Merialueen ahvensaalis ylitti 1000 tonnia

Viime vuoden saalistilastot merialueelta näyttävät positiivisia lukuja tärkeimmiltä rannikkokalastuksen saalislajeilta. Ahvenen, kuhan, siian ja särjen saalistilastot kertovat nousevista saalismääristä. Kalastajien määrä sen sijaan näyttää laskevan.

Ahvenen kalastusta ilmeisesti siivittää vilkas kysyntä kaiken kokoisesta kalasta vientimarkkinoille. Ahvenen kokonaissaalis nousi 1003 tonniin, mikä juuri ylittää aiemman saalisennätyksen vuodelta 2014.

Ahvensaaliin kehittyminen 2000-luvulla. (Lähde: Luonnonvarakeskuksen tilastotietokanta)

Kuhasaaliit merialueella ovat nousseet reippaasti koko 20-luvun ajan. Kokonaissaalis on vielä reippaasti 2000-luvun alun huippuvuosia jäljessä, mutta saaliin kertymässä on tapahtunut iso muutos. Aiemmista vuosista poiketen tämä 20-luvun nousu painottuu voimakkaasti Selkämeren tilastoruudun kohdalle, ja Saaristomeren osuus saalista on ollut aika tasainen jo 10 vuoden ajan.

Kuhasaaliin kehittyminen 2000-luvulla. (Lähde: Luonnonvarakeskuksen tilastotietokanta)

Siikasaaliit näyttäisivät myös olevan kääntyneet nousuun. Vuosituhannen parikymmentä alkuvuotta oli surullisen tasaista laskua, joka näyttää nyt muutamaa viime vuonna kääntyen selkeään nousuun. Nousu alkoi aiemmin Perämeren pyyntiruudussa, ja tehostui nyt kun myös Selkämeren saaliit kääntyivät selvään nousuun.

Siikasaaliin kehittyminen 2000-luvulla. (Lähde: Luonnonvarakeskuksen tilastotietokanta)

Särjen kotimainen kulutus vaikutti notkahtavan muutama vuosi sitten, mutta kalastukseen sillä ei näytä olleen vaikutusta. Kokonaissaalis hipoo jo 1000 tonnin rajaa, ja nousu on ollut todella jyrkkää muutaman vuoden ajan. Kuten ahvenellakin, voidaan olettaa, että viennin kysyntä pitää pyynti-innon korkealla.

Särkisaaliin kehittyminen 2000-luvulla. (Lähde: Luonnonvarakeskuksen tilastotietokanta)

Suoraa selitystä hyville saaliille on vaikea löytää kalastuksen tilastoista, eli lienee uskottavaa, että kalakantojen tila on varsin hyvässä kunnossa. Pyynnin määrää mittaavat tilastot ovat vielä päivittämättä, mutta edellisvuosien trendi osoittaa, että verkkopyynnin raju lasku olisi tasaantunut, ja myös rysäpyynnin määrä olisi kohtuullisen vakaata. EMKVR-pyydystukien huima suosio viitannee kuitenkin siihen, että rysäpyynti on siten ainakin tehokkaampaa uusilla pyydyksillä. Suositut pohjarysät voivat osaltaan selittää edellisistä siis ahvenen, kuhan ja särjen saaliiden kehittymistä.

Kalastajien määrä jatkaa hidasta putoamista, mutta pienimmissä kalastusrekisteri veneissä lukumäärä vaikuttaa olevan pienessä nousussa, mitä tosin hidastaa alusrekisterin täyttyminen.

4.2.2026 järjestetty Kalaparlamentti kokosi näkökulmia kalan markkinointiin ja laatuun

Kalan markkinoinnin ja laadun kehittämisohjelman Kalaparlamentti järjestettiin keskiviikkona 4.2.2026 Teamsin välityksellä.

Illan aikana kuultiin esimerkkejä ja ajankohtaisia nostoja, jotka osoittivat, että kalan laatu ei synny vain raaka-aineesta, vaan osaamisesta, tarinasta, yhteistyöstä ja näkyvyydestä.

Terveisiä ohjelmasta ja yritysnäkökulmaa kentältä

Tilaisuuden aluksi Malin Lönnroth (Pro Kala) toi terveiset Kalan markkinoinnin ja laadun kehittämisohjelmasta ja avasi ohjelman tavoitteita ja ajankohtaisia painopisteitä. Puheenvuorossa korostui tarve kehittää kala-alan markkinointia pitkäjänteisesti ja vahvistaa yhteistyötä eri toimijoiden välillä.

Yritysnäkökulmaa ja käytännön kehittämistyötä valotti Ari Hietanen (Kalavapriikki), joka kertoi nyhtökirjolohen kehittämisestä sekä Flavoria Innovaatioviikosta.

Osaaminen ja laatu kulkevat käsi kädessä

Taru Spring (Taru Spring Oy) nosti esiin kalatuoteosaamisen merkityksen kalan laadun taustalla. Puheenvuorossa esiteltiin kalatuoteosaamisen kehittämistä sekä Kalaosaajan käsikirjaa, jonka tavoitteena on tukea osaamisen kehittymistä koko kala-alalla.

Laatuun ja vastuullisuuteen liittyviä reunaehtoja tarkasteli Essi Lindroth (Turun yliopisto), joka kävi läpi kalankasvatuksen hyviä toimintatapoja sekä lainsäädäntöä ja vaatimuksia kalankasvatustoiminnalle. Piakkoin julkaistavassa ”Kalankasvatuksen hyvät toimintatavat” -julkaisussa käsitellään aihetta tarkemmin. Essin esityksestä (lataa artikkelin alaosasta) löytyy kuitenkin jo paljon hyvää tietoa tulevasta julkaisusta.

Katse kansainvälisille markkinoille

Tilaisuuden päätti Katriina Partanen (Pro Kala), joka esitteli vientiin, verkostoihin ja näkyvyyteen liittyviä mahdollisuuksia erityisesti Barcelona Seafood Expo Globalin näkökulmasta. Puheenvuoro korosti kansainvälisten tapahtumien merkitystä suomalaisen kalan ja kala-alan tunnettuuden vahvistamisessa.

Tallenne ja materiaalit saatavilla

Tilaisuus tallennettiin ja on katsottavissa Kalatalousverkoston YouTube-kanavalla. Esitysmateriaalit löytyvät artikkelin liitteinä.

📺 Tallenne: https://youtu.be/gPbwy5s6Hkg?si=2Lfu0EU0VwqOIHbK

📎 Esitykset:

Terveisiä Kalan markkinoinnin ja laadun kehittämisohjelmasta
Malin Lönnroth, Pro Kala

Yrityshaasteesta oivalluksiin – nyhtökirjolohi & Flavoria Innovaatioviikko
Ari Hietanen, Kalavapriikki

Kalan laatu syntyy osaamisesta – kalatuoteosaamisen kehittäminen ja Kalaosaajan käsikirja
Taru Spring, Taru Spring Oy

Kalankasvatuksen hyvät toimintatavat – lainsäädäntöä ja vaatimuksia kalankasvatustoiminnalle
Essi Lindroth, Turun yliopisto

Vientiä, verkostoja ja näkyvyyttä – Barcelona Seafood Expo Global
Katriina Partanen, Pro Kala

Vastaa kyselyyn lypsykarjasektorin agroekologisesta siirtymästä

Mitkä ovat mielestäsi kolme suurinta tämänhetkistä lypsykarjasektorin haastetta Suomessa? Mitkä toimenpiteet ovat mielestäsi välttämättömiä lypsykarjasektorin tulevaisuuden turvaamiseksi? Mitä toimenpiteitä maidontuotannon kestävyyden parantamiseksi on jo toteutettu Suomessa? 

Vastaa kyselyyn ja auta tutkijoita selvittämään eri toimijoiden näkemyksiä lypsykarjasektorin kestävyydestä.

Kysely on osa Agroecological Transition of the European Dairy Farming System -hanketta, jonka tavoitteena on edistää lypsykarjatalouden agroekologista siirtymää Euroopassa. Suomessa tutkimushanketta toteuttaa Luonnonvarakeskus.

Mukana hankkeessa on 11 eri maata: Belgia, Espanja, Italia, Irlanti, Liettua, Portugali, Romania, Saksa, Slovakia, Suomi ja Turkki. 

Kyselyssä selvitetään ensin lyhyesti vastaajan taustatietoja ja sen jälkeen on 10 aihepiiriin liittyvää valintakysymystä. Aikaa vastaamiseen menee noin 15 min.

Sinun ei tarvitse olla entuudestaan tuttu agroekologian kanssa, riittää että toimit lypsykarjasektorilla. Kaikkien näkemyksiä tarvitaan!

Vastaa kyselyyn: Kysely lypsykarjasektorin agroekologisesta siirtymästä (Webropol-kysely)
Vastausaikaa on 13.2. asti. 

Agrologien (AMK) opinnäytetöitä Savoniasta – ruokohelpiä, automaattiohjausta ja suoramyyntiä

Savonia-ammattikorkeakoulun agrologioiskelijat ovat tehneet mielenkiintoisia opinnäytetöitä. Työt löytyvät Theseuksesta ja tiivistelmästä voi nopeasti perehtiä työn aiheeseen.

Perehdytyksen uusi suunta: Pohjois-Karjalan lomituspalveluiden uuden sähköisen tilakohtaisen perehdytysmateriaalin vaikutukset asiakas- ja työntekijätyytyväisyyteen
Hirvonen, Netta https://www.theseus.fi/handle/10024/888649

Lypsylehmien kestävyyden vaikutus maidontuotannon kannattavuuteen
Karhunen, Kaarina; Kivinen, Saara https://www.theseus.fi/handle/10024/886372

Tilan oman siemenen kunnostuksen merkitykset: kenttäkoe peittausaineen ja biostimulantin vaikutuksista ohran kasvuun ja satoon
Hämäläinen, Antti; Pekkarinen, Olli https://www.theseus.fi/handle/10024/889541

Tulevaisuuden nuoret maatalousyrittäjät : maaseudun erilaisten palveluiden saatavuuden ja yleisten asenteiden vaikutukset päätöksessä maatalousyrittäjyydestä
Kanninen, Hanna https://www.theseus.fi/handle/10024/890064

Ruoan noutoautomaattien mahdollisuudet suoramyynnissä
Niiranen, Janne https://www.theseus.fi/handle/10024/880285

Maatilan omistajanvaihdos neuvonnan näkökulmasta : prosessin kuvaus ja kehittäminen
Kainulainen, Aleksi; Pursiainen, Eetu https://www.theseus.fi/handle/10024/882210

Ympäristövaikutusten hallinta suuren karjan laidunnuksessa : opas ympäristökestävään laidunnukseen
Venäläinen, Asta https://www.theseus.fi/handle/10024/881948

Automaattiohjauksen hyödyntäminen maataloudessa
Metso, Jyri https://www.theseus.fi/handle/10024/882988

Tuliko teille krypto? : artikkelisarja nautatilojen arjesta kryptosporidioosin kanssa
Repka, Jenna; Lappalainen, Elisa https://www.theseus.fi/handle/10024/888225

Suojavyöhykkeet maataloudessa: toimenpiteen valintaan vaikuttavat tekijät
Koppanen, Tiina https://www.theseus.fi/handle/10024/891572

Yhteisomistuskoneet maatiloilla: kustannussäästöä konehankinnoissa
Kiviaho, Tero https://www.theseus.fi/handle/10024/893686

Kasvinsuojelu peltoviljelyssä : kasvinsuojelusuunnitelma viljatilalle
Säkäjärvi, Sanna https://www.theseus.fi/handle/10024/906813

Villaa, velkaa ja maksuvalmiutta: €Laskureiden testaus suomalaisilla lammastiloilla
Fabritius, Laura https://www.theseus.fi/handle/10024/908162

Fosforilannoituksen käytänteet tilatasolla
Ryhänen, Sakari; Lappalainen, Tiina https://www.theseus.fi/handle/10024/907385

Ruokohelpi pellolta navettaan
Sirviö, Juhani https://www.theseus.fi/handle/10024/902809

Maaseudun kehittämishankkeita käynnistyi Satakunnan jokaisessa kunnassa – rahoituskatsaus syksy 2025

Maaseudun kehittämishankkeita käynnistyi Satakunnan jokaisessa kunnassa – rahoituskatsaus syksy 2025

Vuoden 2025 viimeisen kolmanneksen aikana Satakunnan ELY-keskus ja paikalliset Leader-ryhmät myönsivät EU:n maaseuturahoitusta kehittämishankkeisiin yhteensä 3,4 miljoonalla eurolla.

Maaseuturahoituksen tukea myönnettiin syyskuusta joulukuuhun yhteensä 54 uuteen hankkeeseen. Niistä 18 oli ELY-keskuksen ja 36 Leader-ryhmien rahoittamia.

Rahoituksella edistettiin muun muassa arjen turvallisuutta, vihreää siirtymää sekä kulttuuri‑ ja matkailuelinkeinoja. Syksyn aikana käynnistyneet hankkeet ulottuvat Satakunnan jokaiseen kuntaan.

Kankaanpäässä käynnistyi 8 Leader-hanketta

Satakunnan viidestä Leader-ryhmästä määrällisesti eniten hankkeita rahoitettiin Leader Pohjois-Satakunnan alueella. Erityisen aktiivista oli Kankaanpäässä, jossa sekä kaupunki että useat yhdistykset käynnistivät hankkeita.

– Loppuvuoden aikana käynnistyi useita suurehkoja yhteistyöhankkeita, joista kahdessa on mukana myös kansainvälisiä kumppaneita. Rahoitetuista hankkeista useampi liittyy liikuntaan ja nuorisoon. Kysyntää oli niin paljon, että vuoden 2026 rahoituskiintiöstäkin hupeni jo kolmasosa, Leader Pohjois-Satakunnan toiminnanjohtaja Juha Vanhapaasto kommentoi.

Ratkaisuja paikallisiin haasteisiin

Millä paikallisilla vaihtoehdoilla voidaan korvata siipikarjarehun tuontisoija? Miten voidaan edistää nuorten urheilijoiden mahdollisuuksia yhdistää tavoitteellinen urheilu ja opiskelu eli kaksoisura? Onko artesaaniruoka uusi jokaisen lautaselta löytyvä lähiruoka?

Maaseudun kehittämishankkeissa ratkaistaan paikallisia, maakunnallisia ja koko Suomen laajuisia haasteita. Lounais-Suomen elinvoimakeskuksen johtava asiantuntija Salme Pihlajamaa mainitsee esimerkkinä Pyhäjärvi-instituutin hankkeen, jossa etsitään vaihtoehtoisia paikallisia valkuaisainelähteitä, joilla voitaisiin korvata soijan käyttöä rehuseoksissa.

– Tuontisoijan vähentämisellä on sekä ympäristöhyötyjä että positiivisia vaikutuksia omavaraisuuteen ja huoltovarmuuteen.

Tukia myöntävät Leader-ryhmät ja elinvoimakeskus

Kaikkien Suomen ELY-keskusten toiminta päättyi vuodenvaihteessa. Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa maaseudun kehittämistyötä ja tukien myöntämistä jatkaa uusi Lounais-Suomen elinvoimakeskus.

– Maaseuturahoituksen tukimuodot pysyvät ennallaan, ja Porin toimipisteessä palvelevat tutut asiantuntijat, Salme Pihlajamaa sanoo.

Yleishyödylliset toimijat, kuten yhdistykset ja oppilaitokset, voivat hakea maaseuturahoitusta joko elinvoimakeskuksesta tai paikallisesta Leader-ryhmästä. Haku on jatkuva, mutta päätökset tehdään valintajaksoittain.

Tietoa rahoituskatsauksesta

Maaseudun kehittämishankkeiden katsaus julkaistaan kolme kertaa vuodessa. Uutisen lopussa on linkki tiedostoon, josta voit tarkastella syksyllä 2025 tuen saaneita hankkeita.

Jatkossa katsauksen julkaisee Lounais-Suomen elinvoimakeskus.

Yhteystiedot:

Lounais-Suomen elinvoimakeskus
Salme Pihlajamaa, johtava asiantuntija, 0295 022 012
Jasmin Rikkonen, maaseutuviestinnän koordinaattori, 0295 022 126

Leader Pohjois-Satakunta (Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia, Merikarvia, Pomarkku ja Siikainen)
Juha Vanhapaasto, toiminnanjohtaja, 050 5896 269

Leader Karhuseutu (Harjavalta, Kokemäki, Nakkila, Porin maaseutualueet ja Ulvila)
Aapo Kivenmaa, toiminnanjohtaja, 050 592 6022

Leader Joutsenten reitti (Huittinen)
Petri Rinne, toiminnanjohtaja, 040 555 3232

Leader Satasilta (Eura, Eurajoki ja Säkylä)
Elina Haavisto, toiminnanjohtaja, 044 534 2992

Leader Ravakka (Rauman maaseutualueet)
Heidi Jaakkola, toiminnanjohtaja, 044 7929004

Katso myös:



Excel: Maaseudun kehittämishankkeet 1.9.-31.12.2025..xlsx



pdf: Maaseudun kehittämishankkeet 1.9.-31.12.2025.

KYMPPI-kehittämisohjelma hakee uusia hankeideoita kaudelle 2026–2028

Kalatalouden ympäristöohjelma KYMPPI valmistelee uutta ohjelmakautta vuosille 2026–2028, ja nyt etsitään kalastajilta, alan toimijoilta ja verkostoilta ideoita ohjelman sisältöihin sekä mahdollisia toteuttajia mukaan kehittämistyöhön. KYMPPI keskittyy parantamaan kalavarojen elinvoimaisuutta, tuottoa ja kestävää hyödyntämistä sekä tukemaan kalojen luontaisen lisääntymisen edellytyksiä. Ohjelmassa rahoitetaan ja toteutetaan valtakunnallisesti vaikuttavia kehittämistoimia yhdessä eri toimijoiden kanssa.

Millaisia ideoita nyt haetaan?

Toiveena ovat erityisesti:

  • Valtakunnalliset tai laajasti yleistettävissä olevat kehittämisideat
  • Kalatalouden käytännön haasteet, pullonkaulat tai kehittämistarpeet
  • Havainnot kalaston tilasta, kalastuksen toimivuudesta tai ympäristötekijöistä
  • Ideat, joilla on selkeä yhteys kalavarojen kestävään hyödyntämiseen tai lisääntymisedellytysten parantamiseen

Myös paikallisista haasteista voi lähteä liikkeelle, kunhan ne ovat yleistettävissä tai sovellettavissa laajemmin. Aiemmalla kaudella KYMPIN sisältöihin on noussut kentältä esiin esimerkiksi ankeriaan ylisiirtoihin liittyviä teemoja.

Keneltä ideoita ja avauksia toivotaan?

  • Ammattikalastajat
  • Kalatalouden yritykset ja järjestöt
  • Kehittämishankkeiden toteuttajat
  • Tutkijat ja asiantuntijat
  • Alueelliset ja valtakunnalliset verkostot

Idean ei tarvitse olla valmis hankesuunnitelma, myös ajatukset, havainnot ja alustavat avaukset ovat tervetulleita.

Mihin ja milloin ideat toimitetaan?

Ideoista ja toiveista voi olla suoraan yhteydessä KYMPPI-kehittämisohjelman vetäjään:
Nico Alioravainen
Luonnonvarakeskus
nico.alioravainen@luke.fi


Yhteydenotot viimeistään helmikuun puolivälissä. Tarvittaessa on mahdollista sopia myös erillinen keskustelu tai Teams-tapaaminen, jossa ajatuksia voi käydä yhdessä läpi.

Vesiviljelyn kehittämisohjelman Kalaparlamentti kokosi ajankohtaiset teemat ympäristövaikutuksista kalaterveyteen

28.1.2026 järjestetyssä Kalaparlamentissa pureuduttiin vesiviljelyn kehittämisohjelman (VEKE) ajankohtaisiin kysymyksiin. Tilaisuuden avasi ja illan isäntänä toimi Jouni Vielma (Luonnonvarakeskus), joka vastaa vesiviljelyn kehittämisohjelman kokonaisuudesta. Avauspuheenvuorossa korostui tutkimuksen, tiedon hyödyntämisen ja käytännön toimijoiden välinen yhteistyö vesiviljelyn kehittämisessä.

Illan aikana kuultiin useita mielenkiintoisia ja toisiaan täydentäviä esityksiä ympäristövaikutuksista, kalojen hyvinvoinnista ja kalaterveydestä.

Esitykset ja keskeiset nostot

  • Janne Ropponen (Syke)
    FICOS-parviajot kalankasvatuksen ympäristövaikutuksista
    Esityksessä käytiin läpi FICOS-mallinnuksen käyttöä vesiviljelyn ympäristövaikutusten arvioinnissa ja sitä, miten mallinnustuloksia voidaan hyödyntää päätöksenteon tukena. ESITYS.
  • Markus Kankainen (Luonnonvarakeskus)
    Ympäristövaikutuksiin liittyvän tiedon hyödyntäminen – tilannekatsaus
    Puheenvuorossa tarkasteltiin, millaista ympäristötietoa vesiviljelystä on saatavilla ja miten sitä voidaan käyttää toiminnan kehittämisessä ja ohjauksessa. ESITYS.
  • Anna Maria Eriksson-Kallio (Ruokavirasto)
    Terve Kala -kirja ja kalankasvattajien koulutukset
    Esityksessä esiteltiin Terve Kala -kirjan uusi, päivitetty versio, kirjan sähköisen version voi käydä lataamassa täältä: https://jukuri.luke.fi/items/c6354a52-ef39-4f02-8c1c-fd50eda75847. Kirja kokoaa keskeistä tietoa kalaterveydestä ja hyvinvoinnista vesiviljelyn tueksi. Ruotsinkielinen versio on tulossa lähiaikoina. Lisäksi esiteltiin tuleva kalankasvattajille suunnattu kalaterveyskoulutus, joka järjestetään 2.2. Teamsissa, lisätietoja Kalankasvattajaliiton sivuilta: https://kalankasvatus.fi/tulevat-tapahtumat/kalojen-hyvinvointikoulutus/. ESITYS.
  • Essi Lindroth (Turun yliopisto)
    Kirjolohen sydänterveyden kartoitus
    Esityksessä käytiin läpi tutkimustuloksia kirjolohen sydänterveyteen liittyen ja pohdittiin sydänterveyden merkitystä kalan hyvinvoinnille ja tuotannon kestävyyteen. ESITYS.
  • Jonna Hänninen (Luonnonvarakeskus)
    RAS-kasvatetun kirjolohen hyvinvointi ja jatkokasvatus merellä
    Puheenvuorossa käsiteltiin RAS-järjestelmissä kasvatettujen poikasten hyvinvointia ja kokemuksia niiden jatkokasvatuksesta merellä. ESITYS.
  • Sanniminja Koskenala (Jyväskylän yliopisto)
    Kirjolohen virikekasvatuskoe
    Esityksessä esiteltiin virikekasvatukseen liittyviä kokeiluja ja niiden vaikutuksia kalojen käyttäytymiseen ja hyvinvointiin. ESITYS.

Tallenne ja materiaalit

Kalaparlamentin tallenne on katsottavissa Kalatalousverkoston YouTube-kanavalla: https://youtu.be/4pM4ijs_zr0

Innovaatio-ohjelmien Kalaparlamentit jatkuvat vielä ensi viikolla. 4.2.2026 klo 17 vuorossa on Pro Kalan hallinnoima Kalan markkinoinnin ja laadun kehittämisohjelma. Lisätietoja ja ohjelma: https://maaseutuverkosto.fi/tapahtumat/kalaparlamentti-x-innovaatio-ohjelmat-markkinointi-ja-laatu/

Hämeen Leader-ryhmät ovat tukeneet maaseudun yhteisöjä ja yrityksiä yli kahdeksalla miljoonalla eurolla – tukipottia vielä jäljellä, hakea kuitenkin kannattaa jo

Hämeen Leader-ryhmät ovat tukeneet maaseudun yhteisöjä ja yrityksiä yli kahdeksalla miljoonalla eurolla – tukipottia vielä jäljellä, hakea kuitenkin kannattaa jo

Puolivälin krouvi EU:n maatalouspolitiikan rahoituskaudella 2023—2027 on ylitetty ja Leader-ryhmien kautta tuettu Hämeen maaseudun yhteisöjä ja yrityksiä jo reilusti yli kahdeksalla miljoonalla. Tukipottia on vielä jäljellä, mutta hakemisen suhteen kannatta viimeistään nyt aktivoitua.

Kanta- ja Päijät-Hämeessä toimivat Leader-ryhmät Linnaseutu ry, LounaPlussa ry, EMO ry ja Päijänne-Leader ry ovat tukeneet Hämeen maaseudun yhteisöjä ja yrityksiä yhteensä jo yli kahdeksan miljoonan euron edestä käynnissä olevalla EU:n maatalouspolitiikan rahoituskaudella 2023—2027.

Tarkastelujaksolla 1.1.2023–31.12.2025 Leader-ryhmien kautta on kanavoitu EU:n maaseuturahoitusta 336 kehittämishankkeelle noin 7,5 miljoonan euron verran. Hanketukien avulla tuetaan monia yleishyödyllisiä asioita ja vaikutetaan käytännössä kaikkia ihmisiä koskeviin teemoihin.

– Esimerkiksi turvallisuus ja varautuminen ovat tästä oikeita mallikappaleita. Leader-rahoitusta on tällä rahoituskaudella myönnetty esimerkiksi kyläradiohankkeisiin, jotta pystytään viestimään häiriötilanteissa, LounaPlussa ry:n toiminnanjohtaja Tuula Kallioinen ja EMO ry:n toiminnanjohtaja Esko Pietari kertovat.

Yhteyksiä katkova myrsky ei katso aikaa – eikä sairaskohtaus tai esimerkiksi vedenvaraan joutuminen sitä, onko liikkeellä asukkaana, mökkeilijänä vai matkaajana.

– Sydäniskurit, vesijetti järvipelastukseen ja ensiavun ja pelastustoiminnan kouluttamiseen tarvittavat nuket ovat hyviä esimerkkejä konkreettisista turvallisuusteoista, Linnaseutu ry:n toiminnanjohtaja Jussi Pakari ja Päijänne-Leader ry:n toiminnanjohtaja Anu Taipale luettelevat esimerkkejä tällä rahoituskaudella tuetuista hankkeista.

– Turvallisuus kuuluu kaikille, myös maaseudulla. Tällaisten hankkeiden avulla voidaan jopa pelastaa henkiä eli tietyllä tapaa tässä ollaan aivan yleishyödyllisen toiminnan ytimessä, toiminnanjohtajat toteavat.

Leader taipuu moneen – tukea sujuvaan arkeen ja tekoja globaalien haasteiden ratkomiseen

Turvallisuus- ja varautumisteeman ohella Leader-ryhmät ovat ohjanneet hankerahoitusta merkittävästi esimerkiksi ympäristö- ja ilmastoaiheisiin hankkeisiin. Listalta löytyy esimerkiksi vesistökunnostusta, vieraslajien tuhoamista, ruoppausta, hoitokalastusta ja virtavesistä huolehtimista.

– Ympäristö- ja ilmastohankkeet ovat toinen hyvä esimerkki teemasta, joka koskee laajaa ihmisjoukkoa. Meillä Hämeessä on upea luonto ja lähiympäristö, josta kannattaa pitää huolta paitsi jo ympäristön itsensä takia myös alueen veto- ja pitovoiman näkökulmasta. Siksikin on hienoa, että näiden teemojen ympärillä on saatu hankkeita rahoitettua ja vesistöjä ja luontoa kuntoon hanke kerrallaan, Leader-toiminnanjohtajat sanovat.

Leader-ryhmistä on tuettu laajasti myös esimerkiksi kulttuuria ja liikuntaa erilaisten hankkeiden muodossa. Kanta-Hämeessä on esimerkiksi tuettu beach-käsipallo ja -lentopallokentän rakentamista, välinehankintoja nyrkkeilyseuralle sekä kävelyfutista, jonka tavoitteena on tarjota helppo ja edullinen liikkumismahdollisuus jalkapallon ystäville, joiden fyysinen suorituskyky on rajoittunut, kuten varttuneemmalle väestölle. Päijät-Hämeessä saman jalkapalloteeman ympärillä taas on tuettu esimerkiksi lasten ja nuorten liikunnan lisäämistä Pallo joka kuntaan -hankkeen muodossa.

– Leader-toiminnan monipuolisuudesta on hyvä osoitus, että voimme olla tukemassa tärkeitä arjen asioita, kuten liikuntamahdollisuuksia eri ikäisille, ja toisaalta vaikuttamassa globaaleihin kysymyksiin, kuten ilmasto- ja ympäristöasioihin, toiminnanjohtajat kiteyttävät.

Hanketukien kysyntä kovaa, maaseudun yritystukien osalta vaihtelua

Kokonaisuutena arvioiden hanketukien kysyntä Leader-ryhmistä on ollut vahvalla tasolla rahoituskaudella. Tarkastelujaksolla kehittämishanketukia on haettu Leader-ryhmistä yli kymmenen miljoonan euron edestä, mikä osoittaa kehittämistarpeita selvästi olevan. Maaseudun yhteisöjen lisäksi Leader-ryhmät tukevat myös paikallisia yrityksiä kehittymisessä ja kasvussa. Jaksolla maaseudun yrityksille on kanavoitu yritysrahoitusta noin 700 000 euron edestä.

Erityisesti Kanta-Hämeessä huomionarvoisena erityispiirteenä Leader-näkökulmasta on ollut yritysinvestointien puuttuminen lähes kokonaan siinä missä hankepuolella kysyntä on ollut hyvällä tasolla ja uusia tuenhakijoitakin tavoitettu. Päijät-Hämeessä Päijänne-Leader ry:n tukien kokonaiskysyntä on ollut varsin runsasta ja yleisvire vauhdikasta maaseudun kehittämiseksi myös maaseudun yritystukien osalta.

Leader-ryhmistä kannustetaan yhteydenottoon, mikäli ideoita herää.

– Tukea kehittämiseen on vielä jäljellä, mutta viimeistään nyt hakemisen suhteen kannattaa aktivoitua. Leader on paitsi toimintaa ja rahoitusta oman alueen parhaaksi myös neuvontaa, joten kannattaa olla matalalla kynnyksellä yhteydessä omaan ryhmään. Me autamme mielellään eteenpäin, Leader-ryhmistä kerrotaan.

Leader-rahoitus koostuu EU:n (43 %) ja Suomen valtion (37 %) osuuksien lisäksi alueen kuntien (20 %) osuuksista. Päijänne-Leader ry:n toiminta-alue ulottuu myös Etelä-Savon puolelle ja EMO ry:n Uudellemaalle, joten osa rahoituskauden tukisummasta on ohjautunut myös naapurimaakuntien hyväksi.

 

Lisätietoja tukimahdollisuuksista paikalliseen kehittämiseen ja Leader-ryhmät toiminta-alueineen:

Päijänne-Leader ry (Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Kärkölä, Lahti, Orimattila, Padasjoki, ent. Pertunmaa Mäntyharjun kunnassa, Sysmä), toiminnanjohtaja Anu Taipale, anu.taipale@paijanne-leader.fi, p. 040 764 2462

LounaPlussa ry (Forssa, Tammela, Ypäjä, Jokioinen, Humppila), toiminnanjohtaja Tuula Kallioinen, tuula.kallioinen@lounaplussa.fi, p. 050 583 4715

Linnaseutu ry (Hattula, Hämeenlinna, Janakkala), toiminnanjohtaja Jussi Pakari, toimisto@linnaseutu.fi, p. 041 468 8300

Eteläisen maaseudun osaajat EMO ry (Loppi, Hausjärvi, Riihimäki, Tuusula, Järvenpää, Hyvinkää, Nurmijärvi, Vantaa, Espoo), toiminnanjohtaja Esko Pietari, emo@emory.fi, p. 050 573 2972

Leader-toimintaa Suomessa jo 30 vuotta – seuraa ja osallistu juhlavuoden tapahtumiin!

Leader-toimintaa Suomessa jo 30 vuotta – seuraa ja osallistu juhlavuoden tapahtumiin!

Maaseudun asukkaat, yhteisöt ja kunnat ovat kehittäneet omaa aluettaan EU:n maaseuturahoituksen tuella ja Leader-toiminnalla tänä vuonna jo 30 vuotta. Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen eli Leader on Suomessa EU:n vaikuttavinta. Juhlavuotta juhlistetaan sosiaalisen median kanavissa ja erilaisissa tapahtumissa.

Suomen liityttyä EU:n jäseneksi 1995 alkoi eri puolilla maata Leader-ohjelmien valmistelu. Maa- ja metsätalousministeriö valitsi ensimmäiset 22 Leader-ryhmää syyskuun alussa 1996, ja toimintaa valtavirtaistettiin eri EU-rahoituskanavien kautta koko maan kattavaksi. Yhteisölähtöisen toiminnan piirissä on nyt yli 2 miljoonaa asukasta ja se kattaa 99 prosenttia Suomen pinta-alasta, eli kaikki alueet lukuun ottamatta suurimpien kaupunkien keskustoja.

Leader-toiminnan ytimessä on ajatus oman paikkakunnan kehittämisestä yhdessä asukkaiden voimin. Tätä toteutetaan rahoittamalla alueen asukkaiden kehittämishankkeita ja mikroyrityksiä sekä neuvomalla niiden toteutuksessa. Leader-ryhmät tarjoavat myös maaseudun yritysten omistajanvaihdoksiin asiantuntijatukea ja rahoitusta.

Kuluvalla rahoituskaudella vuodesta 2023 lähtien yrityksiä on syntynyt jo yli 1200, erilaisia harrastus-, liikunta- ja retkeilypaikkoja on kunnostettu ja tehty yli 2100 ja vapaaehtoistyötä tehty vuosittain yli satatuhatta tuntia. Leader-toiminta vastaa paikallisiin tarpeisiin, vahvistaa paikallisia yhteisöjä ja lisää ihmisten mahdollisuutta vaikuttaa. Se tuo myös EU:n lähemmäs kansalaisia, sillä 1 000 Leader-hallituslaista ovat omalla alueellaan EU-päättäjiä tehdessään päätökset rahoitettavista hankkeista.

“Juhlavuotta vietetään ansaitulla innolla ja ilolla! Tulokset osoittavat, että Leader-toiminnan merkitys ihmisille, yhteisöille ja yrityksille on suuri. Suomen Leader-toiminta on myös EU:n vaikuttavinta”, toteaa MMM:n erityisasiantuntija Laura Jänis.

Juhlavuoden viestikapula kiertää somessa – katse tulevaisuudessa

Suomen 53 Leader-ryhmää julkaisevat omalla vuorollaan somepäivitykset juhlavuoden kunniaksi ja järjestävät alueellaan omannäköisensä juhlavuoden tapahtuman. Lisäksi tuotetaan juhlajulkaisu, joka kokoaa viestit yhteen.

Leader-ryhmien viestikapula lähtee kiertämään Lapista alkaen tästä viikosta ja päättyy lokakuun puolivälissä viikolla 41 Uudellemaalle.
Viestikapua kiertää seuraavasti:
•    Lappi viikot 5-7
•    Pohjois-Pohjanmaa viikot 7-9
•    Pohjanmaa viikot 10-11
•    Etelä-Pohjanmaa viikot 11-13
•    Keski-Suomi viikot 13, 16-17
•    Pohjois-Savo viikot 17-18
•    Kainuu viikko 19
•    Pohjois-Karjala viikot 20, 22
•    Etelä-Savo viikot 22-23
•    Kaakkois-Suomi viikot 23- 24 ja 32
•    KESÄTAUKO
•    Häme viikot 32-33
•    Pirkanmaa viikot 34-35
•    Satakunta viikot 36-37
•    Varsinais-Suomi viikot 38-39
•    Ahvenmaa viikko 39
•    Uusimaa viikot 40-41

Leader-ryhmissä on sitouduttu pitkäjänteiseen oman alueen kehittämiseen ja katse onkin myös tulevaisuudessa. Eri toimijoita kokoava ja poikkihallinnollinen yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen työryhmä näkee, että toimintatapaa olisi mahdollista kehittää ja hyödyntää myös nykyistä laajemmin. Se on vahva viesti ja kertoo, että Leader-työn tuloksia arvostetaan myös maaseudun kehittämisen kentän ulkopuolella”, iloitsee Laura Jänis.

Leader-ryhmät kutsuvat kaikki juhlimaan suomalaista Leader-toimintaa ja tulemaan mukaan Leader-toimintaan tulevaisuudessakin!

Ota Leaderin juhlavuosi seurantaan Instagramissa ja Facebookissa:
https://www.instagram.com/leadersuomi/
https://www.facebook.com/leadersuomifi

Yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen YPK-työryhmän kannanotto Leader-toiminnan tulevaisuudesta

Tutustu EU:n maaseuturahoituksen tuloksiin

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä: 

Laura Jänis, erityisasiantuntija
029 5162090

Sähköpostit ovat muotoa: etunimi.sukunimi@gov.fi

Etusivut uusiksi – tarkista profiilisi kiinnostuksen kohteet!

AgriHubin ja Maaseutuverkoston etusivut uudistuivat vuoden alussa, jotta sinne nousisi esiin juuri niitä asioita, jotka sinua kiinnostavat. On tärkeää, että olet täyttänyt profiilisi tiedot hyvin ja valinnut siellä aiheet huolella. Etusivun sisällön valikoitumisen lisäksi valitsemasi aiheet vaikuttavat siihen, millaista sisältöä saat viikoittaisessa torstain sähköpostikoosteessasi.

Verkostoalustalla olet hyvässä seurassa

AgriHubin, Maaseutuverkoston ja Kalatalousverkoston tarjoaman tiedon äärellä olet hyvässä seurassa: viime vuonna sivustolla oli 25 000-30 000 käyntiä kuukaudessa. Maatalouden ja maaseudun sekä kalatalouden tiedolle on siis kysyntää, ja täältä löytää tiedon yhdestä paikasta. Suosituinta sisältöä tapahtumat ja hankkeet.

Vuonna 2025 verkostoalustalla markkinoitiin noin 1600 tapahtumaa, joiden suurin osa koski maataloutta, koulutusta sekä ympäristöä ja ilmastoa. Suosituimmat tapahtumakuukaudet maaliskuu, huhtikuu ja marraskuu.

Tänä vuonna verkostoalustalle tulossa

•Neuvojahaku – kaikki maa-, puutarha- ja metsätalouden neuvojat yhdessä hakemistossa
•Tekoäly-botti – tiedon löytäminen sivustolta helpommaksi!

verkostoalustan etusivut 2026