”Uusi tieto tukee vesiviljelyn kestävää kasvua ja hyväksyttävyyttä elinkeino- ja ympäristötavoitteita yhteensovittamalla” on pähkinänkuoressa Vesiviljelyn kehittämisohjelman eli VeKen visio ja punainen lanka kaikessa tekemisessä. Näin eilisen 20.11. webinaarin aloitti VeKen vastuuvetäjä Jouni Vielma Luonnonvarakeskuksesta. Langoilla oli parhaimmillaan 52 kuulijaa.
Luonnonvarakeskus ja Kansallinen kalatalousverkosto järjestävät marras-joulukuun aikana yhdessä neljän parlamentin mittaisen webinaarisarjan, jossa joka viikko esittäytyy yksi Euroopan meri- kalatalous- ja vesiviljelyrahastosta rahoitetuista innovaatio-ohjelmista. Eilinen tilaisuus oli webinaarisarjan toinen osa.
Vielman aloitti webinaarin kertomalla Veken sitomattomien varojen jakamisesta. Kun aloitteita uusista työpaketeista arvioidaan, huomioidaan mm. työn uutuusarvo ja vaikuttavuus. Vielma esitteli myös yrityksille suunnatun teemakyselyn tulokset. Yritysten näkökulmasta tärkein kehittämisen kohde on kalojen terveys ja hyvinvointi.
Olli Malve (Syke) kertoi kalankasvatuksen vesistövaikutusten seuranta- ja arviointimenetelmistä ja niiden kehittämisestä. Lauri Niskanen (Luke) esitteli eri vaihtoehtoja huomioida a-klorofylli sijainninohjauksessa.
Markus Kankaisen (Luke) aiheena oli Upscaling – tuotannon lisääminen olemassa olevilla laitoksilla. Lopuksi Jenni Westerback ja Kirsti Pelkola Ruokavirastosta kertoivat Kalojen hyvinvointi -työpaketin sisällöstä.
Tilaisuuksien tarkoitus on ajankohtaiskatsausten lisäksi kannustaa kuulijoita ja erityisesti kalatalousyrittäjiä kertomaan näkemyksiään ohjelmien sisällöstä ja mahdollisista muista teemoista, joita niihin olisi hyvä ottaa mukaan. Kysymyksiä ja kommentteja tuli sekä chatissa että livenä, ja ne liittyivät mm. talviaikaisten olosuhteiden mittausmahdollisuuksiin ja kalojen lisääntyneisiin selkärangan kehityshäiriöihin. Ensimmäiseen kysymykseen Malve vastasi, että talviaikaan sopivia mittausmenetelmiä kyllä löytyy. Toiseen kysymykseen Vielma totesi, että selkärankaongelmiin on paljon mahdollisia aiheuttajia ja myös yhdysvaikutuksia. Upscale-prosessista saatiin kommentti tuotannon hyvistä lisäämismahdollisuuksista etenkin Saaristomerellä, mutta pohdittiin samalla sitä, kuinka realistista lisäys on ympäristöviranomaisen näkökulmasta. Viranomaisen ottamista mukaan suunnitteluprosesseihin jo alusta lähtien pidettiin tärkeänä. keskustelussa pohdittiin myös emojen ja poikasten kasvatusolosuhteiden mahdollista vaikutusta geeniperimään.
VeKen koordinoinnista vastaa Luonnonvarakeskus, jonka kumppaneita ohjelman toteuttamisessa ovat Suomen ympäristökeskus, Ruokavirasto, Ilmatieteen laitos, Metsähallitus, Suomen Kalankasvattajaliitto, Ammattiopisto Livia, Jyväskylän yliopisto ja Turun yliopisto. Uusien partnereiden liittyminen verkostoon on mahdollista kesken kauden.
Tilaisuuden tallenne esitelmineen löytyy kalatalousverkoston verkkosivuilta VeKen ja Kalaparlamentin alasivuille upotettuna:
Vesiviljelyn kehittämisohjelma VEKE – Maaseutuverkosto
Kalaparlamentti – Maaseutuverkosto
Suora linkki YouTubeen, kommentissa on aikaleimat: Kalaparlamentti x Innovaatio-ohjelmat 20.11.2024: VESIVILJELYN KEHITTÄMISOHJELMA – YouTube
Vain kirjautuneet käyttäjät voivat kommentoida
Kirjaudu sisään Luo uusi tili