Uutinen
24.08.2023

Varsinais-Suomi on ruuantuotannon luvattu maakunta

Varsinais-Suomi on ruuantuotannon luvattu maakunta

Maaseututilastot vuosilta 2015–2022 julkaistiin Doriassa

Tiesitkö, että Varsinais-Suomessa on Suomen eniten viljatiloja, sikoja ja siipikarjaa? Varsinais-Suomi loistaa myös avomaan puutarhatuotannossa ja kasvihuoneissa. Lisäksi täällä on eniten arvokkaita perinnebiotooppeja ja luonnonlaitumia.

Varsinais-Suomen maataloutta, ruokaketjua sekä maatalouden ja maaseudun kehittämistä koskevaa tilastotietoa on koottu yksiin kansiin. Varsinais-Suomen maaseututilastot 2022 -raportista on tehty myös verkkojulkaisu Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doriaan, jossa se on vapaasti kaikkien aiheesta kiinnostuneiden luettavissa.

Julkaisussa on tilastoja vuosilta 2015–2022. Tilastot on kerätty EU:n maatalous- ja maaseuturahoituksen tukihallinnon käytössä olevista järjestelmistä sekä Luonnonvarakeskuksen tilastotietokannasta.

– Lukujen valossa Varsinais-Suomessa viljellään hyvin monipuolisesti erilaisia kasvilajeja, ja alueen puutarhasektori, viljanviljely sekä sika- ja siipikarjatuotanto ovat elinvoimaisia. Varsinaissuomalaisten viljelijöiden sitoutuminen ympäristökorvaukseen sekä ympäristösopimuksiin on ollut kattavaa koko CAP-kauden ajan. Julkaisu tekee näkyväksi myös Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ja koko tukihallinnon työtä maaseuturahoituksen ja maataloustukien myöntäjänä, kertoo julkaisun toimittanut Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kehittämisasiantuntija Mailis Savela.

Julkaisu on toimitettu erityisesti maaseutu- ja maatalouasalan toimijoiden työn tueksi. Se havainnollistaa poikkileikkaavasti Varsinais-Suomen maatalous- ja maaseutuasioita, mutta ei lähde tulkitsemaan ilmiöitä tai asioita havaittujen trendien taustalla.

Sama määrä ruokaa pienemmällä porukalla

Kaavio, joka kuvaa tilakoon kehitystä. Vihreillä pylväillä kuvataan tilojen määrää ja mustalla viivalla viljelyssä olevia hehtaareja.
Maatilojen lukumäärä ja tilakoon kehitys Varsinais-Suomessa vuosina 1995–2022.

Varsinais-Suomen maatalousmaita viljelee yhä pienempi joukko. Tilastojulkaisussa osoitetaan, miten tilojen määrä on puolittunut vuodesta 1995, mutta samaan aikaan tilojen viljelemät hehtaarimäärät ovat puolestaan tuplaantuneet. Sama trendi näkyy maidontuotannossa, jossa litramäärät ovat pysyneet samoina, mutta tilojen lukumäärä on tippunut yli 70 % vuodesta 2005.

Peltoviljelyllä on Varsinais-Suomessa vahva jalansija. Varsinais-Suomi tuottaa 44 % kaikesta Suomen härkäpavusta, 40 % kaikista Suomen sokerijuurikkaista, 35 % tarhaherneistä sekä 29 % vehnästä, rypsistä ja rapsista. Myös rukiin tuotannossa Varsinais-Suomi on kärkisijalla 19 prosentin osuudellaan. Suomessa viljatiloja on eniten juuri Varsinais-Suomessa.

Kotieläinpuolella sianlihan tuotanto on kääntynyt selkeään laskuun. Vuonna 2015 Varsinais-Suomessa tuotettiin 48,5 miljoonaa kiloa sianlihaa ja vuonna 2022 enää 37,3 miljoonaa kiloa. Silti Varsinais-Suomessa tuotetaan edelleen 22 % kaikesta suomalaisesta sianlihasta ja sikoja on lukumääräisesti eniten juuri Varsinais-Suomessa. Myös siipikarjatilojen lukumäärässä Varsinais-Suomi on selkeä ykkönen.

Varsinais-Suomi nousee esiin maakuntavertailusta myös elintarvikejalostuksen puolella. Varsinais-Suomi pitää kärkisijaa kalanjalostusta sekä vihannesten, marjojen ja hedelmien jalostusta harjoittavien yritysten määrässä.

Puutarhatuotanto kukoistaa!

Avomaan puutarhatuotantoa harjoittaa Varsinais-Suomessa 463 yritystä, mikä on 18 % kaikista avomaan puutarhatuotantoa harjoittavista yrityksistä Suomessa. Yhtä kirkas piikkipaikka Varsinais-Suomella on avomaan puutarhatuotannon hehtaarimäärissä. Varsinais-Suomessa on avomaan puutarhatuotantoa 4 594 hehtaarilla, mikä kattaa 25 % kaikesta Suomen avomaan puutarhatuotannosta.

Varsinais-Suomi tuottaa 99 % kaikista Suomen mukulasellereistä, 83 % kurpitsoista, 80 % sokerimaisseista, 79 % tilleistä, 77 % avomaan kurkuista ja 76 % kesäkurpitsoista.

Varsinais-Suomessa on myös eniten kasvihuonetukea saaneita yrityksiä Suomessa, mutta tukieurojen määrissä Pohjanmaa on selkeä ykkönen. Varsinais-Suomen suosituin kasvihuonekasvi satomäärissä mitattuna on kasvihuonekurkku ja seuraavaksi suosituin on tomaatti. Eniten tukea ovat kuitenkin saaneet ruukku-, ryhmä- ja leikkokukat. Vuonna 2022 myös Suomen puutarhatuotteiden varastointituista suurin osa kohdentui Varsinais-Suomeen.

Luomumpi ja monimuotoisempi Varsinais-Suomi

Varsinais-Suomen luomutuotanto on pienessä tasaisessa kasvussa. Vuonna 2015 Varsinais-Suomen peltopinta-alasta luomutuotannossa oli 6 % ja vuonna 2022 jo 11 %, mikä on kuitenkin muihin maakuntiin verrattuna vaatimaton määrä. Euroopan Unionin alueen tavoitteena on kasvattaa luomutuotannon osuus kaikesta viljellystä peltopinta-alasta 25 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.

Arvokkaita perinnebiotooppeja ja luonnonlaitumia on Varsinais-Suomessa eniten.

Kaavio, jossa kuvataan perinnebiotooppien määrä maakunnittain.
Varsinais-Suomessa on arvokkaita perinnebiotooppeja yli 3 000 hehtaaria.

Maaseudun kehittämiseen 190 miljoonaa euroa

Maatalouden investointitukia myönnettiin Varsinais-Suomessa vuosina 2015–2022 yhteensä 131 miljoonaa euroa. Eniten tukea myönnettiin uusiutuvaan energiantuotantoon, toiseksi eniten kasvihuonetuotantoon ja kolmanneksi eniten sikatalouteen. Uusiutuvan energian kärkisijaa selittää suuri investointi-into aurinkopaneeleihin. Aurinkoenergiainvestointeja tehtiin Varsinais-Suomessa jopa 270. Maakunnan sisäisessä vertailussa maatalouden investointitukia myönnettiin eniten Loimaan seudulle (34 %), toiseksi eniten Salon seudulle (26 %) ja kolmanneksi eniten Turun seudulle (20 %).

Varsinais-Suomen ELY-keskus myönsi vuosina 2015–2022 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta tukea 94 yleishyödylliselle hankkeelle, joiden saama julkinen tuki oli yhteensä yli 21 miljoonaa euroa. Maaseudun yritystukia ELY-keskus myönsi 438 kappaletta, joiden yhteenlaskettu julkisen tuen määrä kohosi lähes 38 miljoonaan euroon.

Historiasta nykyhetken kautta tulevaisuuteen

Edellisen kerran Varsinais-Suomen maaseututilastot julkaistiin vuonna 2017, jolloin maatalouden ja maaseutuelinkeinojen sekä maaseutuhallinnon arveltiin olevan merkittävän muutostilanteen edessä.

– Maakuntauudistuksen peruuntuminen, uuden CAP-kauden aloituksen yleinen siirtyminen, korona-aika, siirtymäkauden toimet, elpymisvarat ja Ukrainan sota ovat kaikki esimerkkejä muutoksista, jotka ovat vahvasti vaikuttaneet toimintaympäristöön sekä toimialaan ja sen toimijoihin, kommentoi Varsinais-Suomen ELY-keskuksen maatalousyksikön päällikkö Harri Livén julkaisuun kirjoittamassaan esipuheessa.

EU:n uusi rahoituskausi 2023–2027 on nyt alkanut ja Livén ottaakin esipuheessaan kantaa myös tulevaan.

– Ruokaketjun toimijoiden keskeisenä tavoitteena alkaneella CAP27-kaudella on kestävien elinkeinojen edellytysten kehittäminen ja ylläpitäminen. Maatalouden ympäristönsuojelullisista asioista vesiensuojelun ja ilmastonmuutoksen lisäksi vaikkapa luonnon monimuotoisuuden edistämisen näkökulmat ovat vahvasti korostuneet. Maaseudun kehittäjillä ja maatalouden toimijoilla elinkeinojen kestävyys ei rajoitu pelkästään ympäristöasioiden edistämiseen, vaan se sisältää myös vahvoja panostuksia toiminnan kannattavuuteen ja laajemminkin maaseutuelinkeinojen kehittämiseen ja toimeentulomahdollisuuksien turvaamiseen. Useimmissa tapauksissa ympäristölliset ja taloudelliset tavoitteet eivät ole toisiaan poissulkevia, vaan päinvastoin toisiaan täydentäviä.