Uudet valvontasäännöt edelleen kehitteillä – FIN-rekisteri tulvii

Niklas Ulenius esitteli kalastuksenvalvonnan ajankohtaisia aiheita Saaristomeren ja Selkämeren ammattikalastajaristeilyllä 2025.

Rannikkokalastuksen kalastuksenvalvonnassa vietetään muutosten osalta tänä vuonna rauhallista välivuotta. Vaikka tätä vuotta koskevia muutoksia ei juuri ole, ELY-keskuksissa ja ministeriössä valmistellaan kuumeisesti jo seuraavien vuosien muutoksia, jotka koskevat erityisesti merialueen kalastusta.
Viime vuonna suurin muutos oli MOT-säännön (margin of tolerance) muutos keskellä kesää. Uudet saaliin lajikohtaista koostumusta koskevat säännöt edellyttävät erityisesti troolareilta ja silakan rysäpyytäjiltä huolellisuutta, mutta ELY:n kalastuksenvalvontayksikön mukaan suuria ongelmia tästä ei ole ollut ainakaan heidän näkökulmastaan.
Tulevat muutokset koskettavat kuitenkin suurempaa osaa aluksia.

Sähköiset valvonta- ja ilmoitusjärjestelmät tulevat vaiheittain

Alusten seurantajärjestelmien vaatimukset tulevat asteittain eri kokoisille veneille; yli 12-metrisille aluksille 2026 alkaen ja alle 12-metrisille 2028 alkaen. Alle 9-metriset alukset voivat saada poikkeuksen 2030 saakka, jos ne käyttävät passiivipyydyksiä.
Sähköinen kalastuspäiväkirja tulee niinikään asteittain, 12 metriä pidemmille -26 alkaen ja lyhyemmille -28 alkaen.

– Tähän aikatauluun liittyy melkoisia haasteita, koska sähköiset ostoilmoitukset ja kuljetusasiakirjat on määrätty tulemaan voimaan jo 2026, eikä tunnu loogiselta että niitä voitaisiin toteuttaa ennen kuin kalastuspäiväkirjat ovat olemassa, ihmettelee Niklas Ulenius ELYn valvontayksiköstä.
Vastaavasti punnitussäännöstö on tulossa voimaan asteittain 2026 ja 2027.

Alusrekisterin ruuhka vaikuttanee lainsäädäntöön

Rannikkokalastuksen alusten määrä on noussut koko ajan, vaikka kalastajien määrä on hienokseltaan laskemassa. Erityisesti rannikkokalastusalusten osalta tilanne on johtanut siihen, että uusia aluksia ei enää mahdu rekisteriin. Rannikon osalta tilanne on nyt se, että aluksia on rekisteröity 3150, ja koko merialueella on kalastajia vain 2038.
Yleisesti tämä tulkitaan siten, että poistuvat kalastajat jättävät aluksensa rekisteriin, koska rekisterissä pito ei maksa mitään.
Vaikeudet eivät niinkään tule vanhojen haamuveneiden omistajille, vaan uuteen veneeseen investoineille, yleensä nuorille kalastajille tai kasvaville yrityksille. Koska uudet yrittäjät alalla ovat muutenkin harvinaisia, tilanne ei voi jatkua tällaisena.

– Työlistalla on kalastuslainsäädännön muutosesitys rekisteröinnin osalta vuodelle 2026, eikä sieltä mitään keinoja ole vielä rajattu pois, vahvisti Harri Kukka maa- ja metsätalousministeriöstä.
ELY-keskuksen Niklas Ulenius pohti näitä keinoja Saaristomeren ja Selkämeren ammattikalastajaristeilyn yhteydessä.

– Kaupallisen kalastajan määritelmä ja rekisteri ovat täysin kansallinen viritelmä, siihen voidaan vaikuttaa. Esimerkiksi Ruotsissa edellytetään 30 000 kruunun (noin 2650 euroa) minimituloja kalastuksesta sekä omaa alusta ja suunnitelmaa. Siellä aluksia on rekisterissä reilut 800. Tämä on mahdollista myös Suomessa. Myös rajaaminen vain y-tunnuksella toimiville on mahdollista. Lisäksi saalisilmoitusvelvollisuus voidaan sitoa rekisterissä pysymiseen.