Uutinen
15.03.2022

Tuet varmistavat kotimaisen ruoan riittävyyden ja kehittävät maaseudun palveluita

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen rahoitusta maksettiin viime vuonna Suomessa noin kaksi miljardia euroa. Summasta EU-rahoitusta on noin 48 %. Ruokavirasto on julkaissut tiedot vuonna 2021 maksetuista EU-tuista verkkopalvelussaan.

Valtaosa rahoituksesta, 1,75 miljardia euroa, on viljelijätukia. Kahden miljardin euron summa sisältää lisäksi muun muassa maaseudun yritysten ja yhteisöjen investointeja, neuvontakorvausta, kyläkauppatukea, tuottajaorganisaatiotukea, koulutus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeita sekä rahoitusta maidon ja hedelmien jakeluun kouluissa ja päiväkodeissa.

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen rahoitus on merkittävä osa Suomen vuosittain saamasta EU-rahoituksesta: edellisvuonna sen osuus oli 53 prosenttia kaikesta EU-rahoituksesta

Tuet turvaavat kotimaisen ruoantuotannon

– Tuilla on pitkäjänteisesti varmistettu kotimaisen ruoan riittävyys. Tämä on erityisen tärkeää nyt, kun kansainvälinen elintarvikekauppa ja raaka-ainemarkkinat ovat vakavasti häiriintyneet, kertoo neuvotteleva virkamies Martti Patjas maa- ja metsätalousministeriöstä.

Ilman viljelijätukia kotimainen ruoantuotanto ei olisi Suomen oloissa ja korkeilla tuotantokustannuksilla mahdollista nykyisessä laajuudessa edes normaaleissa markkinaoloissa. Tuet varmistavat kotimaisen ruoantuotannon jatkuvuuden ja ovat erottamaton osa maamme huoltovarmuutta erityisesti kriisiaikoina ja kriiseihin varauduttaessa. Suomalaiset syövät pääasiassa kotimaassa tuotettua ruokaa: Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan noin 70 prosenttia Suomessa syödystä ruoasta on kotimaista.

Viljelijätuilla edistetään myös ympäristöä huomioivaa viljelyä ja kestävää kotieläintuotantoa. Suomalaisista maatiloista 83 % on sitoutunut ympäristökorvaukseen, jonka saamisen ehtoina ovat suunnitelmalliset ympäristö- ja vesiensuojelutoimet. Puolet kotieläintiloista saa eläinten hyvinvointikorvausta toimista, joilla taataan tuotantoeläimille lainsäädännön vaatimuksia paremmat oltavat. Luonnonmukaiseen tuotantoon sitoutuneiden maatilojen osuus on kasvanut nykyisen rahoituskauden aikana 15 prosenttia ja tuen määrä kolmanneksella. Luomutuotanto edistää luonnon monimuotoisuutta ja eläinten hyvinvointia sekä vähentää maatalouden aiheuttamaa vesistökuormitusta. Vuonna 2021 maatilojen ympäristötoimiin ja -investointeihin sekä luonnonmukaiseen tuotantoon maksettiin 50,3 miljoonan euron lisärahoitus, joka saatiin EU:n elpymisvaroista. EU:n elpymisvaroilla tuetaan yhteiskunnan toipumista koronapandemiasta ja edistetään siirtymää ympäristöystävällisiin ratkaisuihin.

Neuvonta ja koulutus viljelijöiden tukena kannattavuuskriisissä

Maatalouden kannattavuustilanne on ollut jo pitkään vaikea. Tilannetta on pyritty helpottamaan rahoittamalla viljelijöiden neuvontaa ja koulutusta. Viljelijät voivat tilata EU:n maaseuturahastosta rahoitettavaa neuvontaa maatilansa kannattavuuden ja kilpailukyvyn parantamiseksi tai osaamisensa kehittämiseksi. Maatiloista 46 prosenttia on hyödyntänyt neuvontaa nykyisellä rahoituskaudella.

Koulutushankkeet edistävät myös viljelijöiden liiketaloudellista osaamista. Nykyisellä rahoituskaudella koulutushankkeisiin on osallistunut noin 47 000 henkilöä, joista 53 prosenttia on viljelijöitä tai maataloustuotteita jalostavia tai myyviä pk-yrittäjiä. Koulutushankkeet parantavat viljelijöiden ja muiden yrittäjien osaamista esimerkiksi yrityksen johtamisesta, markkinoinnista, ympäristönhoidosta, luonnonmukaisesta tuotannosta ja energiatehokkuudesta.

Investoinnit luovat työpaikkoja ja vaikuttavat positiivisesti aluetalouteen

Maaseudun ja maatalouden tuet vaikuttavat merkittävästi maakuntien ja kuntien talouteen. Vaikutukset eivät rajoitu vain rahoitusta saaneeseen yritykseen, sillä kehittyvät yritykset hankintaketjuineen luovat työpaikkoja ja tuovat verotuloja alueelle. Maaseudun kehittämisrahoitus on usein tekijä, joka mahdollistaa yrityksen investoinnin tai nopeuttaa sitä.

Viime vuonna sekä maatilojen että muiden maaseudun yritysten investointeihin maksettiin rahoitusta yhteensä noin 148 miljoonaa euroa, josta noin 71 % oli maatalouden investointeja ja 29 % muiden maaseudun yritysten investointeja.

Hankkeet kehittävät maaseudun palveluja

Maaseudun kehittämishankkeissa on rakennettu esimerkiksi laajakaistayhteyksiä, lähiliikuntapaikkoja, luontoreitistöjä sekä muita investointeja, jotka parantavat alueen vetovoimaa ja asumisviihtyvyyttä. Palveluista hyötyvät paikallisten asukkaiden lisäksi mökkeilijät, matkailijat ja maaseutukunnissa etätöitä tekevät ihmiset. Paikalliset Leader-yhdistykset suuntaavat rahoitusta niihin kohteisiin, jotka ovat alueen kehittämisen kannalta tärkeitä. Euromääräisesti pienelläkin tuella voi olla suuri alueellinen vaikutus.

Rahoituspäätökset tehdään alueilla

Maatalouden ja maaseudun tuet haetaan Ruokaviraston asiointipalvelujen kautta. Päätökset rahoituksesta tehdään pääasiassa kunnissa ja ELY-keskuksissa. Ruokavirasto maksaa tuet kuntien ja ELY-keskusten päätösten perusteella. Kyläkauppatuen ja markkinatuet, kuten koulumaito- ja hedelmätuet, myöntää Ruokavirasto.

Rahoitusta saivat viime vuonna muun muassa viljelijät, yhdistykset, yritykset, kunnat, järjestöt, kauppa ja teollisuus, neuvontaorganisaatiot sekä tutkimus- ja kehittämisorganisaatiot. Tuensaajia vuonna 2021 oli yhteensä 56 418. Tuensaajista noin 88 prosenttia on maatiloja.

Eniten maatalouden ja maaseudun rahoitusta maksettiin Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntiin sekä Varsinais-Suomeen. Näissä maakunnissa on myös suurin osa Suomen maatiloista.

Rahoituksen saamiseen liittyy ehtoja, jotka hakijoiden pitää täyttää. Tukien valvonnalla varmistetaan, että tuensaajat noudattavat ehtoja.

Tiedot vuonna 2021 maksetuista tuista

EU-tukitietojen verkkopalvelu (ruokavirasto.fi) (ei sisällä tietoja kokonaan kansallisesti rahoitetuista tuista)

Tiedonluovutuspyynnöt

Ohjeet tiedonluovutuspyynnön tekemiseen (ruokavirasto.fi)

Yhteydenotot ja lisätietoa maa- ja metsätalousministeriöstä (tukipolitiikka ja tukien vaikuttavuus)

Neuvotteleva virkamies Martti Patjas, 029 516 2474 (viljelijätuet)
Neuvotteleva virkamies Sanna Sihvola, 029 516 2264 (hankerahoitus)
Johtava asiantuntija Juuso Kalliokoski, 029 516 2470 (yritysrahoitus)
Neuvotteleva virkamies Pekka Sandholm, 040 733 6219 (markkinatuet)

etunimi.sukunimi@gov.fi

Lisätietoa Ruokavirastosta

Viestintäasiantuntija Riika Isola, 040 714 5768
Viestintäasiantuntija Pia-Maria Jokipii, 040 167 9112

etunimi.sukunimi@ruokavirasto.fi

Suomalainen maatila -infografiikka (ruokavirasto.fi)
Blogiteksti: 56 418 syytä maksaa tuet oikein ja ajallaan (ruokavirasto.fi)