Uutinen
23.11.2023

Viljelijät voivat ilmoittaa lisää suojavyöhykkeitä vuoden 2024 tukihaussa

Viljelijät voivat ilmoittaa lisää suojavyöhykkeitä vuoden 2024 tukihaussa

Peltojen ja vesistöjen väliin perustettavat suojavyöhykkeet ehkäisevät eroosiota, parantavat monimuotoisuutta ja vähentävät vesistöihin kohdistuvaa ravinnekuormitusta. Varsinais-Suomen suojavyöhykkeiden hehtaarit tippuivat viime vuoden 5 450 hehtaarista vain 1 250 hehtaariin uuden kauden tukiehtojen ja tukitasojen myötä, mutta pian on mahdollista tehdä korjausliike.

Suojavyöhykkeet ovat pysyviä nurmikasvustoja, joiden avulla vähennetään vesistöihin kohdistuvaa maataloudesta aiheutuvaa kiintoaine- ja ravinnekuormitusta. Vuoden 2023 tukihaussa suojavyöhykesitoumusten haku kohdennettiin erityisesti vesistöjen läheisyydessä sijaitseville lohkoille, mutta ensi vuonna viljelijät voivat ilmoittaa suojavyöhykkeitä entistä useammalle lohkolle.

Uusi aineisto suojavyöhykkeiden kohdentamisesta avautuu Vipu-palveluun vuoden 2024 maataloustukien hakuun. Kartta-aineistoon on tuotu ne peltolohkot, jotka edistävät tehokkaimmin vesien suojelun tavoitteita. Alueita, joille suojavyöhykettä voi ilmoittaa, voi tarkastella jo ennen tukihaun alkamista ArcGis Online palvelussa.

Uudessa tukikelpoisuuden määrittelyssä on otettu vesistön läheisyyden lisäksi laajemmin huomioon pellon eroosioherkkyys ja vesistön ekologinen tila. Mukaan ovat tulleet myös merenrantalohkot sekä merkittävät tulvariskialueet. Eroosioherkät lohkot on tunnistettu peltolohkojen eroosioherkkyyttä kuvaavan, Luonnonvarakeskuksen kehittämän RUSLE-eroosiomallin avulla. Näiden lisäksi suojavyöhykkeitä voi edelleen perustaa pellolle, joka sijaitsee pohjavesialueella, Natura-alueella tai kosteikkojen reuna-alueella.

Suojavyöhykkeillä edistetään vesien suojelua ja ilmastonmuutokseen sopeutumista

Suojavyöhykkeiden perustaminen on yksi toimenpide Suomen yhteisessä maatalouspolitiikan strategiasuunnitelmassa.  Suojavyöhykkeiden tavoitteena on ensisijaisesti edistää vesien suojelua ja ilmastonmuutokseen sopeutumista. Lisäksi suojavyöhykkeet ehkäisevät eroosiota sekä parantavat monimuotoisuutta.

Suojavyöhykettä ilmoitettiin vuonna 2023 Varsinais-Suomessa ainoastaan 1 250 hehtaaria, kun vuonna 2022 hehtaareita oli vielä 5 450. Suojavyöhykkeiden pinta-alan lasku johtuu tiukentuneista tukiehdoista sekä tukitason alenemisesta. Merkittävä lasku pinta-aloissa näkyy myös valtakunnallisesti. Koko Suomessa suojavyöhykkeitä ilmoitettiin vuoden 2023 tukihaussa alle 13 000 hehtaarille, kun vuonna 2022 suojavyöhykkeiden pinta-ala oli lähes 41 700 hehtaaria. Suomen yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteena on, että vuonna 2027 Suomessa olisi suojavyöhykkeitä 42 000 hehtaarilla.

Ratkaisu luotiin laajassa yhteistyössä

Uusi kartta-aineisto laadittiin laajassa hallinnonalojen välisessä yhteistyössä, jotta se täyttäisi niin vesiensuojelun kuin maataloustukien vaatimukset ja toimeenpano maanviljelijöiden käyttämään Vipu-sovellukseen olisi mahdollisimman sujuvaa. Aineiston varsinainen kehitys ja mallinnus tehtiin Varsinais-Suomen ELY-keskuksen vesiyksikössä.

– Vesien ekologinen tila oli yksi uusista arviointiperusteista, kertoo johtava asiantuntija Mikko Jaakkola Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta.

Lisätiedot:

Varsinais-Suomen ELY-keskus

Eritysasiantuntija Mikko Jaakkola

mikko.j.jaakkola@ely-keskus.fi

puh. 02 9502 2870