Kalatalouden innovaatio-ohjelmien työ jatkuu vuoteen 2028

Kalatalouden viisi valtakunnallista innovaatio-ohjelmaa ovat saaneet jatkorahoituspäätökset. Ohjelmien toteutusaikaa on jatkettu vuoden 2028 loppuun, rahoitusta on päivitetty ja tulevien vuosien painotuksia tarkennettu. Ohjelmat etsivät ratkaisuja kalastuksen, vesiviljelyn, kalavarojen, jalostuksen, tuotteiden ja markkinoiden pitkäjänteisiin kehittämistarpeisiin.

Kalastus irti fossiiliriippuvuudesta

Kalastuksen kehittämisohjelma KaKen uudessa vaiheessa painottuvat kalastuksen kannattavuus ja jatkuvuus, asteittainen irtautuminen fossiilisista polttoaineista sekä tietopohjainen kalastuksen ohjaus. Työhön kuuluvat myös pyydysteknologian kehittäminen ja hylkeiden aiheuttamien haittojen vähentäminen. Ohjelman rahoitus on päivitetty noin 1,95 miljoonaan euroon.

Vesiviljelyn kasvun edellytyksiä etsitään tuotantopaikoista teknologiaan

Vesiviljelyn kehittämisohjelma Vekessä sovitetaan yhteen elinkeinon kasvua ja ympäristötavoitteita. Seuraavan vaiheen aiheita ovat muun muassa poikaskasvatuksen sijainninohjaus, kalojen terveys ja hyvinvointi sekä tekoälyn hyödyntäminen tuotannonohjauksessa. Ohjelman päivitetty rahoitus on noin 2,50 miljoonaa euroa.

Muuttuva ilmasto vaatii uusia seuranta- ja ennallistamiskeinoja

Kalatalouden ympäristöohjelma Kymppi suuntaa tulevalla kaudella huomiota ilmastonmuutokseen varautumiseen, ennallistamisen vaikuttavuuteen sekä uusiin seuranta- ja tutkimusmenetelmiin. Kehittämiskohteisiin kuuluvat esimerkiksi DNA- ja isotooppimenetelmät, vaelluskalojen selviytyminen ja kalakantojen luontaisen lisääntymisen vahvistaminen. Ohjelman rahoitus on päivitetty 1,415 miljoonaan euroon.

Laadusta, sivuvirroista ja uusista tuotteista lisää arvoa

Blue Products 3.0 jatkaa kotimaisen kalan laadun, uusien tuotteiden ja tuotantomenetelmien kehittämistä. Ohjelmassa tutkitaan myös jalostuksen sivuvirtojen käyttöä ja arvokkaiden jakeiden kaupallistamista. Uudessa vaiheessa korostuvat pilotointi, yritysyhteistyö ja ratkaisujen eteneminen kohti käytännön tuotantoa. Ohjelman rahoitus on päivitetty noin 2,08 miljoonaan euroon.

Kotimainen kala uusille käyttäjille ja markkinoille

Kalan markkinoinnin ja laadun kehittämisohjelma pyrkii lisäämään kotimaisen kalan käyttöä, parantamaan tuotteiden laatua ja vahvistamaan alan kansainvälistymistä. Toimintaan kuuluvat kuluttajaviestintä, ammattikeittiöt, hyvän käytännön ohjeet, kalatuoteosaaminen sekä yritysten kansainvälisiä yhteyksiä rakentavat tapahtumat ja matkat. Ohjelman päivitetty rahoitus on noin 1,70 miljoonaa euroa.

Viisi ohjelmaa kokoontuu Turkuun

Innovaatio-ohjelmien yhteinen työ näkyy seuraavan kerran Kalatalouden Innovaatiopäivillä Turussa 11.–12.11.2026. Kymmenettä kertaa järjestettävän tapahtuman ohjelma rakentuu neljän teeman ympärille, ja mukana ovat kaikki viisi innovaatio-ohjelmaa.

Ohjelmien seuraava vaihe jatkaa pitkäjänteistä työtä koko kalatalouden uudistamiseksi. Päivitetyt tavoitteet ulottuvat tutkimuksesta ja uusista teknologioista käytännön kokeiluihin, tuotteisiin, osaamiseen ja markkinoihin. Ohjelmien etenemistä ja tuloksia seurataan Meri- ja kalatalous -sivustolla sekä Kalatalousverkoston kanavissa.

EU linjaa kalatalouden suuntaa vuoteen 2040 – mitä visio merkitsee alan yrityksille?

Euroopan komissio julkaisi 20. lokakuuta kalastusta ja vesiviljelyä koskevan visionsa vuoteen 2040. Tavoitteena on EU:n kalatalous, joka on samanaikaisesti ekologisesti kestävä, taloudellisesti kilpailukykyinen ja houkutteleva uusille yrittäjille ja työntekijöille.

Lähtötilanne on haastava. Kalastusalusten ja yrittäjien keski-ikä nousee, polttoaine- ja tuotantokustannukset rasittavat kannattavuutta ja ilmastonmuutos muuttaa kalakantoja sekä tuotanto-olosuhteita. Vesiviljelyn kasvu EU on puolestaan jäänyt odotettua hitaammaksi. Samaan aikaan Eurooppa haluaa vahvistaa omaa ruoantuotantoaan ja vähentää riippuvuuttaan tuodusta kalasta.

Uuden vision viesti on, että vesiluonnonvarojen hyvä tila ja yritysten kannattavuus eivät ole ristiriitaisia tavoitteita. Ilman elinvoimaisia kalakantoja ja terveitä vesiekosysteemejä ei ole pitkäjänteisesti kannattavaa elinkeinoa. Toisaalta ympäristötavoitteet eivät toteudu ilman toimintakykyisiä yrityksiä, investointeja ja alan käytännön osaamista.

Turvallisempi alus ei saisi merkitä suurempaa pyyntipainetta

Yksi vision yritysten kannalta kiinnostavimmista linjauksista koskee kalastusalusten uudistamista.

Nykyisin kalastuskapasiteettia mitataan aluksen vetoisuudella (tonnit) ja koneteholla (kilowatit). Jo nykysäännöissä sallitaan vetoisuuden nousu turvallisuusinvestointien yhteydessä, mutta tämä on erittäin rajoitettua.

Nykyiset kapasiteettisäännöt voivat vaikeuttaa ainakin energiatehokkuuden parantamista, jos lisätila tai uudet laitteet tulkitaan kasvaneeksi pyyntikapasiteetiksi. Komissio aikoo selvittää, miten varsinainen pyyntikapasiteetti voitaisiin erottaa nykyistä paremmin turvallisuutta, työoloja ja ympäristönsuojelua palvelevasta kapasiteetista.

Tavoitteena ei siis ole kasvattaa saaliita tai kalastuspainetta, vaan mahdollistaa alusten järkevä uudistaminen myös isommiksi tai tehokkaammiksi: turvallisemmat työtilat, puhtaampi käyttövoima ja energiatehokkaampi tekniikka.

Tämä voi avata uusia mahdollisuuksia myös suomalaisen rannikko- ja sisävesikalastuksen kalustoinvestoinneille. Kyse on kuitenkin tässä vaiheessa politiikan suunnasta. Voimassa olevat kapasiteettisäännöt eivät muutu välittömästi, eikä visio vielä takaa yksittäiselle yritykselle investointitukea.

Energiasiirtymä etenee kahdessa vaiheessa

Vuoteen 2030 saakka painopiste on energian ja materiaalien tehokkaammassa käytössä, uuden tekniikan kokeiluissa, osaamisen kehittämisessä ja jo saatavilla olevien puhtaampien polttoaineiden hyödyntämisessä.

Vuoden 2030 jälkeen tavoitteena on vähä- ja nollapäästöisten ratkaisujen laajempi käyttöönotto. Tämä edellyttää rahoituksen lisäksi satamien, jakelun ja muun infrastruktuurin kehittymistä.

Yritysten näkökulmasta lähivuosien mahdollisuudet liittyvät esimerkiksi kulutusta pienentävään teknologiaan, alusten ja tuotantolaitosten energiatehokkuuteen, uusiin käyttövoimaratkaisuihin sekä kokeilu- ja kehittämishankkeisiin. Investointeja suunniteltaessa kannattaa tarkastella paitsi hankintahintaa myös polttoaineriskiä, huollettavuutta ja tekniikan soveltuvuutta pohjoisiin olosuhteisiin.

Vesiviljelylle ennakoitavampia sääntöjä

Komissio valmistelee vesiviljelyä varten uutta EU-tason sääntelyvälinettä ja tavoittelee jäsenmaiden kanssa nykyistä johdonmukaisempaa toimintaympäristöä. Tarkoituksena on lisätä yritysten varmuutta, helpottaa investointeja ja kasvattaa EU:ssa tuotetun kalan ja muiden vesiviljelytuotteiden määrää kestävällä tavalla.

Suomessa tämä voi vahvistaa mahdollisuuksia kehittää vesiviljelyratkaisuja. Ratkaisevaa on kuitenkin, miten EU:n yhteinen suunta näkyy kansallisissa lupa- ja ohjauskäytännöissä, tuotantopaikkojen saatavuudessa sekä investointien rahoituksessa.

Jäljitettävyydestä kilpailuetu

Komission tavoitteena on ulottaa digitaalinen jäljitettävyys kaikkiin kalastus- ja vesiviljelytuotteisiin koko toimitusketjussa vuoteen 2029 mennessä.

Yrityksille tämä merkitsee uusia tiedonhallinnan vaatimuksia, mutta samalla mahdollisuutta osoittaa tuotteen alkuperä, tuotantotapa ja vastuullisuus nykyistä paremmin. Kotimaiselle kalalle läpinäkyvyys voi muodostua aidoksi kilpailueduksi, jos tieto saadaan välitettyä ostajalle ja kuluttajalle yksinkertaisessa muodossa.

Visio pyrkii muutenkin vahvistamaan EU:ssa tuotetun kalan kysyntää. Pelkkä tuotannon lisääminen ei riitä, vaan rinnalle tarvitaan toimivia markkinoita, uusia tuotteita, korkeampaa jalostusarvoa ja kuluttajien luottamusta.

Rahoitusta luvataan etsiä – sen määrästä ei ole vielä varmuutta

Komission esityksessä EU vuosien 2028–2034 budjetista varattaisiin vähintään kaksi miljardia euroa yhteisen kalastuspolitiikan keskeisiin tehtäviin. Rahoitusta ohjattaisiin kansallisten ja alueellisten suunnitelmien kautta muun muassa kestävään kalastukseen, vesiviljelyyn ja meriekosysteemien ennallistamiseen.

Kahden miljardin euron summaa ei kuitenkaan ole varattu kokonaisuudessaan kalastusalusten uusimiseen. Lopullinen rahoituksen määrä, tukikelpoiset investoinnit ja yrityskohtaiset ehdot ratkeavat vasta myöhemmässä budjetti- ja ohjelmavalmistelussa. Julkisen rahoituksen rinnalle halutaan myös yksityistä pääomaa.

Mainittu 2 miljardia on ollut esityksissä kesästä 2025 lähtien, ja välillä esitystä on korotettu 4 miljardiin. Verrokkina kannattaa muistaa, että nykyisen EMKVR:n EU-tason budjetti on liki 6 miljardia. Suomen osuus tästä on murto-osa, reilu 70 miljoonaa. Ohjelmarahoituksen rakenne on kuitenkin suuresti muuttumassa, eivätkä luvut ole suoraan vertailukelpoisia.

Kuka harjoittaa elinkeinoa vuonna 2040?

Tekniikan lisäksi visio käsittelee alan ihmisiä. Komissio aikoo käynnistää vuonna 2027 sinisen sukupolvenvaihdoksen strategian, jonka tarkoituksena on houkutella nuoria kalatalous- ja muille merialoille. Myös koulutusta ja ammattipätevyyksiä pyritään yhtenäistämään EU.

Suomessa kysymys on ajankohtainen: ilman kannattavia yrityksiä, ennakoitavaa sääntelyä ja realistista mahdollisuutta päästä kiinni tuotantovälineisiin uusia yrittäjiä ei synny. Sukupolvenvaihdos ei siksi ole vain koulutus- tai imagokysymys, vaan myös rahoituksen, lupien ja markkinoiden kysymys.

Tulevaisuuden kalatalousyritys yhdistää tuotannon, tiedon ja palvelut

Jos vision tavoitteet toteutuvat, vuoden 2040 kalatalousyritys toimii nykyistä energiatehokkaammalla ja turvallisemmalla kalustolla. Yritys käyttää ajantasaista tietoa kalakannoista ja ympäristöstä, pystyy osoittamaan tuotteidensa alkuperän digitaalisesti ja saa suuremman osan tuotteen arvosta itselleen.

Tulot voivat muodostua pyynnin tai kasvatuksen lisäksi jalostuksesta, suoramyynnistä ja palveluista, kuten kalastusmatkailusta. Alalla on tilaa sekä teknologialle että paikalliselle osaamiselle.

Visio ei silti yksin ratkaise kannattavuuden, rahoituksen tai sääntelyn ongelmia. Se määrittää suunnan, mutta käytännön vaikutukset ratkaistaan tulevina vuosina EU lainsäädännössä, rahoitusohjelmissa sekä Suomen omissa päätöksissä.

Alan yritysten kannattaa nyt seurata erityisesti alusten kapasiteettisääntöjen uudistamista, energiasiirtymän rahoitusta, vesiviljelyn uuden sääntelyn valmistelua ja digitaalisen jäljitettävyyden vaatimuksia. Samalla yrittäjien käytännön kokemukset on saatava mukaan kansalliseen ja EU-tason valmisteluun. Vuoden 2040 kalataloutta rakennetaan jo tämän vuosikymmenen investointipäätöksillä.

Lisätietoja:

(Artikkelin kirjoitus on osin tekoälyn avustama.)

Kuinka paljon Suomen pelloilta korjattiin satoa vuonna 2026?

Luke selvittää sadon kokonaismäärää ja tarvitsee siihen viljelijöiden apua.

Luke kartoittaa kokonaiskuvan Suomessa viljeltävien tärkeimpien peltokasvien viljelyaloista ja satotiedoista yhteistyössä viljelijöiden kanssa.

Satotilastokysely on lähetetty 5 000 erikokoiselle maatilalle. Niistä noin 600 on luomutiloja. Lakisääteisellä kyselyllä kerätään tiedot peltokasvien kylvö- ja korjuualoista ja sadoista, syyskylvöaloista sekä viljan varastomääristä.

Viljelijöiden vastausten pohjalta koostetaan koko maata ja maakuntia kuvaava satotilasto. Sen tietoja tarvitaan esimerkiksi maa- ja elintarviketalouden kehittämisessä, poliittisessa päätöksenteossa ja politiikan vaikutusten arvioinnissa.

Viljelijä, saitko kutsun satokyselyyn? Vastaa siihen viimeistään sunnuntaina 25.10.: kysely.luke.fi/sato

Lisätietoa: Satotilastokysely | Luonnonvarakeskus

Maatalouden ympäristötiedon vaihtopäivät kokoavat alan asiantuntijat Hämeenlinnaan marraskuussa – teemana ennallistaminen

Maatalouden ympäristötiedon vaihtopäivät kokoavat alan asiantuntijat Hämeenlinnaan marraskuussa – teemana ennallistaminen

Miten ennallistaminen vaikuttaa maatalouteen nyt ja tulevaisuudessa? Miten muuttuva EU-rahoitus ohjaa ympäristö- ja ilmastotyötä? Entä millaisia käytännön ratkaisuja ja uusia yhteistyömahdollisuuksia alalla on näköpiirissä? Mitä luonnonarvomarkkinat tarjoavat ennallistamiseen ja mikä on kosteikkoluotsi?

Näihin ja moniin muihin ajankohtaisiin kysymyksiin pureudutaan Maatalouden ympäristötiedon vaihtopäivillä 18.–19.11.2026 Hämeenlinnan Verkatehtaalla. Kaksipäiväinen tapahtuma tarjoaa ajankohtaisia puheenvuoroja, käytännönläheisiä työpajoja sekä runsaasti mahdollisuuksia verkostoitumiseen maatalouden ympäristö- ja ilmastoasioiden parissa toimivien asiantuntijoiden kanssa.

Tämän vuoden teemana on ennallistaminen.

Ajankohtaisia näkökulmia ennallistamiseen

Maatalouden ympäristötiedon vaihtopäivien avauspäivä kokoaa yhteen ennallistamisen keskeiset asiantuntijat ja päättäjät. Ohjelmassa tarkastellaan muun muassa Suomen kansallisen ennallistamissuunnitelman valmistelua, ennallistamisen mahdollisuuksia maataloudessa sekä tulevaisuuden rahoitusratkaisuja.

Puhujina tapahtumassa ovat muun muassa entinen ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari sekä europarlamentaarikko Merja Kyllönen. Karin puheenvuorossa tarkastellaan ennallistamisen rahoitusmahdollisuuksia, luonnonarvomarkkinoita ja ekologista kompensaatiota. Kyllösen puheenvuoron otsikkona on Ennallistaminen avaa ovia. Ohjelmasivulta löydät kaikki tapahtuman puhujat.

Verkostojen torilla osallistujat pääsevät tutustumaan hankkeisiin, jakamaan kokemuksia ja tapaamaan alan toimijoita rennossa ilmapiirissä. Verkostojen torille osallistuvat toimijat löydät tapahtuman ohjelmasivulta.

Ennallistamisteema on ajankohtainen etenkin nyt, kun valmisteilla on kansallinen ennallistamissuunnitelma ja käynnissä on seuraavan rahoituskauden suunnittelu.

Ennallistamisen tavoitteena on parantaa luonnon tilaa laajasti eri ympäristöissä, lisätä luonnon monimuotoisuutta ja vähentää ympäristö- ja ilmastoriskien aiheutumista. Ennallistaminen on myös keskeinen osa kestävää ja kannattavaa maataloutta. ”Kun vahvistetaan esimerkiksi pölyttäjäkantoja ja maaperän elinvoimaisuutta, tuetaan myös maatilojen tuottavuutta ja sopeutumista ympäristömuutoksiin”, kommentoi maatalouden ympäristötiedon vaihtopäiviä järjestävä Viivi Jalava, erityisasiantuntija maa- ja metsätalousministeriöstä.

Työpajoissa syvennytään käytännön ratkaisuihin

Tapahtuman toinen päivä on omistettu työpajoille. Päivän aikana järjestetään viisi työpajakierrosta. Jokaisella kierroksella on samanaikaisesti tarjolla 4–5 työpajavaihtoehtoa, joista voit valita itseäsi eniten kiinnostavan.

Tarjolla on monipuolinen kattaus maatalouden ympäristö- ja ilmastotyön teemoja. Työpajoissa pureudutaan muun muassa luonnonarvomarkkinoihin, ennallistamisen rahoitukseen sekä luomutuotannon mahdollisuuksiin ennallistamistavoitteiden tukena.

Työpajojen osallistujamäärät ovat rajallisia, ja paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Työpajoihin voi ilmoittautua 9.11.2026 saakka.

Kenelle tapahtuma on tarkoitettu?

Maatalouden ympäristötiedon vaihtopäivät kokoavat yhteen maatalouden ympäristö- ja ilmastoasioiden parissa toimivat tutkimuksen, koulutuksen, neuvonnan, järjestöjen ja hallinnon asiantuntijat sekä muut aiheesta kiinnostuneet. Myös viljelijät ja muut ruokaketjun toimijat ovat lämpimästi tervetulleita mukaan.

Ilmoittaudu mukaan 9.11. mennessä

Ilmoittautuminen Maatalouden ympäristötiedon vaihtopäiville ja työpajoihin on avoinna 9.11.2026 saakka (ilmoittautumisaika on jatkettu alkuperäisestä). Työpajoihin ilmoittaudutaan tapahtuman ilmoittautumislomakkeella.

Majoitus kannattaa varata hyvissä ajoin, sillä Hämeenlinnassa on rajallisesti majoituspaikkoja saatavilla. Ohjeet ruokailun varaamiseen löydät tapahtumasivulta. Lounaat ja illallinen ovat omakustanteisia, ja ruokatilaus on tehtävä 10.11. klo 22 mennessä Verkatehtaan ravintolasta.

Maatalouden ympäristötiedon vaihtopäivät järjestävät maa- ja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö, Elinvoimakeskuksen valtakunnalliset ilmastotehtävät ja Maaseutuverkosto. Tapahtuman järjestelyissä on mukana myös Priodiversity LIFE -hanke.

Lisätiedot ja ilmoittautuminen löytyvät tapahtumasivulta.

 

18.11. Digikalaparlamentissa ratkaisuja kalan myyntiin ja kalastajan arkeen

Miten digitaaliset palvelut voivat helpottaa kalan suoramyyntiä, markkinointia ja kalastajan arkea? Kalaparlamentissa 18.11. klo 14 tutustutaan kolmeen kotimaiseen ratkaisuun sekä poimitaan kiinnostavia esimerkkejä maailmalta.

Tilaisuudessa kuullaan käytännön kokemuksia siitä, miten digitaalisuutta voidaan hyödyntää kalastajien ja asiakkaiden yhdistämisessä, kalan suoramyynnissä, jäljitettävyydessä sekä uusissa nouto- ja markkinapaikkaratkaisuissa.

Mukana ovat:

  • Elina Pusaa – Ammattikalastaja.fi: Digistä tehoa kalan suoramyyntiin
  • Joonas Häkkinen – Suoraan Kalastajalta: sovellus kalan suoramyyntiin ja jäljitettävyyteen
  • Tiia Juntunen, Willit Oy – Lahikalaa.fi: Perämeren ammattikalastajien digimarkkinapaikka ja kylmänoutoverkosto
  • Katsaus maailmalta – esimerkkejä verkkokaupasta, tilausmalleista, itsepalvelusta ja muista kalan myynnin digiratkaisuista

Puheenvuorojen lisäksi tilaisuudessa jätetään tuttuun tapaan reilusti aikaa kysymyksille ja keskustelulle.

Kalaparlamentti järjestetään Teamsissa keskiviikkona 18.11.2026 klo 14–16. Tilaisuus on avoin kaikille aiheesta kiinnostuneille eikä ennakkoilmoittautumista tarvita.

Katso tarkempi ohjelma ja osallistumislinkki tapahtumasivulta:
https://maaseutuverkosto.fi/tapahtumat/kalaparlamentti-digitaaliset-ratkaisut-kalan-myyntiin-ja-kalastajan-arkeen/

Tilaisuus tallennetaan, ja tallenne sekä esitysmateriaalit julkaistaan myöhemmin Kalatalousverkoston sivuilla.

Innovaatiotorilla maa- ja puutarhatalouden uudet ideat kohtasivat käyttäjänsä

MaatalousKonemessuilla järjestetyllä Innovaatiotorilla tutkijat ja kehittäjät pääsivät kuulemaan, mitä maa- ja puutarhatalouden yrittäjät uusista ratkaisuista ajattelevat.

Kehittäjille tapahtuma antoi jotain, mitä työpöydän ääressä ei saa: suoraa palautetta ratkaisujen tulevilta käyttäjiltä.

Erikoiskasvien kokemuksia vaihdettiin ahkeraan

Pyhäjärvi-instituutin osastolla esillä olivat öljy- ja palkokasvien kasvintuhoojat, perunaruton ennakointi sekä kuminan, korianterin ja öljyhampun viljely.

Messukävijöitä kiinnostivat erityisesti viljelyn käytännön kysymykset: miten erikoiskasvit sopivat oman tilan viljelykiertoon, kuinka tuholaisia ja kasvitauteja hallitaan sekä millaisia vaatimuksia esimerkiksi puinti ja kuivaus asettavat. Samalla asiantuntijat saivat arvokasta palautetta siitä, miten menetelmät toimivat käytännössä eri puolilla Suomea.

– Se on hirveän tärkeää tutkijoille, että viljelijät kertovat, miltä asiat pellolla näyttävät ja mitä kokemuksia heillä on. Innovaatiotori on hyvä paikka näille keskusteluille, Riina Lukkala Pyhäjärvi-instituutista sanoo.

Pyhäjärvi-instituutin pisteellä asiantuntijat Jari Ruski ja Riina Lukkala esittelivät erikoiskasvien viljelyä ja tautien torjuntaa. Kuva: Outi Huovinen

Jari Ruski puolestaan pitää Innovaatiotoria tärkeänä sekä viljelijäkontaktien että asiantuntijoiden verkostoitumisen kannalta. Hänen mukaansa keskusteluista syntyy uusia yhteistyömahdollisuuksia ja joskus jopa uusia hankeideoita. Myös viljelijöiden keskinäinen tiedonvaihto nousi vahvasti esiin.

– Ei viljelijän tarvitse yksin ratkaista kaikkia ongelmia. Monella on jo kokemuksia ja osaamista, joita kannattaa hyödyntää, Ruski muistuttaa.

Metsätöiden tukiranka herätti kiinnostusta

Innovaatiotorilla esiteltiin metsätöihin kehitettävää eksoskeletonia eli kehon ulkopuolista tukirankaa. Sen tavoitteena on vähentää taimikonhoidon fyysistä kuormitusta ja parantaa työergonomiaa.

Joni Hiltunen (tiskin takana) HAMK:ista kertoi messujen vastaanoton olleen erittäin hyvä. Kuva: Outi Huovinen

Hämeen ammattikorkeakoulun projekti-insinööri Joni Hiltunen kertoo vastaanoton olleen erittäin myönteinen.

– Yleisin ensimmäinen kysymys oli, että mikäs tuo on. On hyvä saada ihmiset tietoisiksi siitä, että tämä on nykypäivää eikä mitään scifi-elokuvaa. Fyysisen työn kuormitukseen on jo olemassa teknologisia ratkaisuja, jotka oppivat älykkäästi ja sopeutuvat käyttäjän fysiikkaan.

Laitetta yritettiin ostaa useampaan otteeseen suoraan Innovaatiotorin tiskiltä.

– Kun ihmiset olivat valmiita ostamaan laitteen, tietää ainakin, että tällaiselle voisi olla tarvetta, Hiltunen sanoo.

Innovaatiotori järjestettiin nyt 6. kerran

Maatalouskonemessuilla 8.–10. lokakuuta järjestetyllä Innovaatiotorilla riitti vilinää, kun noin 40 hanketta ja toimijaa esitteli kehittämiään ratkaisuja maa-, metsä- ja puutarhatalouden tarpeisiin. MaatalousKonemessuilla Helsingin Messukeskuksessa vieraili 18 822 kävijää kolmen päivän aikana.

Innovaatiotorin järjestivät Maaseutuverkosto ja AgriHubi.

Tutustu kaikkiin Innovaatiotorin hankkeisiin ja lavaohjelmaan!

Vuoden nuori viljelijä on Lotta Sirkesalo Pirkanmaalta – uudessa kilpailussa palkittiin talousosaamisesta ja rohkeudesta uudistaa

Vuoden nuori viljelijä on Lotta Sirkesalo Pirkanmaalta – uudessa kilpailussa palkittiin talousosaamisesta ja rohkeudesta uudistaa

Vuoden nuori viljelijä -palkinnon nappasi 28-vuotias maatalousyrittäjä Lotta Sirkesalo Pirkanmaalta. Kunniamaininnan saivat Ville ja Essi Korhonen Pohjois-Savosta. EU:n maatalous- ja maaseuturahoituksen sekä OP Pohjolan järjestämässä kilpailussa voittajat valittiin yli 160 hakijan joukosta. Palkinnot julkistettiin Maatalouskonemessuilla Helsingissä torstaina 8. lokakuuta.

Vuoden nuori viljelijä -palkinto jaettiin nyt ensimmäistä kertaa, ja kilpailulla haluttiin nostaa valokeilaan nuori viljelijä, joka on omalla esimerkillään uudistanut suomalaista maatalousalaa.

– Nuoret viljelijät ovat ruoantuotannon ja huoltovarmuuden jatkuvuuden perusta. Viljelijöiden keski-ikä on 55 vuotta, ja tarvitsemme alalle jatkuvasti uusia osaavia yrittäjiä. On hieno nähdä nuorten viljelijöiden määrätietoista ja kehittävää työotetta. Se uudistaa koko sektoria, toteaa maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah.

Määrätietoista johtamista ja innovatiivista otetta

Vuoden nuoreksi viljelijäksi valittu Lotta Sirkesalo luotsaa nautakarjatilaa Urjalassa Pirkanmaalla.
Sirkesalo sai tuomaristolta kiitosta määrätietoisesta yritysjohtamisesta, jossa jokainen investointi perustuu talouden tarkkaan seurantaan. Lisäksi hän etsii aktiivisesti uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja seuraa kuluttajien muuttuvaa käyttäytymistä sekä viestii kiinnostavasti arjestaan maatilalla.

– Itketti ja yllätti. En olisi ikinä arvannut, että minut valitaan, koska meillä on kaikki vielä niin kesken. Tämä ei ole helppo ala, mutta tässä työssä on jotain todella ainutlaatuista ja tärkeää, Lotta Sirkesalo sanoo.

Kunniamaininta myönnettiin rautalampilaisille Ville ja Essi Korhoselle. Kolmekymppinen pariskunta on kasvattanut lypsykarjatilansa pienestä parsinavetasta kolmen lypsyrobotin kokonaisuudeksi. Tuomariston mukaan Valolan tila on malliesimerkki hallitusta kasvusta, ja pariskunta myös avaa aktiivisesti modernin maitotilan arkea kuluttajille.

– Kun kuluttaja näkee, mistä maito tulee ja miten se on tuotettu, hän ymmärtää paremmin kotimaisen ruoan merkityksen, painottaa Ville Korhonen.

Painopisteenä liiketoimintaosaaminen

Vuoden nuori viljelijä -palkinnon arviointikriteereissä painotettiin talous- ja johtamisosaamista, suunnitelmallisuutta, uusien teknologioiden käyttöä ja kestävyyttä. Tuomaristossa oli edustettuna maa- ja metsätalousministeriö, OP Pohjola, Ruokavirasto, AgriHubi-osaamisverkosto, elinvoimakeskukset, MTK, SLC, ProAgria ja Wikli-konserni.

Vuoden nuori viljelijä Lotta Sirkesalo sai 5 000 euron arvoisen OP Pohjolan lahjoittaman rahapalkinnon.

– Menestyvä maatila rakentuu vahvalle talousosaamiselle ja rohkeudelle kehittää. Juuri tällaista yrittäjyyttä haluamme OP Pohjolassa tukea. Nuorten viljelijöiden sitoutuminen alaan on ratkaisevaa koko sektorin tulevaisuuden kannalta, sanoo OP Pohjolan vähittäispankkitoiminnasta vastaava liiketoimintajohtaja Harri Nummela.

Vuoden nuori viljelijä 2026 -palkinto

  • Palkinnon jakaa EU:n maatalous- ja maaseuturahoitus yhteistyössä OP Pohjolan kanssa
  • Vuoden nuori viljelijä 2026 -palkinto jaettiin nyt ensimmäistä kertaa, ja kilpailu saa jatkoa myös ensi vuonna. Hakijoita oli yli 160 ympäri Suomea.
  • Vuonna 2026 palkitsemisessa keskityttiin viljelijän liiketoimintalähtöisyyteen ja uudistumiskykyyn: talous- ja liikkeenjohdolliseen osaamiseen, yritystoiminnan suunnitelmallisuuteen, uusien menetelmien ja teknologioiden innovatiiviseen käyttöön sekä kestävyysosaamiseen.
  • Palkitsemisen valmistelivat maa- ja metsätalousministeriö, maaseutuverkostoyksikkö, Ruokavirasto ja AgriHubi-osaamisverkosto. Tuomaristoon kuuluivat lisäksi OP Pohjola, elinvoimakeskukset, MTK, SLC, ProAgria ja Wikli-konserni.
  • Palkinto on osa EU:n maatalous- ja maaseuturahoituksen Nuori viljelijä -kampanjaa

Lisätietoja:

Vuoden nuori viljelijä -kilpailu ja haastattelupyynnöt:
Salla Pätilä
verkostokoordinaattori, Maaseutuverkosto
p. 050 534 5731,salla.patila@maaseutu.fi

Eläintukien valvonnalla varmistetaan tukiehtojen toteutuminen

Eläintukien valvonnalla varmistetaan tukiehtojen toteutuminen

Pohjois-Suomen elinvoimakeskuksen alueella, Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla, on yli 4 000 maatilaa. Näistä noin 35 prosenttia on eläintiloja. Eläintukien tilavalvonnalla varmistetaan, että eläintilat täyttävät tukiehdot ja eläinten tiedot ovat rekistereissä ajan tasalla. Valvonnalla turvataan näin tukien oikea kohdentuminen, viljelijöiden tasapuolinen kohtelu sekä eläinten jäljitettävyys.

Miten tila valikoituu valvontaan?

Eläinvalvontaan valitaan vuosittain tiloja sekä satunnaisotannalla että riskiperusteisen otannan avulla. Riskiperusteisessa otannassa voidaan huomioida esimerkiksi tukihakemusten tiedot tai eläinrekistereissä havaitut poikkeamat. Osa tiloista valitaan täysin satunnaisesti, jotta valvonta kohdistuisi tasapuolisesti kaikkiin tuenhakijoihin.

Mitä valvontakäynnillä tapahtuu?

Ennen tilakäyntiä tarkastaja perehtyy käytettävissä oleviin asiakirjoihin ja rekisteritietoihin. Tilalla tarkastetaan valvonnan kohteena olevat eläimet ja pitopaikat sekä verrataan tilan kirjanpitoa ja asiakirjoja rekisteritietoihin.

Valvonnassa tarkastetaan

  • eläinten korvamerkit
  • eläinrekisterien ajantasaisuus
  • eläinkirjanpito
  • eläinten osto- ja poistotositteet
  • eläinten hyvinvointikorvauksen ehtojen toteutuminen mm. pinta-aloja mittaamalla
  • muut tukiehtojen edellyttämät asiakirjat

Valvonnasta voidaan ilmoittaa etukäteen enintään 48 tuntia ennen valvonnan aloittamista. Ilmoitusaika on rajoitettu, jotta valvonnan luotettavuus säilyy. Tarkastus voidaan tehdä myös ilman ennakkoilmoitusta.

Huolellinen kirjanpito helpottaa valvontaa

Valvonta sujuu yleensä nopeasti ja joustavasti, kun eläinrekisterien tiedot ovat ajan tasalla, eläinten merkinnät ovat kunnossa ja tarvittavat asiakirjat löytyvät helposti. Erityisen tärkeää on huolehtia syntymä-, siirto- ja poistotietojen ilmoittamisesta rekisteriin määräajassa sekä säilyttää tukiehtojen toteutumista osoittavat asiakirjat. Eläintenpitäjä voi nopeuttaa valvontaa esimerkiksi ruokkimalla eläimet valvontakäynnin aikana tai rajaamalla eläinten liikkumista pihatossa.

Muista nämä!

  • Tarkista eläinrekisterien tiedot säännöllisesti.
  • Huolehdi korvamerkkien kunnosta ja kiinnitä puuttuvat merkit viivytyksettä.
  • Säilytä osto-, myynti- ja poistotositteet.
  • Varmista, että tukiehtojen edellyttämät asiakirjat ovat helposti saatavilla.
  • Huolehdi tukiehtojen toteutumisesta kaikissa pitopaikoissa koko sitoumusvuoden ajan.

Mitä tapahtuu, jos puutteita havaitaan?

Valvonnassa havaitut puutteet arvioidaan tapauskohtaisesti. Seuraamusten määrä riippuu muun muassa laiminlyönnin laajuudesta, vakavuudesta ja vaikutuksesta tukikelpoisuuteen. Seurauksena voi olla tukivähennys, yksittäisen eläimen hylkääminen tukikelpoisista eläimistä tai vakavimmissa tapauksissa tuen epääminen kyseiseltä vuodelta.

Eläinvalvonta tukee oikeudenmukaista tukijärjestelmää

Eläinperusteisten tukien valvonta on osa Euroopan unionin ja kansallisen maataloustukijärjestelmän toimeenpanoa. Sen tavoitteena on varmistaa, että maataloustuet kohdentuvat niille tiloille, jotka täyttävät tukiehtojen vaatimukset. Samalla valvonta edistää viljelijöiden tasapuolista kohtelua ja julkisten varojen asianmukaista käyttöä sekä ylläpitää luottamusta maatalouden tukijärjestelmään ja eläinten asianmukaiseen hoitoon.

Valvonnan tavoitteena ei ole löytää virheitä, vaan varmistaa, että tukijärjestelmä toimii oikeudenmukaisesti ja tukien ehdot toteutuvat käytännössä.

Eläinten merkitseminen sekä eläinten ja pitopaikkojen rekisteröinti ovat tärkeitä myös eläintautien torjunnassa. Kun tiedot ovat rekistereissä ajan tasalla, eläinten jäljitettävyys helpottuu. Tämä auttaa vähentämään myös eläintautien leviämisestä aiheutuvia negatiivisia vaikutuksia koko tuotantoalalle: mahdollisen eläintaudin esiintyessä voidaan nopeasti selvittää eläinten alkuperä, siirrot ja kontaktit muihin pitopaikkoihin.

Lue lisää Ruokaviraston sivulta: Eläintukien valvonta (ruokavirasto.fi)

Maaseudun yritysrahoitus hyödynnettävissä lähes kaikkialla Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksen alueella – tukirahaa kysyntään nähden jäljellä hyvin

Maaseudun yritysrahoitus hyödynnettävissä lähes kaikkialla Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksen alueella – tukirahaa kysyntään nähden jäljellä hyvin

Maaseudun yritysrahoituksen monet mahdollisuudet ovat käytettävissä suurimmassa osassa Etelä-Karjalaa, Kymenlaaksoa ja Päijät-Hämettä. Tämänhetkiseen kysyntään nähden tukieuroja yritysten investointeihin sekä kasvun ja kehittymisen hyväksi on jäljellä vielä varsin hyvin.

Maaseudun yritysrahoituksen osalta kysyntä on piristynyt alkuvuoden aikana Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksen alueella Kymenlaaksossa, Etelä-Karjalassa ja Päijät-Hämeessä. Silti elinvoimakeskuksen kautta olisi mahdollista tukea maaseudun yrityksiä vielä nykyistä enemmänkin. Yritysrahoituksen tavoitteista ollaan jäljessä erityisesti Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa.

– Tällä hetkellä maaseudun yritystukia on kysyntään nähden jäljellä varsin hyvin. Alueen yritysten ja yrittäjien kannattaa ehdottomasti tutustua maaseuturahoituksen monipuolisiin mahdollisuuksiin ja varmistaa, voisiko yritys hyödyntää maaseudun yritystukia, sanoo rahoitusasiantuntija Kari Palvaila Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksesta.

Maaseudun yritysrahoitusta voi saada yritystoiminnan investointeihin, kehittämiseen ja käynnistämiseen. Lähes koko Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksen toimialue Päijät-Hämeessä, Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa on luokittelun mukaan maaseutualuetta.

– Vain suurimpien kaupunkien keskusta-alueet on rajattu tukialueen ulkopuolelle. Elinvoimakeskuksen alueella se tarkoittaa käytännössä Lahden, Kouvolan, Kotkan ja Lappeenrannan keskustoja. Toisin sanoen maaseuturahoituksen mahdollisuudet yritysten investointeihin ja kehittämiseen ovat siis hyödynnettävissä ylivoimaisesti suurimmassa osassa kolmen maakunnan aluetta, Palvaila jatkaa.

Maaseudun yritystukia voi hakea jatkuvasti – pian päättyvälle valintajaksollekin ehtii vielä mukaan

Maaseudun yritystukien haku on jatkuvaa, mutta päätökset rahoitettavista kohteista tehdään valintajaksoittain. Seuraava yritystukien valintajakso päättyy 15.10.

– Hakea kannattaa ehdottomasti, ja vielä ehtii hyvin tällekin valintajaksolle. Oleellista on, että hakemus on jätetty ajoissa, eli mikäli nyt päättyvälle jaksolle mielii mukaan, tulisi hakemus jättää kuun puoliväliin mennessä. Toki rahoitusta voi tietysti hakea tämänkin jälkeen, rahoitusasiantuntija Eija Harju sanoo.

Elinvoimakeskuksesta muistutetaan, että ennen hakemuksen jättämistä kannattaa olla yhteydessä asiantuntijaan.

– Näin vältetään jo ennakkoon monet sudenkuopat ja varmistetaan prosessin sujuvuus, rahoitusasiantuntija Kirsi Teräväinen neuvoo.

Yritysrahoitus tukee monipuolisesti maaseudun yrittäjyyttä ja elinvoimaa

Maaseudun yritystukia voivat hakea maaseudulla sijaitsevat mikro- ja pienyritykset. Lisäksi tukea voivat hyödyntää keskisuuret elintarvikeyritykset maataloustuotteiden ensiasteen jalostustoimintaan. Yrityksen tulee sijaita maaseudulla ja sillä on oltava edellytykset jatkuvaan kannattavaan toimintaan.

– Tällä rahoituskaudella on tuettu esimerkiksi koneinvestointeja, tuotantotilojen rakentamista ja tuotantoprosessien kehittämistä. Myös käytettyjen koneiden tukeminen voi olla mahdollista, Palvaila kertoo.

Lisäksi investointitukea voi käyttää esimerkiksi ohjelmistojen ja patenttien tai käyttöomaisuuden hankintaan sekä uusiutuvaa energiaa ja biopolttoaineita tuottavien ja myyvien laitosten perustamiseen ja laajentamiseen.

– Maaseudun yritysrahoitus hyödyttää sekä perinteisempiä toimialoja, kuten valmistavaa teollisuutta ja palvelualoja, että uusia, innovatiivisia kasvualoja. Olemme mielellämme mukana tukemassa yritysten kasvua ja kehittymistä ja sitä kautta alueen elinvoimaa ja työllisyyttä, toteaa yksikön päällikkö Jukka Penttilä elinvoimakeskuksesta.

Maaseudun yritykset voivat hakea elinvoimakeskuksen lisäksi myös paikallisesta maaseudun kehittämisyhdistyksestä eli Leader-ryhmästä yritystukea toimintaansa. Elinvoimakeskuksella ja Leader-ryhmillä on omat valintajaksonsa ja myöntövaltuutensa. Kaakkois-Suomen elinvoimakeskusalueella toimivia Leader-ryhmiä ovat Päijänne-Leader ry, Pohjois-Kymen Kasvu ry, Leader Sepra ry, Leader Länsi-Saimaa ry ja Leader Kärki ry. Rahoituksen hakija voi olla yhteydessä joko elinvoimakeskukseen tai Leader-ryhmään, ja tarvittaessa hakija ohjataan oikean tahon luo eteenpäin.

– Nyt kun taloudessa on nähtävissä elpymisen merkkejä, tarjoaa maaseuturahoitus yhden mahdollisen työkalun päästä kiinni orastavaan kasvuun, Harju ja Teräväinen päättävät.

 

Lisätiedot maaseudun yritysrahoitukseen liittyen Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksesta:

Rahoitusasiantuntija Kari Palvaila, p. 0295 025 082
Rahoitusasiantuntija Eija Harju, p. 0295 029 029
Rahoitusasiantuntija Kirsi Teräväinen, p. 0295 029 104
Yksikön päällikkö Jukka Penttilä, p. 0295 029 077

Sähköpostit ovat muotoa etunimi.sukunimi@elinvoimakeskus.fi

Myytkö kalaa suoraan? Ota suoramyyntikanavat haltuun – mukaan ehtii vaikka päivää ennen!

Miten asiakkaat löytävät sinun kalasi verkosta? Digistä tehoa kalan suoramyyntiin -hankkeen maksuttomissa maakuntakoulutuksissa tutustutaan käytännön työkaluihin, joilla kalastaja voi tehdä omaa suoramyyntiään helpommaksi ja näkyvämmäksi. Webinaariin voi ilmoittautua vielä päivää ennen tilaisuutta.

Ensimmäiset koulutukset järjestetään Lapissa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa lokakuun alussa. Koulutuksissa tutustutaan muun muassa Ammattikalastaja.fi-karttapalveluun ja Graanin suoramyyntityökaluun. Tarkoitus ei ole vain esitellä palveluita, vaan auttaa niiden käyttöönotossa käytännössä. Mitään ei tarvitse osata etukäteen – tehdään yhdessä!

Ammattikalastaja.fi:n kautta kuluttaja voi löytää alueensa kaupallisia kalastajia. Graanin avulla kalastaja voi puolestaan rakentaa tuotteilleen sähköisen myyntipaikan.

Koulutuksiin voi osallistua paikan päällä tai verkossa. Paikan päällä järjestettävä koulutus toteutuu, jos livetilaisuuteen ilmoittautuneita on vähintään viisi. Etäosallistumiseen voi ilmoittautua vielä koulutusta edeltävänä päivänä, joten mukaan ehtii, vaikka kalastuskiireet olisivat vieneet huomion tähän asti.

Koulutukset ovat osa EMKVR-rahoitteista Digistä tehoa kalan suoramyyntiin -hanketta, jossa kalastajille tarjotaan käytännön apua digitaalisten myyntikanavien hyödyntämiseen.

Katso tulevat koulutukset ja ilmoittaudu mukaan: https://forms.gle/BYuoAb6urNogh65X6

  • 7.10. Rovaniemi, Lappi klo 17-19 – ilmoittautuminen livetilaisuuteen 22.9. mennessä
  • 8.10. Oulu, Pohjois-Pohjanmaa klo 17-19 – ilmoittautuminen livetilaisuuteen 22.9. mennessä
  • 9.10. Saarijärvi, Keski-Suomi klo 17-19 – ilmoittautuminen livetilaisuuteen 22.9. mennessä
  • 14.10. Kajaani, Kainuu klo 17-19 – ilmoittautuminen livetilaisuuteen 30.9. mennessä
  • 15.10.Joensuu, Pohjois- ja Etelä-Karjala klo 17-19– ilmoittautuminen livetilaisuuteen 30.9. mennessä
  • 21.10. Lahti, Päijät-Häme klo 17-19 – ilmoittautuminen livetilaisuuteen 11.10. mennessä
  • 23.10. Alavus, Etelä-Pohjanmaa klo 17-19 – ilmoittautuminen livetilaisuuteen 11.10. mennessä
  • 6.11. Vaasa, Pohjanmaa klo 17-19 – ilmoittautuminen livetilaisuuteen 25.10. mennessä
  • 12.11. Turku, Varsinais-Suomi ja Satakunta klo 17-19 – ilmoittautuminen livetilaisuuteen 1.11. mennessä
  • 16.11. Mikkeli, Pohjois- ja Etelä-Savo klo 16-18 – ilmoittautuminen livetilaisuuteen 8.11. mennessä
  • 19.11. Järvenpää, Kymenlaakso ja Uusimaa klo 17-19 – ilmoittautuminen livetilaisuuteen 8.11. mennessä
  • 26.11. Kaustinen, Keski-Pohjanmaa klo 17-19 – ilmoittautuminen livetilaisuuteen 15.11. mennessä
  • 3.12. Virrat, Pirkanmaa ja Kanta-Häme klo 17-19 – ilmoittautuminen livetilaisuuteen 22.11. mennessä

Lisätietoa hankkeesta löydät:
Digistä tehoa kalan suoramyyntiin – Kuha-Suomen Kalaleader