Valtakunnallisilla hankkeilla vauhtia elintarvikealalle

Suomen CAP-suunnitelman yhtenä tavoitteena on turvata huoltovarmuutta varmistamalla kuluttajien kysyntään vastaava kotimainen tarjonta. CAP-suunnitelmassa on useita toimenpiteitä erityisesti paikallismarkkinoiden ja lyhyiden jakeluketjujen kehittämiseen liittyen. Elintarvikealan pienemmät yritykset ovat lähiruuan tuottajia luonnostaan, sillä tutkimusten mukaan ne hankkivat pääraaka-aineensa omasta maakunnasta ja niiden päätuotteet markkinoidaan lähinnä omaan maakuntaan. Tyypillisesti lähiruokayritykset ovat mikro- ja pienyrityksiä, joiden tuotteet ovat parhaimmillaan omaleimaisia antaen kuluttajalle lisäarvoa eri tavoin eikä hinta ohjaa lähiruokamarkkinoilla kaupankäyntiä yhtä vahvasti kuin kansallisella tai kansainvälisillä elintarvikemarkkinoilla. CAP-suunnitelman toimenpitein tuetaan Lähiruokaohjelman tavoitteita lähiruuan tuotannon monipuolistamisesta, sen lisäämisestä kysyntää vastaavaksi, uusien myynti- ja jakelukanavia aikaansaamisesta sekä tuotteiden jalostusasteen nostosta.

Lisäarvoa nimisuojajärjestelmästä, yhteistyöstä ja uudesta teknologiasta

Yksi keino saada tuotteille lisäarvoa on EU:n nimisuojajärjestelmä, jota Suomessa on hyödynnetty liian vähän. Kiinnostus nimisuojaukseen on kasvussa ja useita uusia hakemuksia on jo käsittelyssä ja valmisteilla. Tavoitteena on aktivoida suomalaisia toimijoita uusien nimisuojahakemusten laatimiseen, mutta myös jo saatujen nimisuojien parempaan hyödyntämiseen paitsi kaupassa ja viennissä, mutta myös matkailussa. Maantieteellisen merkinnän omaavilla tuotteilla on positiivinen vaikutus myös muihin alueiden tuotteisiin ja ne lisäävät koko alueen tunnettavuutta. Maa- ja metsätalousministeriö julkaisi joulukuussa 2024 kehittämissuunnitelman nimisuojattujen tuotteiden hyödyntämiseksi ja siihen kannattaa tutustua hankehakuun valmistautuessa.

Uudet monipuolistuvat jakelukanavat ja uusi teknologia sekä viljelijöiden ja elintarvikealan muiden toimijoiden tiivistyvä yhteistyö antavat mahdollisuuksia vastata paremmin kysyntään kotimaassa ja kansainvälisesti ruuan kysynnän kasvun lisääntyessä maailmalla. Uusien teknologioiden ja digitalisaation nopea globaali kehitys haastaa myös Suomen ruokajärjestelmää uudistumaan. Innovaatiot mahdollistavat uusia tapoja tuottaa, hankkia ja valmistaa ruokaa ja moderneilla teknologisilla ratkaisuilla tuotettu ravinto tulee yhä voimakkaammin olemaan osa hyväksyttyä ruokatarjontaa. Datasta tulee yhä tärkeämpi osa ruokajärjestelmää, ja datatalouden mahdollisuudet on pystyttävä käyttää täysimääräisesti hyödyksi. Teknologian ja datan avulla voimme tehostaa tuotantoprosesseja, parantaa tuotteiden laatua ja kehittää uusia, innovatiivisia ratkaisuja.

Monipuolinen osaaminen ja yhteistyön lisääminen arvoketjuissa tärkeässä roolissa

Elintarvikealan yksi menestyksen avain on monipuolinen osaaminen. Yritys-, liiketoiminta- ja markkinointiosaamisen parantaminen ja markkina- ja ennakointitiedon lisääminen on nostettu CAP-suunnitelmassa esiin. Näiden osa-alueiden vahvistaminen auttaa yrityksiä sopeutumaan muuttuviin markkinaolosuhteisiin ja hyödyntämään uusia mahdollisuuksia. Osaamisen lisäämisessä myös vertaisoppimisen ja parhaiden käytäntöjen ja innovaatioiden jakamisen merkitys kasvaa.

Koska ruokajärjestelmät ovat muutoksessa, ymmärrystä ruokajärjestelmien riippuvuuksista on lisättävä. Elintarvikeyrityksen on hyvä ymmärtää arvoketjujen toimintalogiikat ja vahvistaa omaa rooliaan osana arvoketjujen kehittymistä ja alan kestävää kasvua. Yhteistyön lisääminen arvoketjuissa on tässä keskiössä.

HUOM. Maa- ja metsätalousministeriö rahoittaa lähiruoka-, luomu- ja luonnontuotealojen valtakunnallista koordinointihanketta, johon kannattaa tutustua. Nyt haettavien hankkeiden toiminta ei saa olla päällekkäistä ao. hankkeen kanssa.

Kirsi Viljanen

Erityisasiantuntija

Maa- ja metsätalousministeriö, Ruokaosasto

Idehaku on auki

Valtakunnallisten hankkeiden ideahaku on auki 17.1.2025 saakka. Teemoina haussa ovat maaseudun vesihuollon turvallisuus, ruoka-alan yritysten toiminnan kehittäminen ja maaseudun yrittäjyys. Hankkeet voivat olla yhteistyö-, koulutus- tai tiedonvälityshankkeita. Keskeisenä tavoitteena on maaseudun elinkeinojen kehittäminen kestävyys ja vastuullisuus huomioiden.

Valtakunnallisilta hankkeilta edellytetään laajaa yhteistyötä toimintojen kehittämiseen maaseudulla.

Haku toteutetaan kaksivaiheisena. Ensimmäisessä vaiheessa hakijoita pyydetään esittämään hankeideansa tiivistetysti ideahakua varten laaditulla hakulomakkeella.

Ideahakuvaiheessa hankeidean ei tarvitse olla vielä valmis hanke, vaan jatkovalmisteluun valituista ideoista jalostetaan myöhemmin varsinainen hankesuunnitelma ja hakemus.

Valtakunnallisten hankkeiden hakuilmoitus:

Lisätietoja valtakunnallisten kehittämishankkeiden hausta antavat Hämeen ELY-keskuksessa:

• maaseudun kehittämisen asiantuntija Lassi Hurskainen, p. 0295 025 046, etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi
• kehittämispäällikkö Timo Kukkonen, p. 0295 025 065, etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi