlaista yhteistyötä ja luoda uutta osaamista ja kilpailukykyä. Tavoitteena on kasvattaa elinvoimaa, kehittää uusia kyvykkyyksiä, luoda työpaikkoja sekä aktivoida investoimaan, kertoo maaseudun kehittämisen asiantuntija Lassi Hurskainen valtakunnallisia maaseudun kehittämishankkeita hallinnoivasta Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksesta.

Valintajaksolla jätettiin kymmenen hakemusta, joista rahoitettavaksi valittiin kuusi hanketta:

Uudistuva Puutuoteala 2030 – Tuottavuus, vastuullisuus ja kansainvälinen kasvu

Puutuoteala on Suomessa merkittävässä rakennemuutoksessa, jossa yritysten toimintaympäristöä muokkaavat samanaikaisesti markkinoiden kiristyvät laatu- ja vastuullisuusvaatimukset, digitalisaation ja tekoälysovellusten eteneminen sekä tarve parantaa tuottavuutta ja resurssitehokkuutta. Näihin haasteisiin vastataan kokoamalla yritykset ja kehittämisresurssit yhteen valtakunnalliseksi kokonaisuudeksi, jossa yritysten kehittämistarpeet tunnistetaan ja niihin vastataan käytännönläheisillä toimenpiteillä. Keskiössä ovat tuottavuuden parantaminen, osaamisen ja toimintamallien kehittäminen, digitalisaation hyödyntäminen, kiertotalouteen perustuvien ratkaisujen edistäminen sekä yritysten kasvun ja markkinoille pääsyn tukeminen. Tavoitteena on luoda edellytyksiä uusien yritysten ja ekosysteemien syntymiselle sekä vahvistaa suomalaisen puun asemaa laadukkaana ja vastuullisena materiaalina kotimaisilla ja kansainvälisillä markkinoilla.

Hakija: Puutuoteteollisuus ry
Rahoitus: 300 000 EUR (EU+valtio)

Omistajanvaihdoksen laajempi maisema – vaihtoehtoiset mallit yritystoiminnan jatkamiseen maaseutualueilla

Tavoitteena on lisätä tietoisuutta vaihtoehtoisista omistajanvaihdos- ja yrittäjyyspoluista Suomessa. Hankkeessa tehdään näkyviksi ja hyödynnettäviksi sellaisia omistajuuden ja yrittäjyyteen siirtymisen malleja, jotka ovat toistaiseksi jääneet vähemmälle huomiolle, kuten osaomistajuus, vaiheittaiset omistajanvaihdokset (ETA-malli), franchising-yrittäjyys sekä osuuskunta- ja työntekijälähtöiset ratkaisut. Hankkeessa kootaan ja jäsennetään kotimaista ja kansainvälistä tietoa vaihtoehtoisista omistajanvaihdosmalleista, konkretisoidaan ne kohderyhmille ymmärrettäviksi kokonaisuuksiksi ja levitetään tietoa valtakunnallisesti monikanavaisen viestinnän avulla.

Hakija: Suomen Uusyrityskeskukset ry
Rahoitus: 323 036 EUR (EU+valtio)

UOMA – Uudistuva omistajuus maaseudun yrityksissä

Tavoitteena on edistää maaseudun yritysten uudistumista ja kasvua tukemalla onnistuneita omistajanvaihdoksia sekä vahvistamalla paikalliseen sitoutumiseen perustuvien yhteisöomisteisten yritysten uudistumiskykyä. Hanke parantaa yritysten myyntikuntoa, vahvistaa tilitoimistojen roolia yritysten uudistumisessa sekä kehittää yhteisöomisteisten yritysten hallitustyöskentelyä. Tavoitteena on tukea maaseudun elinvoimaa, palvelujen ja työpaikkojen säilymistä sekä uudistuvaa yrittäjyyttä vastaamaan muuttuvaan toimintaympäristöön.

Hakija: Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy
Rahoitus: 343 508 EUR (EU+valtio)

EU:n käsityö- ja teollisuustuotteiden nimisuojajärjestelmä tutuksi

Vuoden 2025 lopussa voimaan tullut EU-asetus laajensi maantieteellisten merkintöjen järjestelmän koskemaan myös käsityö- ja teollisuustuotteita, kun aiemmin se oli rajattu elintarvikkeisiin ja maataloustuotteisiin. Tämän uuden non-food tuotteita koskevan maantieteellisten merkintöjen järjestelmän tarkoitus on rohkaista valmistajia EU:ssa panostamaan paikallisiin käsityö- ja teollisuustuotteisiin, vahvistaa näkyvyyttä markkinoilla ja turvata valmistajien oikeudet tuotteidensa mahdollisissa väärennöstapauksissa. Hankkeen tavoitteena on lisätä yritysten tietoisuutta uudesta EU:n nimisuojajärjestelmästä, hakuprosessista ja suojauksen tarjoamista hyödyistä. Pysyvänä vaikutuksena tavoitellaan, että maaseudun käsityö- ja teollisuusyrittäjät tunnistavat EU:n käsityö- ja teollisuustuotteiden nimisuojajärjestelmän potentiaalisena brändäys- ja markkinointityökaluna.

Hakija: Helsingin Yliopisto
Rahoitus: 200 000 EUR (EU+valtio)

Coastal and Rural Gems | Connecting Coastal Gems and Rural Experiences 2026-2028

Hanke vahvistaa Suomen rannikko- ja maaseutualueiden matkailuyritysten kilpailukykyä edistämällä uudistuvaa yrittäjyyttä sekä lisäämällä yritysten välistä yhteistyötä. Hanke kokoaa matkailuyrityksiä, kuntia ja kehittäjäorganisaatioita eri rannikkoalueilta yhteiseen kehittämistyöhön. Keskeisiä toimenpiteitä ovat verkostoituminen, benchmarking-toiminta sekä palvelumuotoiluun perustuvat työpajat, joissa kehitetään uusia matkailutuotteita ja useita alueita yhdistäviä kiertomatkakokonaisuuksia. Lisäksi hankkeessa pilotoidaan uusia toimintamalleja ja vahvistetaan yritysten osaamista asiakasymmärryksen hyödyntämisessä sekä digitaalisten ja tekoälypohjaisten ratkaisujen käytössä.

Hakija: Yrityssalo Oy
Rahoitus: 370 646 EUR (EU+valtio)

Suomesta vetovoimainen ruokamatkailumaa

Tavoitteena on parantaa maaseudun ja sitä kautta koko Suomen ruokamatkailullista vetovoimaa valtakunnallista yhteistyötä uudistamalla, vahvistamalla ja koordinoimalla. Valtakunnallinen ruokamatkailuverkosto tukee alueellista elinvoimaa sekä yritysten kestävää kasvua. Toimenpiteet tähtäävät maaseudun uudistumiskykyyn ruokamatkailun kehittämisen kautta ja maaseudun yritysten liiketoiminta monipuolistuu.

Hakija: Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Oy
Rahoitus: 370 000 EUR (EU+valtio)

Lisätietoja Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksesta:

Maaseudun kehittämisen asiantuntija Lassi Hurskainen, 0295 025 046

Va. yksikönpäällikkö Timo Kukkonen, 0295 025 065

sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@elinvoimakeskus.fi

Lisätietoja voi kysyä myös hankkeiden hakijoilta.

EU:n maatalous- ja maaseuturahoitusta voi hyödyntää myös maatalouden vesienhallinnan parantamiseen

EU:n maatalous- ja maaseuturahoitusta voi hyödyntää myös maatalouden vesienhallinnan parantamiseen

Elinvoimakeskusten asiantuntijat ovat koonneet viljelijöille rahoitusvinkkejä maatalouden vesienhallinnan parantamiseen. Erilaisiin vesienhallintaa parantaviin toimenpiteisiin ja investointeihin on tarjolla kattavasti EU:n maatalous- ja maaseuturahoitusta.

Maatilan vesienhallintaa voi parantaa panostamalla peruskuivatukseen, paikalliskuivatukseen ja maan kasvukuntoon. Tässä kirjoituksessa peruskuivatuksella tarkoitetaan laajemman alueen paikalliskuivatuksen vesien johtamista eteenpäin kohti vesistöä, valtaojia tai muita suurempia uomia pitkin. Paikalliskuivatuksella tarkoitetaan pelloilla tehtäviä toimenpiteitä, esimerkiksi salaojitusta tai avo-ojia. Sekä paikallis- että peruskuivatuksen valinnolla voidaan parantaa maan kasvukuntoa ja huomioida tilan ympäristövaikutuksia. Peltomaan kasvukuntoa parantamalla vaikutetaan kasvien kykyyn sietää märkyyttä ja kuivuutta. Siihen voidaan vaikuttaa kasvivalintojen, harkittujen maanmuokkausmenetelmien ja maanparannusaineiden avulla.

Elinvoimakeskuksen ympäristöasiantuntija Eveliina Kiiski kannustaa viljelijöitä hyödyntämään maatalouden vesienhallintaan tarjolla olevaa EU:n maatalous- ja maaseuturahoitusta.

– Rahoituksen avulla viljelijät voivat samaan aikaan parantaa maatilansa kannattavuutta ja vähentää toimintansa ympäristökuormitusta. Rahoitus mahdollistaa viljelijöille käytännöllisiä vesienhallinnan ratkaisuja, joilla voi vähentää uomien kunnossapidon tarvetta. Lisäksi rahoitusta voi saada vesienhallinnan rakenteiden ylläpitoon. Luonnonmukaisten kuivatusratkaisujen hyödyntämisellä voi myös olla merkittävä vaikutus paikallisen luonnon hyvinvoinnin ja maisemapiirteiden säilyttämiseen tai lisäämiseen.

Rahoitusta peruskuivatukseen

Peruskuivatukseen kuuluvia toimenpiteitä ovat muun muassa tulvien hallintaan ja vesienpidättämiseen liittyvät kaksitasouomat ja kosteikkojen rakentaminen tai muut kuivatuksen luonnonmukaistamiseen liittyvät rakenteet. Kaikkiin näihin on haettavissa EU:n maaseuturahoitusta. Kaksitasouomien ja kosteikkojen rakentamiseen on tarjolla ei-tuotannollisten investointien tukea. Kaksitasouoma voi myös sisältyä yhteisojitusinvestointiin, jolloin siihen voi saada maatalouden investointitukea.

Näissä hankkeissa myös suunnittelukustannukset voi laskea osaksi hankkeen kokonaisrahoitusta. Vaihtoehtoisesti luonnonmukaisen vesienhallinnan kartoituksen ja suunnittelun voi tilata Ruokaviraston neuvojarekisteriin hyväksytyltä neuvojalta, jolloin sen hinnasta korvataan 75 euroa/tunti. Aiheen asiantuntijaneuvojia voi etsiä täältä. Myös ympäristösitoumukseen kuuluva ilmasto- ja ympäristösuunnitelma voi parhaimmillaan antaa suuntaviivoja tilan vesienhallinnan kehittämiseen.

– Viljelijän kannattaa hyödyntää suunnitteluavun mahdollisuus, jota on saatavilla luonnonmukaisen vesienhallinnan ratkaisuihin. Näin peltojen vesitalouden tukemiseen on mahdollista löytää pitkäikäisimmät ja monivaikutteisimmat ratkaisut, Kiiski sanoo.

Viime vuosina on herätty peltojen tulva- ja kuivuusongelmien yleistymiseen, jotka tulevat todennäköisesti kasvamaan ilmastonmuutoksen myötä.
– Siksi maatalouden perinteisten ratkaisujen rinnalle pyritään tuomaan voimakkaammin luonnonmukaisia vesienhallinnan ratkaisuja, jotta vesiä voidaan ohjata myös viivytyspaikat ja muut ympäristön taipumukset huomioiden. Ratkaisuilla maatilat voivat varautua myös pitkän aikavälin säävaihteluihin, Eveliina Kiiski kertoo.

Esimerkiksi toistuvasti tulviville pelloille voidaan perustaa kosteikkoratkaisuja. Maatalouden ojauomiin puolestaan pyritään lisäämään ratkaisuja, jotka paikoittain hidastavat vesien virtausnopeuksia ja vähentävät uomaeroosiota. Esimerkiksi ojiin voidaan lisätä luonnonmukaisuutta hidastamaan veden kulkua valuma-alueen latvaosista eteenpäin niin, että vettä pidättyy matkan varrelle tasaisemmin, jolloin uoman alaosassa peltojen tulvimisongelmat tai yläosan kuivuusongelmat vähenevät.

Vesienhallinnan luonnonmukaisista ratkaisuista saa myös vuosittain pinta-alaperusteista ympäristökorvausta, kun viljelijä tekee elinvoimakeskuksen kanssa ympäristösopimuksen. Ympäristösopimus kosteikon hoidosta on ei-tuotannollisen investointituen ehtona. Kosteikkojen hoitosopimus voidaan tehdä kosteikkoalueesta, tulva-alueen tai luonnonmukaistetun uoman tai kaksitasouoman alle jääneestä alasta, tulvatasanteesta tai tulvapellosta ja niiden hoidon kannalta riittävästä reuna-alueesta. Ympäristösopimus voidaan tehdä myös pienten kosteikkojen, pohjapatojen, tulvapeltoalueiden ja suon kaltaiseksi alueeksi entiselle turvepellolle perustettujen kosteikkojen hoidosta.

Luonnonmukaista peruskuivatusta edistäviin investointeihin on saatavissa EU:n maaseuturahoitusta. Toteutuksen jälkeen ylläpitoon voi hakea ympäristökorvausta.

Toimenpide Tuki perustamisvaiheeseen Tukimuoto Ylläpitoon kosteikon hoitosopimus
Kosteikko Koosta riippuen: 0,3–0,5 ha: korkeintaan 4 100 €/kohde, yli 0,5 ha: korkeintaan 12 000 €/ha Ei-tuotannollisten investointien tuki 500 €/ha
Entisöitävä tulva-alue Koosta riippuen: 0,3–0,5 ha: korkeintaan 4 100 €/kohde, yli 0,5 ha: korkeintaan 12 000 €/ha Ei-tuotannollisten investointien tuki 500 €/ha
Turvepeltojen muuttaminen kosteikoksi tai suon kaltaiseksi alueeksi Koosta riippuen: 0,3–0,5 ha: korkeintaan 4 100 €/kohde, yli 0,5 ha: korkeintaan 12 000 €/ha Ei-tuotannollisten investointien tuki 500 €/ha
Kaksitasouoma 21 €/metri Ei-tuotannollisten investointien tuki 500 €/ha
Uomien luonnonmukaistaminen 21 €/metri Ei-tuotannollisten investointien tuki 500 €/ha
Pohjakynnykset, ojakatkot tai eroosiosuojaukset 21 €/metri Ei-tuotannollisten investointien tuki 500 €/ha

Rahoitusta paikalliskuivatukseen

Paikalliskuivatusta kehittämällä peltojen vesitaloutta voidaan pyrkiä säätelemään tasaisemmaksi. Paikalliskuivatukseen on haettavissa EU:n maaseuturahoituksesta maatalouden investointitukea. Sitä voi saada esimerkiksi säätösalaojitukseen, säätökaivoihin ja salaojitukseen. Avustuksen määrä voi olla jopa 40 prosenttia hankkeen hyväksyttävistä kustannuksista.

Lisäksi viljelijän on mahdollista hakea ympäristökorvausta happamilla sulfaattimailla tai turvemailla toteutettuun säätösalaojitukseen, altakasteluun tai kuivatusvesien kierrätykseen. Tällöin ympäristökorvauksen lohkokohtaisista toimenpiteistä tulee valita valumavesitoimenpide. Ympäristökorvaus on toimenpiteen mukaan vaihdellen 77–214 euroa/ hehtaari.

Rahoitusta maan kasvukunnon parantamiseen

Maan kasvukunnolla on merkittävä rooli pellon vesitalouden ylläpitämisessä. Maan kasvukuntoa voivat parantaa esimerkiksi erilaiset nurmet, monimuotoisuuskasvit, talviaikainen kasvipeitteisyys, kerääjäkasvit, saneeraus- ja maanparannuskasvit, lannan levittämiseen liittyvät parannukset, viljelykierron monipuolistaminen ja maanparannusaineet.

Esimerkiksi viljelykierron monipuolistaminen kuuluu EU:n maatalousrahoituksen ehdollisuuteen, mutta lannan levityksestä ja maanparannusaineiden käytöstä voi saada lisäksi ympäristökorvausta, jos on valinnut kiertotalouden edistämisen ympäristökorvauksen lohkokohtaiseksi toimenpiteeksi.

Maan kasvukuntoa pystyy parantamaan myös kipsin avulla. Maksutonta kipsinlevitystä voi hakea elinvoimakeskuksesta ympäristöministeriön Ahti-ohjelman kautta.

Maan kasvukuntoa tukeviin toimenpiteisiin voi hakea ympäristökorvausta ja ekojärjestelmätukea:

Toimenpide Tuen määrä Tukimuoto
Suojavyöhyke 430 €/ha Ympäristökorvaus
Luonnonhoitonurmet 55 €/ha Ekojärjestelmätuki*
Viherlannoitusnurmet 100 €/ha Ekojärjestelmätuki*
Monimuotoisuuskasvit 210 €/ha Ekojärjestelmätuki*
Talviaikainen kasvipeitteisyys 40 €/ha Ekojärjestelmätuki*
Kerääjäkasvit 97 €/ha Ympäristökorvaus
Saneeraus- ja maanparannuskasvit 223 €/ha Ympäristökorvaus
Orgaanisen aineksen lisäys tai maanparannuskuitu (kiertotalouden edistäminen) 37 €/ha Ympäristökorvaus
Turvepeltojen nurmet 200 €/ha Ympäristökorvaus
Kipsi Ilmainen kohdennetusti kipsinlevitys.fi

*Ekojärjestelmätuen määrät/ha ovat arvioita.

EU:n maatalous- ja maaseuturahoituksen tukien hakuajat ja -paikat

Ympäristösopimuksia ja ekojärjestelmätukia haetaan peltotukien haussa Vipu-palvelussa viimeistään 9.6.2026.
Maatalouden investointituilla (mukaan lukien yhteisojitusinvestoinnit) on vuodessa neljä hakujaksoa ja hakemus tehdään Hyrrä-asiointipalvelussa:
• 16.1.–15.3.
• 16.3.–15.8.
• 16.8.–15.10.
• 16.10.–15.1.

Ei-tuotannollisilla investoinneilla on vuodessa kaksi hakujaksoa ja hakemus tehdään Hyrrä-asiointipalvelussa:
• 1.1.‒15.5.2026
• 1.8.‒15.12.2026

Lisätiedot

Kysy lisää kuntasi maaseutuelinkeinoviranomaiselta tai oman alueesi elinvoimakeskuksesta: Yhteystiedot

Lisätietoa tuista

 

Tarjouspyyntö: puna-apilan viljelypilotoinnin toteutus (OptiNurmi-hanke)

1. Hankinnan tausta ja tavoitteet

Nurmen käytön optimoinnilla muutosjoustavuutta Pohjois-Pohjanmaan nautakarjatiloille (OptiNurmi) -hankkeen ydintavoitteena on edistää nautakarjatalouden muutosjoustavuutta ja kilpailukykyä kehittämällä nurmiviljelyn toimintamalleja ja optimaalista nurmirehun käyttöä nautojen ruokinnassa.

Hankkeen päätoteuttaja on Luonnonvarakeskus (Luke), ja osatoteuttajana toimii Nautasuomi Oy. Hanke on saanut EU:n maaseuturahoitusta Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselta, jonka tehtäviä hoitaa nykyään Pohjois-Pohjanmaan elinvoimakeskus.

Tämän hankinnan tavoitteena on toteuttaa tilapilotti, jossa tuotetaan tietoa puna-apilanurmen sadonkorjuusta perustamisvuonna nykytiedon valossa mahdollisimman optimaalisin menetelmin toteutettuna. Pilotissa tuotettua raaka-ainetta tullaan käyttämään hankkeen tutkimusosuuksiin.

2. Hankinnan kohde

Hankinnan kohteena on puna-apilan puhdaskasvuston viljelypilotoinnin toteuttaminen kesällä 2026 Pohjois-Pohjanmaalla.

Pilotissa:

  • perustetaan puna-apilan puhdaskasvusto ilman suojaviljaa
  • toteutetaan viljely, hoito ja sadonkorjuu
  • tuotetaan pyöröpaaleihin säilötty apilasäilörehu
  • mahdollistetaan rehun laadun analysointi talvikaudella 2026–2027

3. Vaatimukset tarjoajalle

Tarjoajalta edellytetään:

  • vähintään 4 ha yhtenäinen lohko Pohjois-Pohjanmaalta
  • pellon soveltuvuus nurmipalkokasvien viljelyyn
  • rikkakasvien torjunta on tehty ennakoidusti edellisenä vuonna kemiallisilla rikkatorjunta-aineilla
  • kivennäismaa (ei turvemaa)
  • maan hyvä rakenne ja kemiallinen tila
  • valmius toteuttaa viljely ilman suojaviljaa
  • lajikkeena puna-apila Selma (tai muu ominaisuuksiltaan vastaavan kaltainen lajike, tarjoajan tulee kuvata ja perustella vastaavuus)
  • kyvykkyys toteuttaa korjuu ja säilöntä vaaditulla tavalla

4. Toteutusta koskevat vaatimukset

Palveluun tulee sisältyä:

  • pellon muokkaus
  • kylvö
  • kasvuston hoito
  • sadonkorjuu

Korjuu ja säilöntä:

  • korjuu pyöröpaaleihin
  • esikuivaus
  • säilöntä muurahaishapolla
  • huolellinen paalaus ja muovitus
  • paalien asianmukainen varastointi säilöntäprosessin valmistumiseen ja näytteiden keruuseen saakka

OptiNurmi-hanke:

  • seuraa ja dokumentoi pilotin etenemistä
  • ottaa näytteitä kasvustosta ja rehusta
  • kuvaa kasvustoa ja korjuuta

Tarjoajan tulee sitoutua yhteistyöhön hankkeen kanssa.

5. Sopimus ja korvaus

Valitun toimittajan kanssa tehdään viljelysopimus kasvukaudelle 2026.

Tarjoajan tulee esittää kokonaishinta pilotin toteuttamisesta (alv 0 %).

Hinnan tulee sisältää kaikki palvelun toteuttamisesta aiheutuvat kustannukset.

6. Tarjouksen sisältö

Tarjouksen tulee sisältää vähintään:

  • tarjoajan perustiedot
  • lohkon sijainti ja kuvaus
  • pinta-ala
  • viljely- ja toteutussuunnitelma
  • käytettävä kalusto
  • kokemus vastaavasta viljelystä
  • kokonaishinta (alv 0 %)

7. Tarjousten vertailu ja valintaperusteet

Tarjoaja valitaan laadullisen soveltuvuuden ja kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteella. Sopimusviljelijän tuottaman puna-apilan käytettävyyden hankkeen tutkimuksessa varmistamiseksi ja tutkimuksen onnistumisen takaamiseksi painotetaan ensisijaisesti toteutuksen laadullisia kriteerejä.

Vertailu tehdään seuraavin perustein:

  •  Laatu ja sisältö (70 %), jossa arvioidaan erityisesti ratkaisun soveltuvuutta tarjouspyynnössä esitettyihin tavoitteisiin ja vaatimuksiin
  •  Hinta (30 %)

Valinnassa painotetaan erityisesti tarjotun toteutustavan soveltuvuutta hankinnan tavoitteeseen, eli puna-apilan viljelyn ja sadonkorjuun toteuttamiseen perustamisvuonna biologisesti ja tuotannollisesti optimaalisella tavalla.

Laadulliset tekijät pisteytetään ennalta määriteltyjen arviointikriteerien mukaisesti.

Laadullinen arviointi perustuu seuraaviin osa-alueisiin:

1. Viljelyratkaisun agronominen toimivuus ja soveltuvuus (0–25 p)
2. Sadonkorjuu- ja säilöntäprosessin laatu (0–20 p)
3. Toteutussuunnitelman selkeys ja toteutuskelpoisuus (0–15 p)
4. Yhteistyökyky ja pilotin tutkimuksellinen arvo (0–10 p)

Laadulliset tekijät arvioidaan ennalta määriteltyjen kriteerien perusteella suhteessa tarjouspyynnössä kuvattuihin tavoitteisiin.

Hinnan pisteytys:

Halvin tarjous saa 30 pistettä. Muiden tarjousten pisteet lasketaan suhteessa halvimpaan hintaan.

Tarjoajan tulee kuvata tarjouksessaan:

– viljelysuunnitelma (muokkaus, kylvö, lajike, mahdollinen lannoitus ja kasvinsuojelu)
– rikkakasvien hallinnan toteutus ilman suojaviljaa
– sadonkorjuun toteutustapa ja ajoitus
– säilöntäprosessi (esikuivaus, säilöntäaineen käyttö, paalaus ja varastointi)
– käytettävä kalusto ja keskeiset työvaiheet
– miten pilotin onnistumista varmistetaan käytännössä

Kuvauksen tulee olla riittävän yksityiskohtainen laadullista arviointia varten.

Hankintayksikkö varaa oikeuden pyytää tarjousten arvioinnin tueksi tarkentavia tietoja sekä kutsua osan tarjoajista haastatteluun.

Haastatteluun voidaan kutsua ne tarjoajat, joiden tarjoukset täyttävät vaatimukset ja sijoittuvat alustavan kirjallisen arvioinnin perusteella parhaiten. Haastattelun tarkoituksena on tarkentaa tarjouksessa esitettyjä tietoja. Haastattelussa esiin saadut lisätiedot voidaan ottaa huomioon tarjousten laadullisessa arvioinnissa siltä osin kuin ne liittyvät ennalta ilmoitettuihin vertailuperusteisiin.

8. Aikataulu

Tarjouspyynnön julkaisu: 15.05.2026
Tarjousten jättöaika: 25.05.2026
Päätös tarjoajasta: 01.06.2026
Sopimuksen allekirjoitus: 10.06.2026

9. Tarjouksen jättäminen

Tarjoukset tulee toimittaa kirjallisena sähköpostitse osoitteeseen:
essi.tahvola@atria.com
Viimeistään: 25.05.2026
Sähköpostin aiheeksi: “Tarjous OptiNurmi apilanviljely 2026”

10. Lisätiedot

Lisätietoja antaa:
Essi Tahvola
essi.tahvola@atria.com
puh. 046 921 5544