Mittalaitteet kartuttamaan maatilan arvoerää

Kevään kylvöt alkavat olla takana ja kasvustojen kehityksen seurata on käynnistynyt. Lisälannoitusten, kasvinsuojelutoimien ja sadonkorjuun ajoitus vaativat valppautta. Yhä useampi viljelijä on hankkinut päätöksien tueksi digitaalisia mittalaitteita, kuten sääasemia, maaperä- ja kasvustosensoreita. Niillä tuotetaan tilannetietoa kasvuston olosuhteista senhetkistä päätöksentekoa varten, ja samalla kootaan selittävää tietoa kasvukauden jälkeistä viljelytoimien arviointia varten. Yhä useammat työkoneet tallentavat dataa tehdyistä viljelytoimista kuten lisälannoituksen tai kasvinsuojeluruiskutuksen toteutuksesta sekä sadon ja sadon laadun toteumasta. Satokartoitusta ja sadon laadun mittausta tehdään niin nurmelle kuin viljalle.

Työkoneista kerättävällä datalla saadaan siis tilanne- ja palautetietoa siitä, kuinka työ sujui. Paikkakohtaisen panosten annostelun sekä sadon määrän ja laadun mittauksen yhteydessä kerätään usein dataa myös polttoaineen kulutuksesta sekä käytetyistä työtunneista ja työn sujuvuudesta. Datasta voidaan varmistaa vielä, että tavoitteellinen panosannostelu pinta-alayksikköä kohti toteutui.

Kerätty data on monikäyttöistä myös maatilan tulevassa taktisessa ja strategisessa suunnittelussa ja päätöksenteossa, kuten käytetyn tekniikan tai lajikkeiden soveltuvuuden arvioinnissa sekä pohdittaessa sitä, onko valittu viljelytapa taloudellisesti kannattavaa tai muutoin mielekästä. Kerätyllä datalla voidaan myös todentaa viljelyprosessia tai tuotteen laatua niin itselle kuin yhteistyökumppaneille.

Kerättävä data olisikin hyvä nähdä maatilan arvoeränä, jota kartutetaan vuosi vuodelta.  Sen todellinen arvo tulee kasvamaan joka satokausi, kun uutta dataa kertyy tulevien parempien viljelypäätösten pohjaksi. Datan arvoerille kannattaa myös etsiä aktiivisesti rahanarvoisia hyödyntämismahdollisuuksia. Datasäädös, jota aletaan soveltaa syyskuussa 2025 avaa tukun uusia mahdollisuuksia myös viljelijöille muun muassa erilaisten liitettyjen laitteiden (IoT) tuottaman raakadatan hyödyntämiseen.

Nyt kun kasvukauden aikainen tiedonkeruu on käsillä, olisi oikea aika varmentaa, että kerättävä data on niin laadukasta, kuin mittarin ominaisuudet sallivat. Mittarin tuottaman datan tarkkuus, tallennustaajuus ja tiedostomuoto käy ilmi mittarin tuotetiedoista. Tarvittaessa asian voi tarkistaa valmistajalta tai maahantuojalta. On aiheellista puhdistaa anturipäät, tarkistaa paristojen ja akkujen varaustilanne, kaapelointien kunto ja tiedon tallennuksen toimivuus. Tiedonkeruulaitteen yhteydessä toimitetaan laitekohtaiset kalibrointiohjeet, joiden avulla mittauksen oikeellisuus kannattaa tarkistaa. Kasvukauden aikana on myös hyödyllistä huoltaa tiedonkeruulaitteita säännöllisesti ja vertailla tiedonkeruulaitteen antamia tuloksia myös muihin luotettaviin mittareihin kalibroinnin pitämisen varmistamiseksi.

Näin kylvöjen jälkeen kylvökoneiden kalibrointi on tuoreessa muistissa. Siitä on hyvä jatkaa muiden työkoneiden ja mittalaitteiden kalibrointiin. Näin varmistat, että investoinnit kasvukauden digitaalisiin mittauksiin kartuttavat arvokasta dataomaisuutta.

Liisa Pesonen ja Jyrki Kataja