Arktiset erityispiirteet Lapin maankäytössä

Maarit Timonen, Lapin AMK
KOMIO-hanke https://maaseutuverkosto.fi/manual-projects/komio-maankayttosektorin-ilmasto-osaamisen-koulutusyhteistyo/

Arktiset erityispiirteet Lapin maankäytössä
Lapin yliopiston Arktisen keskuksen https://www.arcticcentre.org/FI/arktinenalue/maaritelma mukaan arktinen alue voidaan määritellä ainakin lämpötilan, metsänrajan, ikiroudan, merijään, napapiirin ja erilaisten poliittisten sopimusten mukaan. Poliittisia rajauksia on erilaisia rajaajan ja tarkoituksen mukaan. Esimerkiksi kansainvälisessä yhteistyössä Suomen arktinen alue on rajattu napapiirin pohjoispuoliseksi osaksi Lapin lääniä. Luonnontieteellisesti tämä alue on ns. subarktista aluetta, joka näkyy alla olevassa kartassa. Muita arktisia vyöhykkeitä ovat etelä- ja pohjoisarktinen vyöhyke lähempänä Pohjoisnapaa.

Kuva: Arktiset vyöhykkeet ja niiden rajaus. Lähde:https://www.arcticcentre.org/EN/arcticregion/Maps/definitions
Suomen arktinen alue on siis rajattu napapiirin pohjoispuoliseksi osaksi Lapin lääniä. Tällä alueella ovat pääasiallisina elinkeinoina poro- ja metsätalous sekä matkailu ja kaivosteollisuus, joka vaikuttaa pysyvästi alueen muiden maankäyttömuotojen olemassaoloon ja hyödyntämiseen. Lisäksi vihreänsiirtymän myötä alueelle on tullut ja suunnitellaan tulevaisuudessakin lisää tuulivoimapuistoja. Vesivoiman lisärakentamishankkeet ovat tällä hetkellä jäissä Lapissa Kemijoki Oy:n useista yrityksistä huolimatta.
Harvaan asutulla ja ilmasto-olosuhteiltaan ankaralla alueella pienyrittäjyys, joka perustuu luonnon raaka-aineisiin ja tuotantoon on ollut ikiaikaisesti paikalliset ihmiset hengissä pitävä voima. Lapissa on vielä puhdasta luontoa, ilmaa ja vettä kerätä luonnontuotteita, kalastaa, metsästää ja jatkojalostaa niistä luksus-tason tuotteita niitä arvostaville ja maksukykyisille asiakkaille. Arktisiin erityispiirteisiin Lapin maankäytössä voidaan siis lukea mm. arktinen mehiläis- ja porotalous sekä keruutuotteet. Niiden hyödyntämisen mahdollistaa alueella tapahtuva metsätalous, joka samalla on arktisen biotalouden raaka-ainelähde, mutta myös koko Lapin alueellisen kiertotalouden suuri moottori yhdessä kaivosteollisuuden kanssa lukuisine tuotannosta syntyvine sivuvirtoineen.

Kuva: Lappi-sopimuksen aluerakennekuva. Lapin liitto. Lähde: https://yle.fi/a/74-20004690
Lapin ja sen maankäytön ratkaisuihin sekä niistä seuraaviin ilmastovaikutuksiin tulevat vaikuttamaan tulevaisuudessa myös osaltaan lisääntyvä matkailu tunturikeskuksissa ja metsäteollisuuden raaka-ainehankinta biotuotetehtaille sekä Puolustusvoimien operointi NATO- yhteistyössä arktisella alueella itäistä liittoumaa vastaan. Edellä mainittujen toimintojen mahdollistamiseen tarvitaan isot infrastruktuurihankkeet eli tie- ja rautatielinjat alueen läpi. Suunnitelmat ovat nähtävissä yllä olevassa Lapin liiton julkaisemassa kartassa. Samaan aikaan EU:ssa vaaditaan ilmaston – ja monimuotoisuuden suojeluun vedoten lisääntyvää metsien ja soiden ennallistamista sekä suojelualueiden lisäämistä jo olemassa olevien alueiden lisäksi (Tutkijat vetoavat ennallistamisasetuksen puolesta: ”Hyvinvoiva ja monimuotoinen luonto on Suomen maa- ja metsätalouden perusta” – MT Metsä – Maaseudun Tulevaisuus)  https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/4231ad6a-1c12-4783-bca1-3eaf75b03d9d?utm_term=Autofeed&utm_campaign=mt-echoshare&utm_medium=toimitus&utm_source=Facebook#Echobox=1712464985.

Lapin AMK pitää aiheesta webinaarin Agrihub-alustalla 21.5.24 klo 9-10.

Mukana ovat asiantuntijat Lapin liitosta ja Luonnonvarakeskukselta.
Tervetuloa kuulolle arktisista erityispiirteistä Lapin maankäytössä!

Maarit Timonen, Lapin AMK/Tulevaisuuden biotalous, Rovaniemi