Eurooppalaisille tutkimus- ja kehitysohjelmille halutaan saada lisää vaikuttavuutta ja niiden tulosten käyttöönottoa nopeuttaa. Tähän pyritään painottamalla kehitettävien innovaatioiden tai toimintatapojen loppukäyttäjien ja kaikkien sidosryhmien mukana oloa hankkeissa tutkijoiden ja asiantuntijoiden lisäksi. Mukanaoloksi ei enää katsota hakemustekstiin päälle liimattua yhteistyötä, vaan loppukäyttäjien pitää olla hankkeissa aktiivisina toimijoina, edunsaajina suoraan tai välillisesti ja mukana koko hankkeen elinkaaren ajan suunnittelusta lähtien.

Tämän mallin mukaisia hankkeita kutsutaan multi-actor-hankkeiksi, eli monitoimijaisiksi hankkeiksi. Näitä on toteutettu ansiokkaasti jo hyvän aikaa maatalouden alalla Horizon-ohjelmassa ja alan omissa kehitysohjelmissa. Ne ovat laajentuneet myös muihin Horizon-ohjelman klusteri 6:n aiheisiin (elintarvikkeet, biotalous, luonnonvarat, maatalous ja ympäristö). Osassa hankehakuja multi-actor-mallin noudattaminen on suositeltua, osassa se on pakollista. Toki on hakuja, joihin malli ei sovi. Toimintatavan mukaisille hankkeille on luotu määritelmiä ja kriteeristöjä sekä neuvontaa. Tähän ansiokkaasti on panostanut myös iso viisivuotinen Horizon-hanke PREMIERE, jonka verkkosivujen puoleen mm. Euroopan komission maatalouden ja maaseudun kehittämisen sivuilla neuvotaan kääntymään lisätietojen etsimiseksi multi-actor-mallista.

Monitoimijaisuudesta on tietoa ja sille tukea tarjolla – muuallakin kuin polttavan auringon alla

PREMIERE järjesti aiemmin keväällä Brysselissä koulutuksen kansallisille Horizon-ohjelman klusteri 6:n yhdyshenkilöille ja juhannuksen jälkeen oli vuorossa maatalouden hanketoimijoiden, kehittäjien ja neuvojien kouluttaminen Etelä-Ranskan Montpellierissä. Toisena järjestäjänä oli ATTRACTIS-hanke, joka vahvistaa ja kehittää maatalouden innovaatiotoiminnan ja neuvonnan käytänteitä. Tilaisuuteen oli valittu 23 osallistujaa 21 Euroopan maasta. Tämän blogiartikkelin kirjoittaja tuli PREMIERE-hankkeen alussa kutsutuksi sen asiantuntijaryhmään ja tälle jatkumona sai kutsun koulutustilaisuuteen asiantuntijavieraana.

Montpellierin tilaisuudessa oli tarjolla sekä koulutusta että työkaluja helpottamaan isojen hankehakemusten valmistelua, mutta paljon aikaa myös keskusteluihin, ryhmätöihin ja itse kunkin omien näkemysten esittämiseen. Tilaisuuteen osallistuneilla henkilöillä on jatkossa epävirallinen velvollisuus jakaa kotimaissaan tietoa multi-actor-mallista ja osallistua tarvittaessa kansallisiin koulutustapahtumiin.

Aiemmin PREMIERE hanke on kasannut yhteen monitoimijaisten Horizon-hakemusten valmistelusta kiinnostuneita toimijoita vuoden 2025 ja 2026 hakuja varten ja on tekemässä sitä myös vuoden 2027 hakuja varten. Hanke jakaa valmistelurahaa pääasiassa uusiempien EU-maiden toimijoiden monitoimijaisten hankkeiden valmisteluun osallistumista varten.

Itseopiskelua varten kolme hyödyllistä multi-actor-linkkiä ovat:

1. https://premiere-multiactor.eu/. PREMIERE-hankkeen sivuilla on erittäin kattavasti kaikenlaista monitoimijaisiin hankkeisiin liittyviä asioita määritelmistä työkaluihin ja hankkeen järjestämien webinaarien materiaaleihin.
2. https://eu-cap-network.ec.europa.eu/multi-actor-projects-research-and-practice-co-creating-solutions_en. Edellistä lyhyempi tiivis yhteenveto monitoimijaisista hankkeista. Sisältää myös listauksen lisätiedon lähteistä.
3. https://agriculture.ec.europa.eu/overview-vision-agriculture-food/research-innovation/multi-actor-approach_en. Komission maatalous- ja maaseudun kehittäminen -sivuston tiivis yhteenveto.

Kuvassa on kokoonnuttu merkitsemään ylös ja kertaamaan edellisenä päivänä esille nousseita asioita

Ranskan tapahtumassa kuultua ja havaittua

Monitoimijainen malli on käytössä laajasti Horizon-ohjelman klusteri 6:n kaikkien aihealueiden hauissa, maaperämissiossa ja Circular Bio-based Europe Joint Undertaking -ohjelmassa. Vuonna 2025 klusteri 6:n ja maaperämission 80 hausta monitoimijuus vaadittiin pakollisena 32 haussa. Vuosien 2026-27pakollisuus on mukana 51:ssä 132 hakuaiheesta ja lisäksi 7 hakua vahvasti suosittelee monitoimijaisen hankemallin käyttöä.

Monitoimijaisille hankkeille on määritetty seitsemän keskeistä kriteeriä, joiden mukaan haettujen hankkeiden monitoimijaisuutta arvioidaan. Nämä kriteerit on esitetty myös uusimmassa Horizon-työohjelmassa.

1. Hankkeen tavoitteiden, toimenpiteiden ja niiden suunnittelun sekä hankkeen tuloksien on kohdistuttava loppukäyttäjien tarpeisiin ja haasteisiin.
2. Konsortion kokoonpanon on oltava tasapainoinen asiaankuuluvien toimijoiden suhteen. Mukana on oltava toisiaan täydentävää osaamista (tieteellistä, käytännöllistä jne.) ja taitoja hankkeen tavoitteiden saavuttamiseksi sekä sen varmistamiseksi, että hankkeen tulokset ovat valmiita käytäntöön ja laajasti käyttöönotettavissa.
3. Hankkeessa täytyy pystyä hyödyntämään myös olemassa olevia käytäntöjä ja hiljaista tietoa, sekä muilta saatavaa että hankkeessa syntyvää. Tämä on varmistettava riittävällä määrällä korkealaatuisia tiedonvaihtotoimia. Hakemuksessa on kuvattava täsmällisesti asiaankuuluvien ei-tieteellisten toimijoiden aktiiviset roolit T&I-sisältöjen yhteisluomisessa ja jakamisessa.
4. Hankkeen on edistettävä monitoimijayhteistyötä hyödyntämällä tarkoituksenmukaisimpia menetelmiä ja asiantuntemusta. Hakemuksessa on kuvattava myös mitä mekanismeja otetaan käyttöön eri asiaankuuluvien toimijoiden, erityisesti ei-tieteellisten toimijoiden, sitoutumisen ylläpitämiseksi koko hankkeen elinkaaren ajan.
5. Hankkeen tuottama lisäarvo loppukäyttäjille on kuvattava: miten se täydentää ja edistää nykyistä huipputasoa, mukaan lukien olemassa oleva tieto ja parhaat käytännöt.
6. Hankkeen on tuotettava käytännönläheistä ja käyttövalmista tietoa, ratkaisuja, toimintatapoja, työkaluja, tuotteita, prosesseja tai palveluja, jotka ovat loppukäyttäjille helposti ymmärrettäviä ja saavutettavia.
7. Hakemuksessa on osoitettava, miten käytäntöön valmiit tulokset levitetään laajasti ja tehokkaasti sekä miten ne viedään sellaisiin olemassa oleviin levityskanaviin, joita hankkeen tulosten loppukäyttäjät eri maissa ja alueilla eniten käyttävät ja pitävät luotettavimpina.

Viljelijät voivat osallistua monitoimijaisiin hankkeisiin usealla eri tapaa. Pääasia on, että he ovat mukana hankkeen suunnittelussa, yhteiskehityksessä ja tulosten levittämisessä. Konkreettinen osallistuminen toimenpiteisiin voi olla yksittäisten tutkimustoimenpiteiden toteutuspaikana, pilottitilana, demonstraatiotilana, ns. majakkatilana tai jopa living lab -tilana toimimista. Tila voi olla mukana yksittäisenä tilana tai tilaryhmän osana.  Se voi olla mukana suoraan hankepartnerina tai ostopalvelujen toimittajana (vaikeutena, että osallistuvia tiloja ei silloin varmuudella tiedetä hakiessa) tai ns. kolmantena toimijaosapuolena. Tärkeää on, että tilat ovat mukana koko hankeen elinkaaren ajan suunnittelusta ja ideoinnista lähtien. Horizon-hakemusten arvioijana toiminut PREMIERE-hankkeen koordinaattori kertoi, että hakemuksista huomaa helposti, ovatko viljelijät aidosti olleet mukana suunnittelussa ja suunnitellaanko heille aktiivista roolia, jossa heitä kuunnellaan myös hankkeen toteutuksessa. Ongelmana arvioinnissa on ennemminkin se, että kaikki arvioijat eivät vielä tiedä tai sisäistä riittävästi, mitä monitoimijasilta hankkeilta odotetaan.

CIHEAM Montpellierin kampus kylpi auringossa ja kaskaiden sirinä oli tauotonta. Päivälämpötilat olivat 34 – 37 asteen välillä, mutta kokoushuone mukavasti ilmastoitu.

Hieman polttavasta auringosta ja tapahtumasta itsestään

Tapahtuma järjestettiin Välimeren alueen maatalouden tutkimusinstituutin kampuksella. Osallistujat majoittuivat kampuksella ja päivät venyivät yhteisine ruokailuineen pitkiksi. Onneksi työpajan sali oli hyvin ilmastoitu, lämpötila laski ulkona alle 30 asteen ainoastaan aamuyöstä. Koulutettavien osallistujien määrä oli suhteellisen pieni, mutta hyvin jakaantunut eri puolille Eurooppaa. Kattavaa tiedonlevitystä PREMIERE ei tällä tavoin saa, mutta luo kokemusasiantuntijaverkoston eri maiden AKIS-toimijoiden ja Horizon-ohjelman kansallisten yhdyshenkilöiden tueksi. Suomalaisista vahvin kokemus monitoimijaisista hankkeista on ilman muuta Maaseuturahaston EIP-innovaatioryhmähankkeissa toimineilla. Toivottavasti heitä hyödynnetään kansallisissa koulutustilaisuuksissa.

Montpellierissä oli innostavaa huomata, kuinka nopeasti tapahtuman osallistujat ryhmääntyivät. Väittäisin, että joukossa syntyi ainakin parin – kolmen tulevan hankehakemuksen ydinverkosto. Yksi tutkimus- ja kehitystyön parhaimpia puolia nykyaikana on, kuinka kansainvälinen toiminta tarjoaa mahdollisuuksia oppimiseen, vaikutteiden saamiseen ja yhdessä tekemiseen paljon nopeammin ja laajemmin kuin oman urani alkuvuosina, jolloin verkostoja luotiin lähinnä pari kertaa vuodessa konferensseissa tavattaessa.

Pekka Kilpeläinen