Mistä on parhaat innovaatiohankkeet tehty?

Euroopan parhaat alkutuotannon innovaatiohankkeet kokoontuivat toukokuussa Portugalin Estoriliin EIP-AGRI Operational Groups: Innovation in practice -tapahtumaan. Kolmipäiväisen tapahtuman tavoitteena oli nostaa esiin menestyksekkäitä hankkeita, vaihtaa kokemuksia innovaatioryhmien välillä sekä jakaa tietoa lupaavista innovaatioista, joita hankkeissa on kehitetty.

Työryhmissä haettiin ratkaisuja esimerkiksi siihen, miten innovaatioryhmien tulosten hyödyntämistä voidaan edelleen kehittää, miten ryhmien kansainvälistä yhteistyötä voitaisiin edistää sekä miten aiempien kokemusten pohjalta voitaisiin rakentaa uudelle EU:n maatalous- ja maaseuturahoituksen kaudelle parhaiten sopivia innovaatiohankkeita. Retkeilykohteilla tutustuttiin innovaatioryhmien tuloksiin käytännössä.

Konferenssin yhteydessä järjestettiin palkintoseremonia, jossa juhlistettiin innovaatiohankkeiden saavutuksia ja jaettiin EIP-AGRI innovaatiopalkinnot hankkeille, jotka ovat parhaiten lisänneet maa- ja metsätalouden tuottavuutta ja kestävyyttä EU:ssa. Vuodesta 2012 lähtien eri puolilla Eurooppaa on käynnistetty yli 3 400 innovaatioryhmää. Suomessa ensimmäinen innovaatioryhmä käynnisti toimintansa vuonna 2016, ja kaikkiaan ryhmiä on ollut 32. Finaaliin oli valittu 30 ehdokasta kilpailemaan voitosta kuudessa eri kategoriassa, lisäksi seitsemäs palkinto annettiin yleisön suosikille.

Finalistien joukossa oli kaksi Innovaatioryhmää Suomesta: Oulun yliopiston Älykkäät mittaukset karjan ruokinnassa ja terveydessä (Älyrehu) kilpaili eläinten hyvinvointi ja kotieläintalous -kategoriassa, ja Suomen Biokierto ja Biokaasu ry:n Kierrätyslannoitevalmisteiden hiilijalanjälkiohjeistuksen ja -laskurin kehittäminen (Ilmastolannoite) ilmastonmuutoksen hillitseminen ja sopeutuminen -kategoriassa. Tällä kertaa ei voittoa Suomeen tullut, mutta kahden suomalaisen ryhmän nouseminen finalisteiksi tuhansien hankkeiden joukosta on mainio suoritus.

Omaan työhöni Hämeen ELY-keskuksessa matka antoi näkökulmia erityisesti siihen, miten innovaatioryhmät ovat rakentuneet eri maissa, millaisia alkutuotannon ongelmia hankkeilla on ratkaistu, miten alkutuottajat on koottu yhteen osaksi innovaatioryhmän toimintaa ja miten polku liiketoiminnaksi rakentuu. Parhaimpia innovaatioryhmiä yhdistää usein se, että ratkaistava ongelma on hyvin käytännönläheinen ja selkeästi rajattu. Vuoropuhelu tutkijoiden ja muiden asiantuntijoiden, yritysten, alkutuottajien, rahoittajien ja loppukäyttäjien välillä on keskiössä koko hankkeen ajan.

Retkeilykohteeksi valitsin metsäalan innovaatioryhmien maastokohteet. Portugalissa korkin tuotanto on merkittävä teollisuudenala, ja innovaatioryhmät ovat mukana hakemassa ratkaisuja esimerkiksi siihen, miten tuotantoa voidaan ylläpitää ja kehittää yhä kuivemmiksi ja kuumemmiksi muuttuvissa ilmasto-oloissa.

Matkan keskeisintä antia oli verkostoituminen eri maista tulevien, maaseuturahoituksen ja innovaatioryhmien parissa työskentelevien viranomaiskollegoideni kanssa. Yhteisenä tavoitteenamme on jatkossa tunnistaa yhteistyön paikat ja vahvistaa innovaatioryhmien kansainvälistä yhteistyötä sekä suoraviivaistaa kansainvälisesti toimivien innovaatioryhmien hakuprosessia.

Lassi Hurskainen, maaseudun kehittämisen asiantuntija