Hyljetuotteiden kauppakielto voidaan kumota

Tällä blogipalstalla esittelemme ajankohtaisia aiheita ja pyrimme herättämään keskustelua ja etsimään näkökulmia kinkkisiinkin aiheisiin.

Euroopan Unioni kielsi hyljetuotteiden kaupan alueellaan vuonna 2009. Kiellon tavoitteena oli vastata eläinten hyvinvointikysymyksiin herkkätunteisesti suhtautuvien kansalaisten huoleen hylkeiden tappamiseen liittyen. Kiellon taustalla vaikutti Atlantilla jo 1960-luvulla syttynyt ”suuri hyljesota”, joka liittyi grönlanninhylkeiden massateurastuksiin Kanadassa. Itämerellä hylkeenpyynti ei kuitenkaan ole ollut teollisuusmittakaavaista missään vaiheessa.

Vuoden 2009 kieltoon sisältyi kaksi poikkeusta: sellaiset tuotteet sallittiin, jotka olivat seurausta alkuperäiskansojen hylkeenmetsästyksestä sekä tuotteet, jotka olivat peräisin sellaisesta hylkeenpyynnistä, jonka tarkoituksena on merellisten luonnonvarojen kestävä hoito. Esimerkiksi Suomen pyynti on tällaista.

Vuonna 2015 jälkimmäinen poikkeus poistettiin, ja hyljetuotekauppa loppui Suomessa. Metsästäjä ei saa myydä metsästämänsä hylkeen lihaa tai nahkaa. Euroopan parlamentti ja neuvosto huomioivat kuitenkin, että poikkeuksen poistaminen voi aiheuttaa ongelmia jäsenvaltioissa, joissa on laillista hylkeenpyyntiä. Tästä syystä komission täytyy raportoida uuden lainsäädännön vaikutuksista säännöllisin väliajoin. Viimeksi asiaa selvitettiin vuonna 2019.

Suomi ja Ruotsi vastasivat vuoden 2019 tiedusteluun ja pyysivät komissiota vakavasti harkitsemaan kauppakiellon kumoamista, jotta kiellosta kalataloudelle ja metsästyskulttuurille aiheutuvat kielteiset sosioekonomiset vaikutukset voitaisiin estää tai niitä voitaisiin vähentää. Molemmat maat totesivat muun muassa, että kauppakiellon takia yhä harvempi metsästää hylkeitä, mikä on johtanut siihen, että kasvava hyljekanta aiheuttaa vahinkoja sekä kalastukselle että kalakannoille. Suomi totesi, että hyljetuotteiden kauppakielto on jyrkässä ristiriidassa luonnonvarojen kestävän käytön kanssa. Ruotsin lausunnossa todettiin, että kauppakielto on johtanut siihen, että hylkeenruhoja joudutaan viemään jopa kaatopaikalle, mikä ei ole ympäristönäkökulmasta eikä eettisesti kestävää. Suomessa ollaan nyt samassa tilanteessa.

Suomi totesi lisäksi, että hylkeiden kasvavat kannat ovat heikentäneet turskakantoja muun muassa loistartuntojen seurauksena, ja hylkeillä (halli ja itämerennorppa) on todennäköisesti haitallinen vaikutus myös tärkeisiin ja monissa tapauksissa heikkoihin lohi- ja meritaimenkantoihin.

Komissio ei siis suinkaan ole enää tietämätön Itämeren rannikkokalastuksen romahduksesta. Vastauksessaan vuonna 2020 se kuitenkin totesi, että poliittista tahtoa kiellon kumoamiselle ei ole.

Kun tutkii komission vuoden 2009 päätöksenteon taustoja, ei voi kuin ihmetellä. EU-oikeuteen erikoistunut juristi Johan Svalby (Nordic Hunters’ Alliance NHA) totesi 6.11.2020 Ahvenanmaalla järjestetyssä webinaarissa, että EU:n hyljetuotekauppakielto oli organisoitu kampanja, jota johdettiin USA:sta. Svalbyn juridisen näkemyksen mukaan kauppakiellossa on kysymyksessä rikos biologisen monimuotoisuuden yleissopimusta ja EU:n kestävän kehityksen politiikkaa vastaan sekä alkuperäiskansojen ja EU:n rannikkoväestön epämoraalinen kohtelu.

Kun komissio vuosien 2007-2008 vaihteessa selvitti EU:n kansalaisten näkemyksiä hyljetuotteiden kaupasta, kysely oli vain englannin kielellä ja vain komission omalla kotisivulla. Tulokset olivat hämmentäviä. Vastauksia saatiin 73 000 yhteensä 159 eri maasta. 39 000 vastausta tuli USA:sta. 38 000 vastausta oli identtisiä, ja suurin osa näistä tuli USA:sta. Vastaukset eivät siis mitenkään edustaneet tavallisten EU-kansalaisten näkemyksiä. Tästä huolimatta komissio päätti pitää niitä EU:n kansalaisten mielenilmauksena siitä, että hylkeenmetsästystä tulisi säädellä ja rajoittaa moraalisesta näkökulmasta. Samaan aikaan oli käynnissä EU-vaalit, mikä vaikutti prosessiin voimakkaasti. Komission päätöksenä oli, että pelkästään kannanhoidollisesta metsästyksestä (mm. Suomi) peräisin olevat tuotteet ja inuiittien ja muiden alkuperäiskansojen perinteisestä metsästyksestä peräisin olevat tuotteet sallitaan.

WTO:n päätöksen 2014 mukaan EU:n säännöt kuitenkin syrjivät Kanadaa ja Norjaa sillä perusteella, että ne eivät voineet hyödyntää kohtaa ”kannanhoidollisesta metsästyksestä” peräisin olevien tuotteiden myynti EU:n alueella. EU:n vaihtoehtona oli avata markkinat myös kyseisille maille tai säätää hyljetuotteille totaalikielto. Komissio päätyi totaalikieltoon. Poikkeukseksi jäivät alkuperäiskansat, joiden metsästämistä hylkeistä valmistettujen tuotteiden myynti on edelleen sallittua.

Svalby kehotti jatkamaan taistelua kauppakiellon kumoamiseksi. Ei pelkästään kestävän ja eettisen hyljekantojen säätelyn takia vaan myös siksi, että estettäisiin muut perustelemattomat kestävän hyödyntämisen kiellot.

Mitä mieltä sinä olet kauppakiellosta; lisäisikö sen purkaminen kiinnostusta hylkeenmetsästykseen Suomessa? Uskotko, että hylkeet voisivat vielä olla todellinen resurssi Itämerellä, ja että niiden kaupallisen käytön salliminen voisi synnyttää Suomessa taloudellisesti kannattavaa yritystoimintaa? Olisiko kiellon purkamisesta apua ammattikalastuksen ahdinkoon?

Komission kyselyyn voi vastata täällä https://ec.europa.eu/info/law/better-regulation/have-your-say/initiatives/14031-Hyljetuotteiden-kauppa-EUn-saantojen-toimivuustarkastus_fi. Vastausaikaa on 7.8.2024 saakka. Kannanottoja on tähän mennessä tullut nelisenkymmentä, ja ne ovat kaikkien nähtävissä. Suurin osa kommenteista on tullut Ruotsista, ja jokaisessa niistä toivotaan, että kauppakielto kumottaisiin. Sitä toivon minäkin.

Maria Saarinen
kalatalousaktivaattori
Saaristomeren Kalaleader

Maria Saarinen